Oʻzbek filologiyasi fakulteti 205-guruh talabasi tojiyeva ozodaning
Oltinsoy tumani Bibizaynab mahallasi shevasining leksik xususiyatlari
Yüklə 237,93 Kb.
|
- Bu səhifədəki naviqasiya:
- 5. Sheva materiallaridan namunlar Maqollar
|
4. Oltinsoy tumani Bibizaynab mahallasi shevasining leksik xususiyatlari
4.1. Qarindoshlik terminlarining qo‘llanilishi 1. bobo-bāva 2. buvi-māma 3. tog‘a-tāγa 4. xola-xāla 5. amma-ämmä 6. amaki-ämäki 7. jiyan-ǯïjan 8. xolavachcha-bölä 9. amakivachcha-ämäkiväččä 10. kelinoyi-čečä, jäŋä 11. chumaki-čumakï 12. opa-āpa 13. aka-äkä 4.2. Shevada o‘zidan katta notanishlarga nima deb murojaat qilinadi. 1. bobo-bāva 2. aka-äkä 3. tog‘a-tāγa 4. momo-māma 5. xola-xāla 6. opa-āpa 4.3. O‘zidan kichik notanishlarga nima deb murojaat qilinadi. 1. jiyan-ǯïjan 2. uka-uka 3. singil-siŋil 4. oshna-āšna 5. qizim-qïzïm 4.4. Qaynota, qaynona kelinini nima deb chaqiradi? Yangi kelin qayinegachi, qayni va qayni singillariga ism qo‘yadimi? Qanday ismlar? Misollar yozing. Qaynota, qaynona kelinni “kelin”, “qïzïm” deb chaqiradi. Yangi kelin eng kichik qayni va qaynisinglisini “kenǯäbek”, “kenǯäqïz” deb chaqiradi. Qaynakasi, qaynopasini “äkä”, “āpa” deb chaqiradi. Qushlar, parrandalar nomlari. Qushlar nomi 1. bedana-bedänä 2. to‘tiqush-totï 3. zag’izg’on-ālašaqšaq 4. mayna-mäjnä 5. musicha-müsičä 6. bayna-bäjnä 7. chumchuq-čumčuq 8. chittak-čittäk 9. kabutar-käptär 10. qarg‘a-qarγa 11. boyo‘g‘li-bājāγlï 12. go‘ngqarg‘a-goŋqarγa Parrandalar nomi 13. tovuq-tāvuq 14. kurka-kürkä 15. g‘oz-γāz 16. o‘rdak-ördäk 4.6. Sabzavot va poliz nomlari. Sabzavot nomlari 1. sabzi-säbzi 2. kartoshka-kärtiškä 3. piyoz-pïjāz 4. karam-käräm 5. baqlajon-bāqïla 6. pomidor-pämädir 7. bodring-badrïŋ 8. gulkaram-gülkäräm 9. qalampir-qālampïr 10. balgarski-balgarskï 11. turp-türp 12. sholg‘om-šālγām Poliz mahsulotlari 13. tarvuz-tārbïz 14. qovun-qāvun 15. handalak-händäläk 16. oshqovoq-āškadï 4.7. O‘simlik va hayvonot nomlari. o‘simlik nomlari 1. yalpiz-jälpiz 2. beda-bedä 3. makkajo‘xori-mäkkä 4. zubturum-zubturïm 5. sarigul-sārigul 6.paxta-päxtä 7. bug‘doy-buγdāj 8. arpa-ārpa 9. chirmoviq-čïrmāvïq 10. so‘li-söli Hayvon nomlari 11. ot-āt 12. sigir-sijir 13. qo‘y-qöj 14. echki-ječki 15. echkemar-ečkemär 16. ilon-ǯilan 17. kaltakesak-kasartkï 18. tulki-tulkï 19. tipratikan-tiprätikän 20. andatura-andatura 4.8. Oshxona jihozlari nomi. 1. qozon-qāzān 2. cho’mich-čömič 3. kapkir-kapkïrt 4. pichoq-pïčaq 5. kosa-šakasa 6. piyola-pijlä 7. tarelka-läli 8. chelak-satïl 9. qoshiq-qāšïq 10. muzlatkich-xaladïnlïk 11. gaz pilita-gäz pïlta 12. choynak-čäjnäk 13. sanchiqi-velkä 14. tova-tāva 