02 natýq pänahli



Yüklə 3,02 Mb.
Pdf görüntüsü
səhifə1/6
tarix07.01.2017
ölçüsü3,02 Mb.
#4970
  1   2   3   4   5   6

26-29 ÝYUN 2010  WWW.ZAMAN.AZ 40 QÄPÝK 

07

02



NATÝQ PÄNAHLI  BAKI

1

Bu gün - 26 iyun Azärbaycan Si-



lahlý Qüvvälärinin (SQ) täsis

edilmäsinin 92-ci ildönümü qeyd olu-

nur. Bu münasibätlä keçirilän tädbirlär

çärçiväsindä räsmi Baký iþðal altýnda

olan torpaqlarýn növbäti däfä härbi

yolla azad edilä biläcäyini bäyan edib.

Ýstär Azärbaycan Prezidenti, Ali Baþ

Komandan Ýlham Äliyev, istärsä dä

müdafiä naziri, general-polkovnik Sä-

fär Äbiyev Azärbaycan Ordusunun er-

mäni iþðalçýlarýný müharibä yolu ilä

torpaqlarýmýzdan qovmaða qadir oldu-

ðunu söyläyib.

Ölkä baþçýsý Ýlham Äliyev Azär-

baycan SQ-nin qurulmasýnýn 92-ci il-

dönümü münasibätilä Müdafiä Nazir-

liyi, Dövlät Särhäd Xidmäti vä Daxili

Ýþlär Nazirliyi Daxili Qoþunlarýnýn

birläþmä vä hissälärinin birgä keçir-

dikläri irimiqyaslý ämäliyyat-taktiki

tälim çärçiväsindä äsgärlär qarþýsýnda

çýxýþý zamaný deyib ki, härbçilärimiz

här bir varianta hazýr olmalýdýrlar:

“Son illär däfälärlä verdiyim bäyanat-

lar bunu bir daha göstärir. Biz mäsä-

länin hällinin härbi yolla mümkün ol-

masýný heç vaxt inkar etmämiþik. Bir

halda ki, Ermänistan beynälxalq hü-

quq normalarýna mähäl qoymur, bey-

nälxalq täþkilatlarýn qärarlarýna riayät

etmir, Azärbaycan xalqýnýn da säbri

tükänmäz deyil”. 

1

GÜNDÄM 03



Çöräk yediyiniz yerä hörmätsizlik etmäyin!

1

Hazýrda dövlät orqanlarý ölkä-



mizdä baþ vermiþ daþqýnlarýn

törätdiyi fäsadlarý aradan qaldýrmaq

üçün müvafiq addýmlar atmaqdadýr.

Ekologiya vä Täbii Särvätlär Nazirli-

yinin nümayändäsi Mütällim Äb-

dülhäsänovun sözlärinä görä, sel

sularýndan ziyan görän ärazilärdä

mövcud ekoloji väziyyät sabitdir,

eläcä dä ätraf mühitä mänfi täsir

göstärän heç bir amil yoxdur. Sel

basmýþ ärazilärin xäritäsini hazýrla-

dýqlarýný deyän Dövlät Torpaq vä

Xäritäçäkmä Komitäsinin Torpaqla-

rýn Ekologiyasý vä Kultivasiyasý þö-

bäsinin baþ mühändisi Ülviyyä Sä-

mädova Araz çayýnýn yeni qolunun

keçdiyi rayonlarda torpaq fondu-

nun müäyyänläþdirilmäsi üzärindä

iþ apardýqlarýný bildirdi. Komitä sel

näticäsindä erroziyaya uðramýþ vä

bataqlaþmýþ torpaqlarý känd täsär-

rüfatý dövriyyäsinä qaytarmaq barä-

dä dä fikirläþir. Gigiyena vä Epide-

miologiya Märkäzinin Sanitar-Gi-

giyena þöbäsinin müdiri Ziyäddin

Kazýmovun dediyinä äsasän, fälakät

zonasýnda indiyä kimi qida zähär-

länmäläri vä yoluxucu xästäliklär

qeydä alýnmayýb. 

1

SOSÝAL HÄYAT 05



Araþdýrma

AMEA-nýn prezidenti, akademik

Mahmud Kärimov deyib ki, Z. Sä-

mädzadänin gördüyü iþlär dövläti-

miz täräfindän daim yüksäk qiymät-

ländirilib. Akademik bu günlärdä

Prezident Ýlham Äliyevin säräncamý

ilä “Þöhrät” ordeni ilä tältif edilib.



10

Azärbaycaný Prezidenti, Ali Baþ Komandan Ýlham Äliyev sraðagün äsgärlär qarþýsýnda çýxýþý

zamaný iþðal altýnda olan torpaqlarýmýzýn azad edilmäsi

üçün här yola hazýr olmaðýn 

vacibliyini vurðulayýb. O: “Biz mäsälänin hällinin härbi yolla mümkün olmasýný heç

vaxt inkar etmämiþik”, - deyib. Dünän müdafiä naziri, general-polkovnik 

Säfär Äbiyev dä müharibä variantýnýn heç vaxt istisna olunmadýðýný vurðulayýb.

