Nasimxon rahmonov, qosimjon sodiqoy

Qadimgi turkiy tildagi so ‘z birikmalari mazmun munosabatlariga ko ‘ra necha turga bo'linadi?
So ‘roq gaplarda yuklama gapning qaysi bo ‘lagiga qo ‘shiladi? Misollar keltiring.
Ulart ergash gapli qo'shma gaplarda ergash gap va bosh gapning kesimi shaxsda moslashadimi yoki moslashmaydimi? Misollar orqali tushuntirib bering.
Qadimgi turkiy yodgorliklar sintaktik—stilistik xususiyatlarining o ‘ziga xosligi qaysi yodgorliklar qiyosida koYtnadi?
Qadimgi turkiy tildagi bog ‘lovchisiz ergash gapli qo ‘shma gaplarda nutq fe ’llari qanday vazifa bajaradi?
Qadimgi turkiy tildagi ergash gapli qo'shma gaplarda his~tuyg‘u ma’nosini ifodalovchi fe liar qanday vazifa bajaradi?
Qadimgi turkiy tilda qaysi gap bo‘laklari ajratiladi? Misollar keltiring.
Qadimgi turkiy tildagi inversiya hodisasi qay holatda yuz beradi?
Grammatik ega va kesim bilan psixologik ega va kesim vaziyatini misollar yordamida izohlab bering.
Matnning sintaktik qurilishi murakkabligi qaysi omillarga bog‘liq bo‘ladi?
ILOVA MATNLARDAN NAMUNALAR
TO‘NYUQUQ BITIGI'
Matn transkripsiyasi:
Bilgä Tonyuquq bän özüm Tabgac äliijä qïlïntïm. Türk bodun Tabgacqa körür ärti.
Türk bodun qanïn bulmayïn tabgacda adrïltï, qanlantï, qanïn qodup tabgacqa yana icikdi. Täijri anca tämis ärinc: Qan bärtim,
qanïrjïn qodup icikdirj, icikdiik üciin täijri öl tämis ärinc, türk bodun ölti, alqïntï, yoq boltï, türk sir bodun yärintä
bod qalmadï, ïda tasda qalmïsï qobranïp, yeti yüz boltï: äki üliigi atlïg ärti, bir üliigi yadag ärti. Yäti yiiz kisig
uduzugma ulugï sad ärti. Yïgïl, tädi, yigmasïbän äitim — bilgäToriuquq. Qagan-mu qïsayfn tädim, saqïntïm, turuq buqalï sämiz buqalï arqda
bilsär, sämiz buqa, turuq buqa täyin bilmäz ärmis, täyin anca saqïntïm. Anta kisrä täqri bilig bärttik üciin özüm-ök qagan qïsdïm. Bilgä Toriuquq boyla baga tarqan
birlä Ältäris qagan bulayïn, bäriyä tabgacïg, öijrä q'ltariïg, yïraya oguzug öküsäk ölürti. Bilgäsi, cabïsï bän-ök ärtim. Cugay quzïn, Qara qumug olurur ärtimiz.
Käyik yäyü, tabïsgan yäyü olurur ärtimiz, bodun bogzï toq ärti. Yagïmïz tägrä ucuq tägirti, biz säg ärtimiz. Anca olurur ärik äli. Oguzd(a) antan köriig kälti.
Körüg sabï antag: Toquz oguz bodun üzä qagan olurtï, tir, Tabgacgaru Qonï säijüniig ïdmïs, Qïtarigaru Toijra Sämig ïdmïs, sab anca ïdmïs: Azqïria tiirk bodun
yorïyor ärmis, qaganï alp ärmis, aygucïsï bilgä ärmis. 01 äki kisi bar ärsär, säni tabgacïg ölürtäci tir-män, ötjrä qitariïg ölürtäci tir-män, bäni oguzug
ölürtäci-ök tir-män. Tabgac, birdänäyin täg, qitari, öijdänäyin täg, bän yïrdanayïn tägäyin. Tiirk sir bodun yärintä idi yorïmazun, usar, idi yoq qïsalïm
tir-män. 01 sabïg äsidip tün udïsïqïm kälmädi, küntüz olursïqïm kälmädi. Anta ötrii qaganïma ötüntim, anca ötüntim: Tabgac, oguz, qitari, bu ücägii qabasar,
¹ Q. Sodiqov. Eski turkiy bitiglar. Toshkent, 2009. 17-30-b.
