|
|
səhifə | 17/17 | tarix | 14.07.2023 | ölçüsü | 439,94 Kb. | | #136577 |
| Otabekova Shahnoza dialektalogiya
46. Bu savolnoma-dasturga xalq og„zaki ijodidan 2 ta matn: 1 she'riy matn (kamida 10 qator) va 1 nasriy matn ilova qilish lozim (hajmi kamida 3 sahifa).
Sāj böjidä-jā turgän jigit, Qāş-uközinisuzgän jigit, Biläguzugimni ālgän jigit-ā,
Ālsän bergin-ā biläguzugimni.
Sāj böjidä-jā turgänim jöq, Qāş-uközimnisuzgänim jöq Biläruzugingni ālgänim jög`-ej Ālgänlärbersinbiläruzugingni. Eşigingda-joqulböläjin, Ātängrāzibölsä jārbo`läjin,
Biläruzugingni ālgänim jāg`-ey Ālgänlärbersinbiläruzugingni.
Eşigimgä-jā qulkeremäs, Ātämrāzibölmäs jārkeremäs, Biläruzugimni ālgän jigit-ā
29
Ālsängbergin-ä biläruzugimni.
Sirdäryā ševäsi mätni
Män ozim eski büljïpmïnän. Hāzir onuč sotix jerim bār. Järmi tāk, järmigä mevälij däräxlä ekkjäpmän. Ālmä-pālmä, nāk-pāk digändäj -hämmäsi bār. Āzginä sävzi -pijāz, kärtiškäjäm ekämmän, jeguluvgä järäšä. Bāllä dälädä išläšädi. Qärip qāldim, qädim mänäm dälädä išlär-idim. Hāzir tāmārqägä ekkän närsälärgä, tākkä qäräp turämän. Džim turibolädi dijsismi, išläp orgängän ādämgä. Jāzdä dälä bāγdä qārävulčilijäm qilämän, bāllägä jārdäm bosin dip. Išqip qimilläp turgäηgä nimä jessin. Qimilläsäη qir āšäsän dijiškän. Keliη sizgä bā:dārčilijdän gäpiri - beräqālij. Bā:nijäm džä iši kop bolädi. Ertä koxläm tākāčilädi, šoräsi osip ketmästän. Pājälä singän, bäγäzlä čušip ketkäm bosä, iškām, bāšqättän išlänädi. Bu šundā: bolädi; singän pājäni āp täšäp onnigä jengi pājä qojilädi, kegin pājälä egip iškām qilinädi. Pājägä jāmbāšlätip bäγäz bāγlänädi. Bäγäzzi istäj minäm bājlijvuz. Tālli iηgičkä nāvdäsini istäj dijvuz. Kegin tākki iškāmgä kotärävuz. Nāvdälärini täräp čiptä minäm bäγäzgä bājläp qojāvuz. Jāzdä tāk osip, iškāmmi oräp ketkändä xāmtāk qiljïpmiz. Bomäsä nāvdä pišmij qālädi, uzimäm bemäzä bolädi. Xāmtāv qigändä kun jäxši čušädi. Nāvdäjäm pišädi, uzimäm širäli bolädi. Kun jäxši čušiš učun bäjläni julip täšläšši xāmtāv dijvuz. Uzim piškändä iškāmmi ustigä bāγγi ortäsigä hāväzä qilāvuz. Hāväzädä otirip qušši qorijvuz. Jāzdä tut pišiγidäm bāšläp qāräjälā:, čuγurču: kelädi. Qorip turmäsäη uzimmi šilip ketädi. Tärtäräj čälsäη qāčädi. Änuv kāttä jāηηā:gäjäm qoηηirā: qip qojämän, quš qoriškä. Qoηηirä:ni päqirdän qilämän. Päqirri ičigä bittä temirri āsiltirip bājläp, päqirri jāηηā:ni uččigä āsip qojämän. Ičidägi temirgä känāp bājläp xāväzägä tārtip kelämän. Xāväzädän turip känāppi tārtip qāsäm, däräηη-duruηη qip ketädi, quš bāläsi joläp korsinči. Xāväzädä jātämän, qušši āvāzi kesä, jātkän džājimdä känāppi tārtip qojämän, qoηηirā: djäräηläp ketädi, quš bāqqä jolämijdi. Kečäsijäm xāväzädä jātämän. Jāzzi issiq dim kečälärijäm ottä (<u yerda) γir-γir šāmāl. Xāväzädä jātiššijäm gäšti bār. Bu jil jāzdä bir kelijlä. Xāväzägä djāj qi-
45
30
berämän, ošändä biläss xāväzäni gäštini. Ertäläp ikki - vāš šäkäräηgulli (toj. šakar angur) suvgä sāp, muzdäj qip berij, kärsillätip jep koriη, ošändä biläss bāγγi, uzimmi xāsijätini. Uzim džänivāräm miη-bir därtkä dāvā. E, rāstänäm nimä divātuvdim. Hi, bā:dārčilijgä kesāv(< kelsak), kuzdä uzimlä uzip āliηgändän kegin tākki komiš keräj. Komišdän āldin uzimmi zäηgi, nāvdälärini iškāmdän čuširip hāsilsiz nāvdälä kesip täšlänädi. Kegin qondā: qilinädi. Uzimmi nāvdälärini jiγip bājläp qojišši qondā: dijvuz. Qondā: qigändä uzimmi nāvdäläri jātqizip, uzun qip nāvdä minäm bājläp qojilädi. Kegin ustidän bärdi jāpsäjäm bolädi, turpä: jā psäjäm bolädi. Män bärdigä komämän. Änuv kälävätti ustidägi tāk äjmāqi. Uni kommijmän, orgängän, qištäjäm tururädi. Änävinijäm äjmāqi qimäqčimän. Džijdäni ustiga čiqärvārämän. Ošäni ustidä sāp jātäversinrsin, xāvligäjäm sājä berädi. Kelgusi jil mänävi qirmiskäni pärxiš qimā:čimän, pärxiš qip kopäjtirämän. Mundänäm bittä sori qip qojij, jäxši turädigän uzim, mäγzijäm kāttäqorγānnikidän qālišmijdi. Qälämčäsidän sizgäjäm bittä ekip berij, bäxänä minäm uzimlij bop qāläss, uzimlij ojgä nimä jessin, o:lim.
31
Dostları ilə paylaş: |
|
|