4.9. Kiyim va uning qismlari nomi. Kiyim turlari 1. chopon-čāpān 2. nimcha-gupïča 3. ko’ylak-köjläk 4. lozim-lāzïm 5. atlas ko’ylak- ätläs köjläk 6. xalat-xalat 7. jenfer-ǯumpïr 8. do’ppi-döppi 9. ro’mol-römāl 10. shalvar-šälvär Kiyimning qismlari Ko’ylak qismlari 11. yeng-ǯeŋ 12. etak-etäk 13. yelka-ǯelkä 14. orqa-old-ārqa-āld 15. yoqa-ǯāγa Chopon qismlari 16. yoqa- ǯāγa 17. qo’ltiq qismi-γïštak 18. chobuv-čābuv 19. orqa-old-ārqa-āld 20. bet-astar - ästär-tiš, egäči-siŋil 21. yoqacholg’ay- ǯāγačālγaj 4.10. Zid ma’noli so’zlar 1. Jäxši- ǯāmān 2. kättä-kičik 3. ǯāš-qarï 4. jālqāv-čaqqān 5. epčil-āvsar 4.11. Maqtov so’zlar 1. Xïrmānïzga bäräkä bersin, Umrïzga umr bersin. 2. Uyïngïz buγdājga tolsïn. 3. Qoraŋ tola qoj bolsïn. 4. Tuγïlgan färzändiŋizni qadamï qutluγ bolsïn. 5. Märtäbäŋiz uluγ bolsïn 4.12. Qarg’ish so’zlar 1. Kozïŋ ojïlsïn 2. Bašaraŋ buzïlγïr 3. Bozarmaj ol 4. Turqïŋga seni 5. Kozïŋdan čïqqïdaj 4.13. Sinonim so’zlar 1. čïrājlï, gozal, suluv 2. mulājïm, xušmāmïla 3. korkam, kelišgän 4. qat’ijatlï, bardāšlï, čidämli 5. jalqāv, āvsar, murdašāv 4.14. Mahalla hududidagi toponimlar Mahallada asosiy ikkita joy bor. Bular: “BIBIZAYNAB MOMO QABRISTONI” “SHISHTEPA” 4.15. Ish-qurollari nomlari 1. ketmon-kätmän 2. belkurak-belküräk 3. randa-rändä 4. bolta-bālta 5. arra-ärrä 6. panshaha-šāxa 7. bolg’a-bālγa 8. kurak-läpätkä 4.16. Zeb-ziynat nomlari 1. uzuk-üzük 2. zirak-sïrγa 3. braslet-bräslet 4. sepochka-sepičkä, trāss 5. Sheva materiallaridan namunlar Maqollar Ǯāmān ul mālga ortāq, Jäxši ul ǯānga ortāq. Qāzān qārasï ketär, Koŋïl ǯārasï ketmäs. Jäxši köjläk-ārājïm, Jäxši ǯāldaš-āsājïm. Semiz qojdïŋ goštï jäxši, Äqlli enäniŋ qïzï jäxši. Ijnä oγïrlagan sijir häm oγïrlajdï. Topishmoqlar Qāzānda emäs, qājnajdï Qïšïn-jāzïn ojnajdï. ( bulāq) Qolsïz ājāqsïz ešik āčar. ( šamāl) Bāšï tarāq, dumï orāq. ( xoroz) Bājnïŋ oγlï kokka qarab jiγläjdi. ( bojoγlï) Ozï turar ǯimginä Qulāγï bār birginä ( čäjnäk)
Alladan namunalar Ällä ajtaj ǯānïm bālam Qulāq sālgïn älläjā. Širin älläm āγusïda Ārām ālgïn ällä. xxxxxxxxxxxxxxxxxxx Ārām ālïb kättä bolgïn ǯānïm bālam älläjā. Ällä desäm uxlasïnā ǯānïm bālam ällä. Ällä desäm adïgajā Ällä bālam älläjā. Suv keltïrsïn kadïgajā Ällä bālam älläjā. Xxxxxxxxxxxxxxxxx Kadï bāvï uzïlsïnā Ällä bālam älläjā. Kelinlär bolïb kerilsinā Ǯānïm qïzïm älläjā. Ällä ajtaj ǯānïm bālam Älla dejmän älläjā. Ozïmnï mehribānïm Ārām ālgïn ällä. Oγlïm kelgin jānïmgajā Ällä bālam älläjā. Ǯānïm fïdā jālïŋgajā Ällä bālam älläjā. Xxxxxxxxxxxxxxxxxx Bügün sālaj jādïŋgajā Ällä bālam älläjā. Ozïmnïjā qārï oγlïm Uxlasïnā ällä. Ozïmnïjā qārïja qïzïm Uxlasïnā ällä.