Silahlý Qüvvälär Günü äräfäsindä räsmi Baký

“Müharibä variantý istisna olunmur” dedi

Uþaq baðçasýndan mäktäbä gedän uþaq ona ve-

rilän suallarý çäkinmädän cavablayýr. O, adýný,

soyadýný, atasýnýn adýný, Vätäninin hansý ölkä,

ölkäsinin paytaxtýnýn hansý þähär olduðunu,

eläcä dä ölkä prezidentinin adýný deyä bilir.

Mäktäbäqädär tähsili olmayan uþaq isä

çäkinä-çäkinä yalnýz adýný deyä bilir”.

Gündäm

Dolu vä leysan bölgälärdä



problemlär yaradýb

Türkiyädäki yeni 

säfirimiz Faiq Baðýrovdur

“Sel basmýþ 

ärazilärdä 

ekoloji 


väziyyät 

sabitdir”

1

Ýyunun 24-dä gecä saatlarýndan eti-



barän Zärdab rayonunda qeyri-sabit

hava þäraiti müþahidä olunub. Ýki saatadäk

davam edän güclü küläk sonradan leysan

yaðýþlarý vä dolu ilä müþahidä edilib. Täbii fä-

lakät Qoruqbaðý, Sarýqaya, Pärvanlý, Yuxarý

Seyidlär, Siläyli, Býçaqlý, Körpükänd, Mälikli,

Burunlu, Mämmädqasýmlý vä Gödäkqobu

kändlärinä ciddi ziyan vurub. Mindän çox

evin häyätini su basýb. Elektrik vä rabitä xät-

läri sýradan çýxýb. 1GÜNDÄM 02

1

Prezident Ýlham Äliyev Azärbay-



canýn Türkiyä Respublikasýnda ye-

ni fövqäladä vä sälahiyyätli säfirinin täyin

edilmäsi barädä säräncam imzalayýb. Sä-

räncamla bu väzifä Faiq Nüsrät oðlu Ba-

ðýrova hävalä edilib.

Prezident cänub 

bölgäsindä säfärdä olub

1

Azärbaycan Prezidenti Ýlham Äliyev



dünän ölkänin cänub bölgäsinä sä-

färä gedib. Säfär çärçiväsindä ölkä baþçýsý

ävvälcä Länkäran rayonunda olub. Prezi-

dent Länkäranda Heydär Äliyevin abidäsi-

ni ziyarät edib, rayon ictimaiyyätinin nü-

mayändäläri ilä görüþüb. Länkäranda kon-

serv zavodunun vä çay fabrikinin açýlýþýnda

iþtirak edib. Burada ölkä baþçýsý hämçinin

“Palmali Holdinq” þirkätlär qrupuna daxil

olan “Palfood” MMC-nin dondurma fab-

rikinin, o cümlädän Liman þähärindä

äsaslý yenidänqurma iþlärindän sonra isti-

fadäyä verilän Regional Boks Tälim Mär-

käzinin açýlýþýna da qatýlýb. 1

GÜNDÄM 03

Ziyad Sämädzadänin 70 illik

yubileyi qeyd olunub 

04

Obamanýn müþaviri:



“Müasirlik vä 

müsälmanlýq arasýnda

seçim etmäyä 

ehtiyac yoxdur”

08

Ýstanbuldan 



Naxçývana 

täyyarä 


reysi açýldý

13

Daha çox 



qara rängli 

avtomobillär 

qäzaya  

uðrayýr


Mütäxässislär mäktäbäqädär tähsil mäsäläsindä hämfikirdirlär: 

Tähsildä  vä häyatda uður qazanmaq üçün

mäktäbäqädär märhälä önämlidir

Alqý-satqý elanlarý 

sizin än yaxýn

kömäkçiniz olacaq. 

15


26-29 ÝYUN 2010 ZAMAN

GÜNDÄM

26-29 ÝYUN 2010  14-17 RÄCÄB  1431   

SAYI: 074/3014

Baþ direktor 



SÜLEYMAN ÜNAL

s.unal@zaman.az

s.unal@zaman.com.tr

TÄSÝSÇÝ

“ZAMAN-AZÄR” MMC



ÞÖBÄLÄR

Qvami Räsulov - Mädäniyyät þöbäsi

Nicat Ýntiqam - Ýqtisadiyyat þöbäsi

Natiq Pänahlý - Siyasät þöbäsi

Loðman Mämmädov - Humanitar þöbä

Ruslan Sadýqov - Ýdman þöbäsi

Baþ direktorun müavini

Osman Uçak 

o.ucak@zaman.az

Redaktor


Ürfan Mämmädli

u.memmedli@zaman.az 



NÖVBÄTÇÝ REDAKTOR: 

Qvami Räsulov



REDAKTOR MÜAVÝNLÄRÝ

Sämäd Mälikzadä

Äli Çärkäzoðlu

02

REKLAM ÞÖBÄSÝNÝN MÜDÝRÝ

Arif Keysan 



MARKETÝNQ ÞÖBÄSÝNÝN MÜDÝRÝ

Mehmet Þimþek



MÄTBÄÄ MÜDÝRÝ

Harun Aydoðdu



ÜMUMÝ ÞÖBÄ MÜDÝRÝ

Orhan Kýraç



TÄMSÝLÇÝLÝKLÄR

Naxçývan: 

(136) 452430

Gäncä: (22) 560194

Aðdaþ: (193) 55131

Quba: (169) 53810

Länkäran: 

(171) 52057

Mingäçevir: 

(147) 45896

Þirvan: (197) 51292

Zaqatala: 

(174) 54055

Þäki: (177) 46083

Sumqayýt: (018)

655 89 64



Ünvanýmýz:

Baký, Tbilisi prospekti. 1058-ci mähällä, ev 34.