qaltacï-biz, öz ici tasïn tutmïs-täg-biz. Yuyqa ärklig topulgalï ucuz ärmïs, yincgä ärklig üzgäli ucuz, yuyqa qalïn bolsar, topulguluq alp ärmïs, yincgä
yogan bolsar, üzgülük alp ärmis. Öijrä Qïtarida, biriyä Tabgacda, quriya Qurdanta, yïraya Oguzda äki üc biij sümüz, kältäci-miz bar-mu, näq anca ötüntim.
Qaganïm bän özüm bilgä Toriuquq ötüntük ötüncümin äsidii bärti, köijlüijcä uduz, tädi. Kök ïujüg yogaru Ötükän yïsgaru uduztïm, Inigäk kölükün Toglada oguz kälti.
Süsi üc bir) ärmis, biz äki bii] ärtimiz, süijiisdimiz, tärjri yarlïqadï, yaridïmïz, ögüzkä tüsdi. Yariduq yolta yämä ölti kük, anta ötrü oguz qopun kälti.
Kältürtim-ök türk bodunug Ötükän yärkä bän özüm bilgä Toriuquq. Ötükän yärig qonmïs täyin äsidip biriyäki bodun, qurïyaqï, yïrayaqï, ögräki bodun kälti.
äki bii] ärtimiz biz, äki sii boltï. Tiirk bodun olurgalï, türk qagan olurgalï Santui] balïqa, taluy ögüzkä tägmis yoq ärmis. Qaganïma ötünüp sii ältdim.
Santuq balïqa, taluy ögüzkä tägürtim. Üc otuz balïq sïdï, usïn buntatu yurtda yatu qalïr ärti. Tabgac qagan yagïraïz ärti, on oq qaganï yagïmïz ärti,
artuq qïrqïz küclüg qagan yagïmïz boltï. 01 üc qagan ögläsip Altun yïs üzä qabasalïm timis, anca ögläsmis, öijrä türk qagangaru sülälim, timis, aijaru sülämäsär, qacan äijirsär, ol bizni,
qaganï alp ärmis, aygucïsï bilgä ärmis, qacan äijirsär, ölürtäci kük. Ücägün qabsap, sülälim, anï yoq qïsalïm, tämis. Türgäs qagan anca tämis: Bäniij bodunum anta ärir, tämis,
Tiirk bodun yämä bulganc-ol, tämis. Oguzï yämä tarqanc-ol, tämis. 01 sabïn äsidip, tün yämä udusïqïm kälmäz ärti, (küntüz yämä) olursïqïm kälmäz ärti, anta saqïntïm a ...
23.... a sülälim..., tädim. Kögmän yolï bir ärmis, tumïs täyin äsidip, bu yolun yorïsar, yaramacï, tädim .... Yärci tilädim, cölgi az äri bultum.
Özüm, Az yirim ... , anï bil ... ärmis, bir turuqï ärmis, Anïn barmïs atjar yatïp, bir atlïg barmïs täyin ol yolun yorïsar, unc tädim, saqïntïm, qaganïma
ötüntim, sü yorïtdïm, atlat, tädim. Aq tärmäl käcä ograqlatdïm, at üzä bintürä qarïg sökdim, yoqaru at yätä yadagïn, ïgac tutunu agtuitim, ögräki är
yogaru tägürip, ï bar art asdïmïz. Yobalu intimiz, on tünkä yantaqï tug birü bardïmïz. Yärci yär yagïlïp, boguzlantï, buijadïp, qagan yälü kör, tämis.
Anï subug baralïm. Ol sub qodï bardïmïz, sanagalï tiisürtimiz, atïg ïqa bayur ärtimiz, kün yämä, tün yämä yälü bardïmïz. Qïrqïzïg uqa basdïmïz,
sü äijägin acdïmïz. Qanï süsi tärilmis, sürjüsdimiz, sancdïmïz, qanïn ölürtimiz. Qaganqa qïrqïz bodunï icikdi, yükünti, yantïmïz, Kögmän yïsïg äbirü kältimiz.