Ällä bālam älläjā ällä ǯānïm bālam ällä. ǯānïm bālam erkätājïm Bulbulgïnam älläjā ällä. Mehribāngïnam älläjā Uxlasïnā āppāqqïnam Šunqār bālam ällä Ānaǯānïsïnïŋ gulbāγï älläjā ällä Erkatājgïnam älläjā ällä Ātasïnïŋ zor tāγï älläjā ällä Jāppa-jāruγ ājgïnam älläjā ällä Uxlab qālsïn ǯānïm bālam älläjā ällä
Xalq qo’shiqlari Navroz keldi eldä bahār bolama, Ǯïgït-qïzlar gul säjligä kelämä. Boz Ǯïgïtlar parvānadaj Ǯurama Qïzlar kozï čarās bolïb jānama. Navroz keldi järäš-järäš bolama Qïjā-qïjā qaraš bolama Navroz keldi eldä bahār boladï, Ǯïgït-qïzlar gul säjligä kelädi Boz Ǯïgïtlar parvānadaj Ǯuradï Qïzlar kozï čarās bolïb jānadï. Navroz keldi järäš-järäš boladï Qïjā-qïjā qaraš boladï Navroz keldi nāz bilänej nāzlï bekäm jār-jār Ordak bilän γāz bilänej sāzlï bekäm jār-jār Ïšqïm sizgä ajtajïn kujïb-kujïb jār-jār Qolïmdagï sāz bilänej sāzlï bekäm jār-jār Tām ustïda uč buγdāj Mulla torγaj danlasïn Äskär ketgän jārïmnï Bahā:uddïn qollasïn Qāra āttïŋ qašqasï Jānïda bār šäškäsi Āšïqlïknï bilmäjdi Šul äkämdan bāšqasï Alvān kojlak kijmäjmän Etägïdä gulï Ǯoq Kalxāzčiga tegmäjmän Kistäsidä pulï Ǯoq Āltïnsājïm suvlarï Här bahārda tāšadï Kurašcï pālvān elimniŋ Ābrojï kop āšadï Ähäj lähäj-lähäjlä Kurašga beliŋ bājla. Keragatāv qārï bār Märd Ǯïgïtnïŋ ārï bār Kuragï jer kormagannïŋ Zātïda bir nārï bār Siltäb-siltäb ālasan Čirmäb-čirmäb ālasan Ildäb-ildäb ālasan Belni qolga ālasan Oŋ qolïŋnï qojïb tur Čäp qolïŋnï qojasan Čäkkäsidän tepäsän Halāl-halāl ālasan. Afsonalar SHISHTEPA AFSONASI
Ajtïšlarïča, qadïm zamānlarda biz jäšäjdigän mähällä Hïsār bekligigä qarašlï bolgan. Bizniŋ mähällädän karvān jolï otgan ekän. Oša Ǯol bojlab bir nečtä tepäliklär Ǯajlašgan ekän. Bular qadïmda Ämir Ālïmxān dävridä elčilär, čāparlar tunab qāladïgan Ǯaj bolgan ekän. Šüniŋdek, dušmanlar kelajatganïdan xabardār boliš mäqsädidä ušbu tepälikdä ālāv jāqïlgan ekän. Bittä Šištepä emäs, bāšqa šunga oxšaš tepäliklär häm bār. Mäsälän, Qāratepa, Zärtepä, Ǯārtepa vä šunga oxšaš tepäliklär bār. Eŋ qïzïγï bu tepäliklär bir xil kesmä šäklidä Ǯājlašgan ekän. MIRISHKOR AFSONASI
Ajtïšlarïča, qadïm-qadïmdan Miriškār sozï mir jä’ni bājlar, beklär, šïkār esä āv qïladïgan Ǯaj degän ma’nānï äŋlätädi. Qadïmda Mïrïškārnïŋ ikki etägidän Kakand ārïq jāqalab Ilānsāj degän sāj boladï vä šu sājdan Āllāhnïŋ moǮïzasï bilän bulāq ātïlïb čïqadï. Šu bulāqnïŋ suvï šunčalar širin vä davā boladïkï, jä’ni bājlar, beklär karvān jolï ārqalï Kakand ārïq jānïga kelädi. Toqajzār bojlab šu bulāq atrāfïda däm ālïšadï. Toqajzārda Ǯuda kop hajvānlar, pärrändälär jäšägän. Ularnï āvlab mäzzä qïlïb däm ālïb ketišgän. Šundan suvï čïqïb ketädigän Ǯaj bolganlïgï säbäbli insānlar jäšäj ālmagan. Faqatgina däm ālïš Ǯaj sifätidä fājdalanïšgan. Kejinčälik ādamlar kočïb bārïb, jäšäj bāšlagandan beri hāzïrgï qïšlāq hālatïga kelgän.