Tel: (+994 12) 498 17 24 , 530 85 81 (82, 83), 498 04 14. Faks: 498 17 24

web: www.zaman.az e–mail: info@zaman.az  

Çap: “ZAMAN-AZÄR” MMC firmasýnýn mätbääsi.

Redaksiya ilä müällifin mövqeyi färqli ola bilär, reklamlardaký mätnlärä görä redaksiya mäsuliyyät daþýmýr. 

“APA” vä “AzärTAc” xäbär agentliklärinin materiallarýndan istifadä olunur.

Älyazmalar geri qaytarýlmýr

Abunä ilä älaqädar þikayätlärinizi redaksiyaya bildirmäyinizi xahiþ edirik.

Abunä indeksi:



022382

ÞÄHÄRLÄR

SÜBH

GÜNÄÞ   GÜNORTA ÝKÝNDÝ    AXÞAM

GECÄ 

29 ÝYUN ÜÇÜN

BAKI


QUBA

LÄNKÄRAN


ÞÄKÝ

SABÝRABAD

NAXÇIVAN

YEVLAX


ÞAMAXI

GÄNCÄ


ZAQATALA

4.04 6.08  13.51 17.47 21.22 23.12 

4.01 6.10  13.56 17.55 21.30 23.25 

 

4.19 6.17  13.55 17.48 21.20 23.05



4.08 6.16  14.02 18.00 21.35 23.29

4.12 6.15  13.57 17.52 21.26 23.15

4.30 6.30  14.09 18.03 21.36 23.22

4.13 6.18  14.02 

17.59 21.33 23.24

4.07 6.12  13.56 17.53 21.27 23.19 

4.15 6.21  14.05 

18.02 21.37 23.28 

4.07 6.17  14.04 18.03 21.39 23.34

Mäqsädimiz Yaponiya ilä 

turizm sahäsindä xüsusi 

proqramlar täþkil etmäkdir

1

“Yaponiya turizmi dünyanýn än cälbedici turizm bazarla-



rýndan biri hesab olunur. Bu günki toplantýnýn da äsas

mäqsädi Yaponiya turistlärinin mütäþäkkil þäkildä GUAM ölkälä-

rinä gätirilmäsi vä onlara yüksäk türizm xidmätläri göstärilmäsi

ilä yanaþý,  bu ölkälärin mädäniyyäti, milli adät-änänäläri, mätbä-

xi ilä tanýþ etmäkdän ibarätdir”. Bu sözläri mädäniyyät vä turizm

naziri Äbülfäs Qarayev dünän Bakýda GUAM ölkälärinin Turizm

üzrä qurum rähbärläri säviyyäsindä keçirilän beþinci ilcasýnda çý-

xýþý zamaný dedi. Onun sözlärinä görä hazýrda Yaponiya ilä tu-

rizm sahäsindä xüsusi proqramlarýn täþkil olunmasýna ciddi eh-

tiyac var. Nazir hämçinin Yaponiyadan sonra Koreya, Sinqapur

vä digär ölkälärin dä GUAM ölkälärinin turizm bazarýna daxil ol-

masý üçün imkanlarýn araþdýrýlacaðýný bildirdi.   

Ýclas zamaný Yaponiya ilä birgä GUAM vahid turizm mähsu-

lunun vä GUAM turizm portalýnýn yaradýlmasýna, eläcä dä  birgä

turizm mähsulunun häyata keçirilmäsi üzrä yol xäritäsinin vä

GUAM bälädçi kitabçasýnýn tärtib edilmäsinä, hämçinin turizm

sahäsindä ämäkdaþlýðýn inkiþafýna, GUAM-ýn turizm üzrä növbä-

ti iclasýnýn yerinin vä vaxtýnýn täyin edilmäsinä dair mäsälälär

müzakirä edildi.

Qeyd edäk ki, iclasda GUAM katibliyi, Azärbaycan, Gürcüstan

vä Moldovanýn räsmi turizm qurumlarýnýn nümayändäläri, Uk-

rayna vä Yaponiyanýn Azärbaycandaký säfirliklärinin ämäkdaþla-

rý iþtirak etdilär. 