Qïrqïzda yantïmïz. Türgäs qaganta körüg kälti, sabïan-täg: Öijdän qagangaru sü yorïlïm, tämis, yorïmasar, bizni, qaganï alp ärmis, aygucïsï bilgä ärmis, qacan ätjirsär,
bizni ölürtäci kük, tämis. Türgis qaganï tasïqmïs, tädi. On oq bodunï qalïsïz tasïqmïs, tär. Tabgac süsi bar ärmis. 01 sabïg äsidip, qaganïm: Bän äbgärü tüsäyin, tädi.
Qatun yoq bolmïs ärti, anï yoglatayi'n, tädi. Sü barïij, tädi, Altun yïsda olurur), tädi. Sü basï Inäl qagan, tardus sad barzun, tädi. Bilgä Tonuquqa — bäqä aydï:
Bu siig ält, tädi, aqï yanïg köqlüijcä ay, bän säijä nä ayayïn, tädi. Kälir ärsär, kü är ökiiliir, kälmäz ärsär, tïlïg, sabïg alï olur, tädi. Altun yi'sda olurtïmïz.
Üc körüg kisi kälti, sabï bir: qaganï sü tasïqdï, on oq siisi qalïsïz tasïqdï, tär. Yarïs yazïda tärilälim, tämis. Ol sabïg äsidip, qagangaru ol sabïg ït(t)ïm: Qantayïn sabïg yana
kälti, oluruij, täyin tämis. Yälmä, qargu ädgüti urgïl, basïtma, tämis. Bög(ü) qagan baijaru anca ayïdmïs, apa tarqangaru icrä sab ïdmïs: Bilgä Tonuquq anïg-ol, öz-ol arjlar,
sü yorïlïm tädäci, unamaij. 01 sabïg äsidip, sii yorïtdïm, Altun yïsïg yolsuzun asdïm, Ärtis ögüzüg käcigsizin käcdimiz, tün aqitdïmïz. Bolucuqa tai] öijtürii tägdimiz.
Tdïg kälürti sabï antag: Yaiïs yazïda on tümän sii tärilti, tär. 01 sabïg äsidip, bäglär qopun
yanalïm, art'g obutï yig, tädi. Bän anca tärmän, bän bilgä Tonuquq: Altun yfsïg asa kältimiz, Ärtis ögiizüg
käcä kältimiz, kälmisi alp tädi, tuymadï, täijri Umay ïduq yär sub basa bärti ärinc, näkä täzär-biz
öküs täyin, näkä qorqur-biz az täyin, nä basïnalïm, tägälim, tädim. Tägdimiz, yayïdïmïz, äkinti kün kälti,
örtcä qïzïp kälti, stiijüsdimiz. Bizintä äki ucï sïijarca artuq ärti. Täqri yarlïqaduq ücün öküs täyin, biz
qorqmadïmïz, sïujüsdimiz. Tardus sad ara badï. Yaydïmïz, qaganïn tutdïmïz, yabgusïn, sadïn
anta öliirti, äligcä är tutdïmïz, ol-oq tiin bodunïn sayu ït(t)ïmïz. Ol sabïg äsidip, on oq bägläri, bodunï qop
kälti, yükünti, käligmä bäglärin, bodunïn itip, yïgïp az(c)a bodun täzmis ärti. On oq süsin sülädim,
biz yämä sülädimiz, anï irtimiz, Yincii ögiizüg käcä Tinsi oglï yatïgma Bärjligäk tagïg ...
Tämir qapïgqa tägi irtimiz, anta yanturtïmïz. Inäl qaganqa ... täzik, toqrïsïn ...