Tulki va chumoli Bir bāräkän bir Ǯоγäkän qädim zämändä tulki vä čumālï dost bo:p buγdaj sepišipti. Ajjār tulki här kunï qārnïm āγrïyaptï, bāšïm zïrqïrajaptï degän bahāna bilän dälägä čïqmaptï. Čumālïnïŋ bir ozi ertadan –kečgäčä išläb suv qujar, otāq qïlarakan. Nihājat, buγdaj pišibdi. Tulki xïrmānnïŋ buγdajga tolib ketgänini korib, čumāli dostim, šunča buγdajni taqsimlab otirišniŋ nimä kerägi bār? Kel, jäxshisi quvlašmačāq ojnajmïz. Xirmānga kim birinči bo:p jetib kelsä, hämmä hāsil ošaniki bolsin,-debdi Čumāli birāz ojlanïb, nihājat, rāzï bolïbdï. Jānma-jān turïšïptï. Qānï bolmasa bāšladïk!-dejä Tulki qïčqïrïbdï-da, xirmān tāmon Ǯugurib ketipti. Lekin čumāli häm boš kelmäpti. U tulkining dumïga Ǯābišib āpti. Tulki xirmānni joniga Ǯetib kelibdidä silkinipti. Šunda čumäli sirγalip tušïptida buγdaj ustiga čiqip āp, oša jerdä gäp bāšlapti: hāj, Tulki , namunča imillämäsäŋ? Tulki sarāsimaga tušip qāpti. Qačān kelä qāldïŋ? Allaqačān! Men däm ālišga häm ulgurdim, sen bolsaŋ,häli häm hänsiräp turipsan. Šundaj qilib Tulki Ǯeŋilib, bāšqa hijlä ojlap tāpālmaj Ǯonap qāptï. Čumāli bār hāsilni āmbārga tāšïp āp, qïšda uni bir čekkädän Ǯep Ǯātaveribdi. Dängäsä tulki bolsa butun qïš āč qāptï. Ochko’z bo’ri Bir bāräkän bir Ǯоγäkän, ulkan ormānda bir ajjār tulki boganakan. Bir kuni u olda Ǯolda bir borïnï učratïptï. Borï semezginä qujānnï tišläp ketäjätgänäkän. Tulki boriga: -Assalāmu äläjküm, borï tāγa, olǮa mubārak. Men sizgä jäŋi jilgä semiz qočqār āp qojgandïm. Endi uni ozim Ǯejä qālaman,- depti. Borini quvānčï ičigä siγmäj šašip-šašip tulkiga: Ǯoγe, negä endi, men älbättä sāvγaŋnï qabul qïlaman. Sen hazir ujiŋga bāraver, men ārqaŋdan tezdä Ǯetip ālaman,- dep ormānga kirib ketipti. Tulki esä borïnïŋ ārqasïdan sezdirmäj, pājlap bārïptï. Borï ulkan emän kāvagïga qujānnï jäširipti. Soŋ tulkiniŋ ujï tāmān ketipti. Borï ketiši bilän tulki däräxt kāvagïdan olǮanï āp, paqqās tušïrïptï. Bori bārïp qarasa, ujda tulki häm, qočqār häm Ǯoγakan. Šunda bori aldanganïnï sezip, ārqasïga Ǯuguripti. Däräxt kāvagïga bārïp qarasa, u bom-boš ekän. Läqmä bori āčkozlïgï učun oz luqmasïdan ajrïlïptï.