“24 minä yaxýn narkomanýn 

täxminän 25 faizi gänclärdir”

1

“Azärbaycan dünyaya inteqrasiya edir vä çox täässüf ki, bu



inteqrasiyanýn müsbät mäqamlarý ilä yanaþý mänfi mä-

qamlarý da var”. Bu fikirläri gänclär vä idman nazirinin müavini

Ýntiqam Babayev jurnalistlärä açýqlamasýnda deyib. O narkoma-

niya bälasýnýn digär ölkälärdä olduðu kimi, Azärbaycandan da

yan keçmädiyini deyib: “Azärbaycanda narkomaniya var, räsmi

statistikaya äsasän täxminän 24 minä yaxýn narkoman qeydiyya-

ta alýnýb, onlarýn täxminän 6 min näfäri gänclärdir. Amma beynäl-

xalq mütäxässislärin dä räyi ondan ibarätdir ki, här bir räsmi sta-

tistika real väziyyäti äks etdirmir. Onu müxtälif faizlärä vururlar,

amma narkomanlarýn sayýndan asýlý olmayaraq - bu, problemdir.

Bu gün dünyada narkomaniyanýn gäncläþmäsi prosesi gedir.

Azärbaycanda da müvafiq qurumlar, o cümlädän Gänclär vä Ýd-

man Nazirliyi täräfindän gänclärimizin bu bälaya düçar olmama-

sý üçün müvafiq tädbirlär görülür. Bizim äsas iþimiz profilaktik iþ-

lärin aparýlmasýdýr. Dövlät gänclär siyasätinin imkanlarý, väsaitläri

ona yönälmälidir ki, bu gün saðlam olan gänclärimiz narkoman

olmasýnlar. Narkomaniya ilä baðlý regionlarda il boyu kampaniya-

lar keçiririk vä çalýþýrýq ki, bu kampaniya çärçiväsindä müasir täb-

liðat metodlarýndan istifadä edäk ki, gänclärä bu fikirlär çatsýn. 26

iyun - Beynälxalq narkomaniyaya qarþý mübarizä günü ilä baðlý

olaraq Baký vä regionlarda müxtälif tädbirlär keçirilir”.

1

Sovet banklarýnda qalmýþ



ämanätlärin sahiblärinä

qaytarýlmasý ilä baðlý qanun layi-

häsi hazýrlanýb. Sänäd väsaitlä-

rin 6 il müddätindä 3 märhälädä

sahiblärinä qaytarýlmasýný nä-

zärdä tutur. Milli Mäclisin iqtisa-

di siyasät komitäsinin üzvü, mil-

lät väkili Äli Mäsimli Lent.az-a

bildirib ki, layihänin yaxýn vaxt-

larda Milli Mäclisdä müzakiräyä

çýxarýlacaðý gözlänilir. Onun söz-

lärinä görä, artýq sänäd parla-

mentdä yaradýlmýþ iþçi qrupa

täqdim olunub. Äli Mäsimli deyir

ki, ähalinin sovet banklarýnda

batmýþ ämanätlärinin qaytarýl-

masýnýn hüquqi bazasýný täþkil

edän bu sänäd MDB mäkanýnda

hazýrlanmýþ än mükämmäl qa-

nun layihäsi sayýla bilär. Onun

sözlärinä görä, Azärbaycan bat-

mýþ ämanätlärin qaytarýlmasý ilä

baðlý Litva modelinä üstünlük

verib. Layihäyä äsasän, batmýþ

ämanätin 3 rubla 1 manat nisbä-

tindä qaytarýlmasý näzärdä tu-

tulur. Bu väsaitin ödänilmäsi

üçün isä täxminän 1,1 milyard

manata ehtiyac olacaq.

Ämanätlärin qaytarýlmasýna dair sänäd hazýrlanýb



Dolu vä leysan bölgälärdä problemlär yaradýb

Jurnalistlär vä dilçilär 

dildän danýþdýlar

1

Mingäçevir Þähär Polis Þöbäsi Polis günü



äräfäsindä þähär idmançýlarý ilä birgä mara-

fon keçirib. Marafonun qalibläri mükafatlandýrýlýb-

lar. Bu barädä mälumat verän Mingäçevir Þähär

Polis Þöbäsinin räisi, polis polkovniki Äläsgär Bädä-

lovun sözlärinä görä, bu ayýn sonunda Mingäçevir

polisi þähär sakinläri ilä birgä änänävi bayram täd-

biri dä täþkil edäcäk. 2007-ci ildän Daxili Ýþlär Nazir-

liyinin, Avropa Tählükäsizlik vä Ämäkdaþlýq Täþkila-

týnýn (ATÄT) Baký ofisinin täþäbbüsü ilä Mingäcävir

þähärindä “Cämiyyät Dästäkli Polis” layihäsinin hä-

yata keçirildiyini vurðulayan Ä. Bädälovun sözlärinä

görä, bu, cämiyyätin kömäyindän yararlanmaqla ic-

timai tählükäsizliyi daha etibarlý tämin etmäk mäq-

sädi daþýyan bir layihädir. Qeyd edäk ki, Prezident

Heydär Äliyevin 1998-ci il 24 may tarixli färmaný ilä

här il iyulun 2-si ölkämizdä Polis günü kimi qeyd

olunur. RAFAEL MAYILBÄY MÝNGÄÇEVÝR

1

Milli Elmlär Akademiyasý (AMEA) Räya-



sät Heyätinin binasýnda Milli Mäclisin iq-

tisadi siyasät komitäsinin sädri, akademik Ziyad

Sämädzadänin 70 illik yubileyinä häsr edilmiþ

“Azärbaycan iqtisadiyyatýnda keçid dövrünün

baþa çatmasý: tählil vä näticälär. Milli inkiþaf

modelinin formalaþmasý problemläri” mövzu-

sunda respublika elmi-praktiki konfransý keçi-

rilib. Tädbirdä çýxýþ edän AMEA-nýn prezi-

denti, akademik Mahmud Kärimov yubilyarýn

Azärbaycan elminä verdiyi töhfälärdän geniþ

söz açýb. O deyib ki, Z. Sämädzadänin gördü-

yü iþlär dövlätimiz täräfindän daim yüksäk

qiymätländirilib. Akademik bu günlärdä Pre-

zident Ýlham Äliyevin säräncamý ilä “Þöhrät”

ordeni ilä tältif edilib. Bu, bir daha sübut edir

ki, ölkämizdä elm adamlarýna, yaradýcý insan-

lara yüksäk diqqät vä qayðý göstärilir. Tädbir-

dä çýxýþ edän digär natiqlär Ziyad Sämädzadä-

nin insani keyfiyyätlärindän, elmi axtarýþlarýn-

dan danýþib, yubilyara yeni-yeni uðurlar vä

sämäräli fäaliyyät arzulayýblar.

1

Dünän Azärbaycan Milli Elmlär Akade-



miyasý (AMEA) Näsimi adýna Dilçilik Ýn-

stitutu vä Azärbaycan Mätbuat Þurasý (AMÞ)

“Kütlävi Ýnformasiya Vasitälärinin dili” möv-

zusunda elmi konfrans keçirib. Dilçilik Ýnsti-

tutunun direktoru, akademik Aðamusa

Axundov  müasir Azärbaycan dilinin forma-

laþmasýnda vä inkiþafýnda Azärbaycan mät-

buatýnýn müstäsna rolu vä täsir imkanlarýnýn

olduðunu bildirib.   Bununla belä akademik

KÝV-dä bäzi söz vä þäkilçilärin yerindä vä

düzgün iþlädilmädiyini qeyd edib. 

AMÞ-nin sädr müavini Umud Rähimoð-

lu bildirib ki, Azärbaycan jurnalistikasýnda

peþäkar jurnalistlär qädär peþäkar korrek-

torlara da ehtiyac var.

“Azärbaycan” qäzetinin baþ redaktoru,

millät väkili Bäxtiyar Sadýqov mätbuat sähi-

fälärindä çox sayda üslub xätalarýna, cümlä

quruluþu vä orfoqrafiq sähvlärä yol verildiyi-

ni söyläyib. O, bu çatýþmazlýqlarý aradan qal-

dýrmaq üçün dilçilärlä jurnalistlärin yaxýndan

ämäkdaþlýq etmäsinin vacibliyini vurðulayýb.

B. Sadýqov televiziyalarda da väziyyätin acý-

nacaqlý olduðunu söyläyib. 

Hümmät Ömär

1

Milli Mäclisin mätbuat xidmäti “Yol



häräkäti haqqýnda” qanunun yanlýþ

izahý ilä baðlý þärh verib. Mälumata görä,

son vaxtlar bäzi kütlävi informasiya vasitä-

lärindä qanunda näzärdä tutulmadýðý halda

qeyd edirlär ki, guya avtobuslarýn vä minik

avtomobillärinin arxa vä yan þüþälärinä pär-

dä vä ya plyonka vurula bilär. Milli Mäclisin

mätbuat xidmäti bildirir ki, bu, tam yanlýþ fi-

kirdir, belä bir hal qanunda näzärdä tutul-

mayýb. Äslindä Milli Mäclisin 2010-cu il iyu-

nun 22-dä qäbul etdiyi Azärbaycan Respub-

likasýnýn Qanunu ilä “Yol häräkäti haqqýn-

da” Qanunun “Näqliyyat vasitälärinin is-

tismarýnýn qadaðan edilmäsinä säbäb olan

nasazlýqlarýn siyahýsý”ný äks etdirän 1 say-

lý Älaväsinin VII bölmäsinin 3-cü bändinä

aid Qeydin üçüncü cümläsindä däyiþik-

liklär edilib. Däyiþikliklärdän sonra hä-

min cümlä bu cür säslänir: “Här iki täräf-

dä arxaný göstärän xarici güzgülär olduq-

da avtobusun päncärälärindän pärdä as-

maða, eläcä dä minik avtomobillärinin ar-

xa þüþälärinä örtük (plyonka) çäkmäyä vä

ya sänaye üsulu ilä hazýrlanan jalüz as-

maða yol verilir”. Näqliyyat vasitäläri sü-

rücülärinin näzärinä çatdýrýrýq ki, cümlä-

däki “arxa þüþälärinä” sözläri minik avto-

mobilinin yalnýz arxa þüþäsini ifadä edir.

Burada yan þüþälärdän söhbät getmir.

Avtomobilin yan þüþälärinä pärdä asmaq, plyonka çäkmäk olmaz!