ĀdamǮāvājï haqida ertäk Bir bāräkän bir jоγäkän qädim zämändä bir ajāl kiši bоγanakan. Šu ajāl kišiniŋ bittä qïzï bоγanakan. Bir kunï qïzïnï tezäk terišgä Ǯānatganakan. Kejin bir ĀdamǮāvājï dälädä Ǯurarakan. Ajālnïŋ qïzïnï oγïrlab ketadikan. Kejin u qïznï γārga ālib bārarkan. Vä qïznï jäxši korïb qālarakan. Türmüš qurarakan. Āradan kunlar otïb, otïrïb-otïrïb Ajuvïdï majuvïdï Ujïmïdï, Ǯājïmïdï. Ajuvïdï majuvïdï Ujïmïdï, Ǯājïmïdï. Mänä šu gäpni takkrārlajverärärkän. ĀdamǮāvājï kejin qïzdan sorarakan: " Ujïŋnï sāγïndïŋmï"‐ desä, qïz häm hä deb Ǯavāb beribdi. Ǯur unda seni oša tezäk tergän Ǯajïŋga ālïb bārïb qojaman debdi ĀdamǮāvājï. Kejin šu qïznï tezäk tergän Ǯajïga āppārïp qojarakan. Kejin qïz ujïga borarakan. Kejin ānasï qïzïga eyy Sen keldingmi qïzïm desä hä men keldim dejdikän. Ikki kunlar turgandan kejin ujïnïŋ bir burčagiga bārïb Ajuvïdï majuvïdï Ujïmïdï, Ǯājïmïdï. Deb takrarlajveräräkän. Kejin enäsi ajtarakan. Sen bālam negä unaqa dejsän degänïdä " Men tezäk tergäni bārganïmda meni ĀdamǮāvājï oγïrlab ketgändi. Men u bilän türmüš qurganman. Men endi ujïmga ketämän deb qïz ketädi". Qïz ozïnïŋ ujïga qajtïb murād mäqsädigä jetädikän. Vaqt matni
Väqt bu häkäm. Masalan, Ikkitä pālvān kurašjaptï, ular ortasïda bir kiši häkämlik qïladï. Väqt šunčalar γanïmatkï, biz här bir näfäsimizgä Ǯavāp berämiz. Āllāh tāālā tāmānïdan berilgän väqt- bu umr. Väqt Ǯuda tez otadï. Berilgän väqtdän unumlï fājdalanïš keräk. Väqtni āltïn, gävhär bilän almaštïrïp bolmajdï. Bolalik matni
Heč bir insān joqki, bālalïkka jänä qajtsamakan demäjdigän ādam bolmasa keräk. Bālalïk insānnï eŋ beγubār, qïzïq vāqealarga, hängämälärgä bāj dävri. Bālalïk, bālalïk dejmizü qandaj ulγajip qālganimizni bilmäjmiz. Bālalïk degändä asāsan, āta-enäsi bār, sāγlām, tinč, hātirǮam āïla insānni koz āldiga kelädi. Eŋ qïzïq dävr bālalïkdïr. Bog’dorchilik matni
Bizniŋ āta-bābālarïmïz bāγdārčïlïk bilän šuγullangan. Üzümčilik ālmačïlïk bāγlarï bār. Āta-bābālarïmïz üzümlärniŋ tagini 35-40sm čuqurlïkda belläb, pāl šaklda ekilgän. Qïšda čillä suvi, bahārda gul suvi berilgän. Šu säbäptän üzümlär Ǯuda širin bolgan. Üzümniŋ tājpï, Ǯāvuz, surxān, xusajn degän turlari bār. Yüklə 237,93 Kb. Dostları ilə paylaş:
|