1

Son günlär bäzi rayonlarda hava-



larýn yaðmurlu keçmäsi müäyyän

fäsadlar törädib. Aðdaþ rayon Ýcra Haki-

miyyäti baþçýsýnýn birinci müavini, ra-

yon fövqäladä hallar komissiyasýnýn

sädri Cavid Osmanovun sözlärinä görä,

iyunun 24-dä axþam saat 21:00 radälä-

rindä baþlayan dolu Aðdaþ þähärinä,

Läki qäsäbäsinä, Qoþaqovaq, Þäkili, Ko-

rarx, Äräbocaðý kändlärinä ciddi ziyan

vurub. Dolu dänäläri evlärin dam örtü-

yünü, päncärälärin þüþälärini sýndýrýb,

biçilmämiþ taxýl sahälärini mähv edib.

Dolunun ardýnca güclü leysan rayonda

häyatý iflic edib. Ýyunun 25-i sähär saat

06:00-däk davam edän leysan näticäsin-

dä Aðdaþ þähärindä 300-ä yaxýn ev su al-

týnda qalýb. C. Osmanovun sözlärinä gö-

rä, dolu vä sel sularýnýn täsiri näticäsindä

Aðdaþ þähärindä, Qoþaqovaq vä Þäkili

kändlärindä 20-dän artýq ev yararsýz hala

düþüb. Rayonun yaþlý sakinlärinin sözlä-

rinä görä, son 50 ildä Aðdaþa belä dolu vä

yaðýþ düþmäyib. 

Mingäçevir þähärinä düþän dolu vä

güclü leysan þähär täsärrüfatýnýn ayrý-ay-

rý sahälärinä ciddi ziyan vurub. Þähär Ýcra

Hakimiyyätinin þöbä müdiri Sahib Äliyev

bildirib ki, saniyädä 20-32 metr sürätlä

äsän güclü küläklä müþayiät olunan dolu

vä leysan ictimai vä sosial binalara, färdi

yaþayýþ evlärinä, þähärin elektrik vä qaz

täsärrüfatýna, yaþýllýq sahälärinä ciddi zi-

yan vurub: “200-ä yaxýn aðac yýxýlýb, 22

ädäd dämir-beton elektrik diräyi aþýb,

2300 metr elektrik naqili qýrýlýb”. Gädä-

bäy vä Zärdab, Qax vä Þäki rayonlarýnýn

täsärrüfatlarýna da ciddi ziyan däyib.

Qäbälädä vä Qubada daþqýnlar baþ verib

Mirzäbäyli çayýnýn Qäbälä rayonu-

nun Mirzäbäyli kändi ärazisindän keçän

hissäsindä baþ verän daþqýn näticäsin-

dä, bir neçä färdi yaþayýþ evini su basýb. 

Dað çaylarýnýn daþmasý Qubanýn bir

neçä yaþayýþ mäntäqäsindä dä daðýntý-

lara säbäb olub. Verilän mälumata görä,

gecä saatlarýnda þiddätlänän leysan vä

sel Çiçi kändindä 2 piyada körpüsünü

uçurub, Xaltan kändindä 20-däk mal-

qaraný aparýb. Diräklärin aþmasý näticä-

sindä rayonun bir sýra ucqar yaþayýþ

mäntäqäläri iþýqsýz qalýb, rabitä xätläri

sýradan çýxýb. Güläzi kändindä isä tor-

paq uçqunlarý yenidän aktivläþib. Häm-

çinin rayonun daha bir yaþayýþ mäntä-

qäsindä - Ýspik kändindä 2 hektara qä-

där ärazidä torpaq sürüþmäsi baþ verib. 

Ölänlär dä var

Tärtärdä isä qeyri-sabit hava þäraiti

näticäsindä ölän vä xäsarät alanlar olub.

Daxili Ýþlär Nazirliyinin räsmi internet

saytýnýn mälumatýna görä, iyunun 24-

dä saat 20.00 radälärindä güclü yaðýþ vä

küläk näticäsindä Tärtärin Düyärli kän-

dindä Bärdä rayon sakini Seyfäddin Pi-

riyevä mäxsus “VAZ-2103” markalý av-

tomaþýnýn üstünä aðac düþüb. Bu za-

man S. Piriyev vä särniþinlärindän biri -

Bärdä rayon sakini Mätläb Paþayev

ölüb, digär särniþinläri Säbuhi Yaqubza-

dä, Cämil Cahangirov vä onun qardaþý

isä xäsarät alýblar. RAFAEL MAYILBÄY

MÝNGÄÇEVÝR, AMÝL TAÐI QUBA, VüqAR

NÄBÝYEV AÐDAÞ, ÝLKÝN ÄMÝROV ZAQATALA

Mingäçevir 

polisi 

marafon 

keçirib 

Ziyad Sämädzadänin 70 illik yubileyi qeyd olunub 

Ziyad 

Sämädzadä



Milli Mäclisin 

iqtisadi siyasät 

komitäsinin 

sädri, akademik



03

GÜNDÄM

26-29 ÝYUN 2010 ZAMAN



PÄNAH ABDURRAHMANLI

LÄNKÄRAN-LERÝK

1

Länkärana säfärini baþa vuran Prezident



Ýlham Äliyev Lerik rayonuna gedib. Dövlät

baþçýsý öncä Lerikdä Heydär Äliyevin abidäsini

ziyarät edib vä sonra Heydär Äliyev Märkäzinin

açýlýþýnda iþtirak edib, eläcä dä rayon icti-

maiyyätinin nümayändäläri ilä görüþüb.

Prezident hämçinin Lerik Märkäzi Rayon

Xästäxanasýnda aparýlmýþ äsaslý yenidänqurma

iþläri ilä dä tanýþ olub. Mälumat verilib ki, 4

märtäbäli binanýn ümumi sahäsi 2100 kvadrat-

metdir. 90 çarpayýlýq xästäxana här cür müasir

tibbi avadanlýqla, märkäzläþdirilmiþ havalandýr-

ma vä istilik sistemläri ilä tächiz olunub. Burada

200-ä yaxýn häkim vä tibb personalý ähaliyä xid-

mät göstäräcäk. Sähiyyä ocaðýnda poliklinika,

qäbul, infeksion, terapiya, doðuþ-ginekologiya,

cärrahiyyä, reanimasiya vä intensiv terapiya,

uþaq xästälikläri þöbäläri fäaliyyät göstärir.

Burada ultrasäslä müayinä, pediatr, oftalmoloq,

endoskopiya, travmatoloq vä ämäliyyat

otaqlarý, ümumi vä biokimyävi laboratoriya,

reanimasiya vä cärrahiyyä þöbälärindä 20 çar-

payýlýq 12 palata var.

Daha sonra Ýlham Äliyev Lerik rayon

Mädäniyyät evindä aparýlmýþ äsaslý yenidänqur-

ma iþläri ilä tanýþ olub. Prezident rayonda

aparýlan abadlýq-quruculuq iþlärini vä turizm

potensialýný äks etdirän fotostendlärä baxýb.

Ölkä baþçýsýna mälumat verilib ki, rayonun

coðrafi baxýmdan älveriþli yerdä yerläþmäsi vä

yüksäk turizm potensialýna malik olmasý ilä

älaqädar son illär onlarla yeni istirahät märkä-

zläri, turizm obyektläri istifadäyä verilib.

Ölkä baþçýsý mäktäblilärin äl iþläri, dekorativ

sänät äsärläri vä räsmlärdän ibarät särgiyä

baxýb. Dövlät baþçýsý rayonda istehsal olunan

känd täsärrüfatý mallarý vä istehsal müäs-

sisälärinin mähsullarýnýn särgisi ilä dä tanýþ

olub. Särgidä mineral sular, arýçýlýq mähsullarý,

musiqi alätläri, taxtadan hazýrlanan müxtälif

mäiþät äþyalarý, mebel, Lerikin tarixini äks

etdirän vä rayon ärazisindä aþkarlanan qädim

äþyalar, xalq sänätkarlýq nümunäläri, habelä

qum-çýnqýl vä kärpic zavodlarýnýn mähsullarý

nümayiþ olunub.

Prezident Ýlham Äliyev Lerikdä Uzunömür-

lülär muzeyinin açýlýþýna qatýlýb.

ÄVVÄLÝ BÝRÝNCÝ SÄHÝFÄDÄ

1

Müdafiä naziri Säfär Äbiyev dä



dünän Heydär Äliyev adýna Azär-

baycan Ali Härbi Mäktäbinin 10-cu mä-

zun buraxýlýþý märasimindä çýxýþý zama-

ný deyib: “Bu gün Silahlý Qüvvälärimi-

zin här bir äsgäri, giziri, zabiti vä gene-

ralý Ali Baþ Komandan, Prezident Ýl-

ham Äliyevin döyüþ ämrini yerinä ye-

tirmäyä hazýrdýr”,- deyib. O, Azärbay-

canýn güclänän iqtisadi imkanlarý he-

sabýna härbi büdcänin ildän-ilä artdý-

ðýný vä ordunun döyüþ qabiliyyätinin

daha da yüksäldiyini bildirib. Nazir

Azärbaycan Ordusunun NATO-ya in-

teqrasiyasý iþindä bu ali härbi mäktäbin

uðurlarýný yüksäk qiymätländirib:

“Män böyük qürur hissi ilä sizä müraci-

ät edäräk deyiräm ki, siz bu gün tor-

paqlarýmýzý düþmänlärdän xilas etmäk

üçün heç vaxt olmadýðý qädär döyüþlä-

rä atýlmaða hazýr olmalýsýnýz. Prezident,

Silahlý Qüvvälärin Ali Baþ Komandaný

Ýlham Äliyev bütün çýxýþlarýnda qeyd

edir ki, biz här an torpaqlarýmýzý iþðal-

çýlardan härbi yolla azad etmäk üçün

hazýr olmalýyýq. Heç kim üçün sirr deyil

ki, biz härbi gücümüzü artýrýrýq”.

Nazir bu gün Azärbaycanýn möv-

cud härbi potensialýnýn bu väzifäni qý-

sa müddätdä icra etmäyä imkan verdi-

yini qeyd edib: “Sadäcä olaraq biz istä-

mirik ki, härbi yola äl ataq. Ancaq bu

variant heç vaxt istisna olunmur”.

1

“Azärbaycanda gedän



proseslärin Avropa Þurasý

standartlarýna uyðunlaþdýrýlma-

sý mäsäläsi, o cümlädän däyär-

ländirilmäsi hökumätin bilavasi-

tä väzifälärindän biridir”. Bu

açýqlamaný jurnalistlärä Prezi-

dent Administrasiyasýnýn icti-

mai-siyasi þöbäsinin müdiri Äli

Häsänov verib. O bildirib ki,

Azärbaycanýn beynälxalq täþki-

latlarla älaqäläri konstruktiv þä-

kildä häyata keçirilir: “Azärbay-

canda gedän proseslärin Avro-

pa Þurasý standartlarýna uyðunlaþdýrýlmasý mäsäläsi,

o cümlädän däyärländirilmäsi hökumätin bilavasitä

väzifälärindän biridir:” Düþünü-

rük ki, yeni hämmäruzäçi ilä

Azärbaycanýn müvafiq höku-

mät qurumlarý, qeyri-hökumät

täþkilatlarý, o cümlädän AÞPA-

da tämsil olunan Azärbaycan

nümayändä heyäti konstruktiv

ämäkdaþlýq edäcäk”.

Azärbaycanýn bir sýra mä-

sälälärlä baðlý ATÄT-lä dialoq

þäklindä fäaliyyät göstärdiyini

qeyd edän Ä. Häsänov bu pro-

sesin davamlý olacaðýný da bil-

dirib: “Biz ATÄT-lä, Avropa Þu-

rasý ilä vä digär beynälxalq täþkilatlarla mütämadi

olaraq dialoq aparýrýq, bundan sonra da aparacaðýq.

Eyni zamanda Azärbaycanda bu il keçiriläcäk parla-

ment seçkilärindä dä onlarýn bu vä ya digär tövsiyä-

lärini däyärländiräcäyik. Seçki praktikasýnýn yaxþýlaþ-

dýrýlmasýna yönälän bütün täklifläri näzärä alacaq vä

Azärbaycanda seçki proseslärinin beynälxalq stan-

dartlara tam uyðunlaþdýrýlmasýný tämin edäcäyik”.

PA räsmisi häbsdä olan jurnalistlärin azadlýða

buraxýlmasý ilä baðlý mäsäläyä dä münasibät bildirib.

“Häbsdä olan jurnalistlärin äfv mätbuatýn 135 illiyi ilä

älaqäländirilmäsi düzgün deyil”,- deyän Ä. Häsänov

bildirib ki, vätändaþlarýn äfvi mäsäläsi ilä Prezident

yanýnda Äfv Komissiyasý mäþðul olur: “O ki qaldý jur-

nalistlärin äfvinä, bu mäsälä dä Äfv Komissiyasýnýn

sälahiyyätinä aiddir. Komissiyaya müraciätlär färdi

þäkildä edilir. Äfv mäsäläsinin mätbuat günü ilä bað-

lanmasý isä mäqbul deyil”.

1

ATÄT-in Baký ofisi Baký Þähär Ýcra



Hakimiyyäti (BÞÝH) ilä birgä särbäst

toplaþmaq azadlýðý ilä baðlý iþçi qrupu

yaradýb. Bu barädä ATÄT-in Baký ofisinin

rähbäri, säfir Äli Bilge Cankorel mälumat

verib. Säfir deyib ki, birgä iþçi qrupu särbäst

toplaþmaqla baðlý BÞÝH-ä daxil olan

müraciätläri näzärdän keçirmäk vä färdi

ärizälärä baxmaq üçün formalaþdýrýlýb.

Onun sözlärinä görä, ATÄT nümayändäläri

orada yalnýz mäslähätçi qismindä iþtirak

edäcäk, son qärarý isä BÞÝH veräcäk.

ATÄT-in Baký ofisi vä BÞÝH ärizäläri birgä näzärdän keçiräcäk

1

Bu ilin 28-30 iyun tarixlärindä Azärbaycan xa-



rici iþlär naziri Elmar Mämmädyarov Almani-

yaya räsmi säfärä gedäcäk. XÝN-dän qäzetimizä da-

xil olan mälumata görä, säfär proqramý çärçiväsindä

29 iyun tarixindä nazir Mämmädyarovun Bundesta-

qýn deputatlarý, xarici iþlär naziri Guido Vestervelle,

“Körber Stiftung” fondunda millät väkilläri, elmi

fondlarýn rähbärläri vä iþ adamlarý, Kansler Apara-

týnda Kanslerin xarici vä tählükäsizlik siyasäti mäsä-

läläri üzrä müþaviri Kristof Hoygen ilä görüþläri vä

xarici siyasät mäsäläläri üzrä Alman Cämiyyätindä

çýxýþý näzärdä tutulub. Säfär çärçiväsindä ikitäräfli,

regional vä digär qarþýlýqlý maraq doðuran mäsälälär

ätrafýnda danýþýqlarýn aparýlmasý planlaþdýrýlýb.

XÝN baþçýsý Elmar Mämmädyarov Almaniyaya gedäcäk



Yüklə 3,02 Mb.

Dostları ilə paylaş:
  1   2   3   4   5   6




Verilənlər bazası müəlliflik hüququ ilə müdafiə olunur ©azkurs.org 2024
rəhbərliyinə müraciət

gir | qeydiyyatdan keç
    Ana səhifə


yükləyin