anta yärüki asuq baslïg sogdaq bodun qop kälti, ol küntä tägti. Tiirk bodun Tämir qapïgqa,
Tinsi oglï yatïgma tagqa tägmis, idi yoq ärmis. Ol yärkä bän bilgä Toriuquq tägürtük iiciin
sarïg altun, iirüq kümüs, qïz quduz, ägri täbi, agï buijsuz kälürti. Ältäris qagan bilgäsin ücün,
alpïn iiciin Tabgacqa yäti yigirmi süijüsdi, Qïtariqa yäti slitjüsdi, Oguzqa bäs sürjüsdi, anta aygucï
yämä bän-ök ärtim, yagïcïsï yämä bän ärtim. Ältäris qaganqa ... , tiirk Bögü qaganqa, türk Bilgä q[aganqa]
Qapagan qagan ... tün udïmatï,
küntüz olurmatï, qïzïl qanïm tükäti, qara tärim yügürti, isig kiicüg bärtim-ök, bän özüm uzun yälmäg yämä it(t)ïm-oq,
ar qoy, aq argug ulgartdïm, basïnïgma yagïg kälürür ärtim, qaganïmïn sü ältdimiz, tärjri yarlïqazu.
Bu tiirk bodunqa yaraqlïg yagïg kältürmädim, tögünlüg atïg yügürtmädim. Ältäris qagan qazganmasar,
udu bän özüm qazganmasar, äl yämä, bodun yämä yoq ärtäci ärti, qazgantuqïn ücün, uduguzum, qazgantuqum ücün
äl yämä äl boltï, bodun yämä bodun boltï. Özüm qarï boltïm, ulug boltïm. Näi] yärdäki qaganlïg bodunqa
äbiin tügi bar ärsär, nä buqï bar ärtäci ärmis.
Tiirk Bilgä qagan älirjä bititdim bän bilgä Toriuquq.
Ältäris qagan qazganmasar, yoq ärti ärsär, bän özüm bilgä Toriuquq qazganmasar, bän yoq ärtim ärsär,
Qapagan qagan türk sir bodun yärintä bod yämä, bodun yämä, kisi yämä idi yoq ärtäci ärti.
Ältäris qagan, bilgä Toriuquq qazgantuq ucun, Qapagan qagan tiirk sir bodun yorïduqï bu
Türk Bilgä qagan türk sir bodunug, oguz bodunug igidü olurur.
Mazmuni:
Bilga To‘nyuquq-man. 0‘zim Tabg‘ach elida voyaga yetdim. (0‘sha kezlar) turk xalqi Tabg‘achga qarar edi.
Turk xalqi xonini topolmay, (avvaliga) Tabg‘achdan ayrildi, o‘z xoniga ega bo‘ldi, (keyin yana) xonini qo‘yib Tabg‘achga qayta qo‘shildi. Tangd shunday degan shekilli: “Xon berdim, (3) xoningni qo'yib, taslim bo‘lding”. Taslim bo‘lgani uchun tangri “oT’ degan [ya’ni qarg‘agan] shekilli, turk xalqi o‘ldi, tugadi, yo‘q bo‘ldi, turk sir xalqi yerida (4) (hech bir) urug‘ qolmadi. To‘qayda, tog‘-u toshda qolgani to‘planib, yetti yuz kishi bo‘ldi. Uning ikki bo‘lagi otliq edi, bir bo‘lagi yayov edi. Yetti yuz kishini (5) xushyor qiladigan ulug'i shad edi. “Yig‘il!” — dedi. Yig‘adigani men edim — bilga To‘nyuquq. Xoqonni-mi qistayin dedim, (so‘ng) o‘ylab qoldim: “(Birov) turuq buqa bilan semiz buqani tezagidan (6) bilsa, (birov bu) semiz buqa, (bu) turuq buqa deya bilmas emish [ya’ni semiz buqa bilan turuq buqani ajratolmas ekan]”, — deb shunday o‘yladim. 0‘shandan so‘ng, tangri bilim bergani uchun, o‘zim-oq xoqonni qistadim. Bilga To‘nyuquq bo‘yla bag‘a tarqan (7) bilan Eltaris xoqon topishib [birgalashib], janubda tabg‘achni, sharqda qitanni, shimolda o‘g‘uzni ko‘plab o‘ldirdi. Bilimdoni, chabisi mening o‘zim edim. Chug‘ay quzini, Qoraqumni (egallab) turar edik. (8) Kiyik yeb, tovushqon yeb kun kechirar edik, xalqning bo‘g‘zi to‘q edi. Dushmanimiz tegrada qanot yoydi, biz shay edik. Shunday yashar erk eli.
0‘g‘uzdan (sir bilish uchun jo‘natilgan) ko‘ruvchi keldi. (9) Ko‘ruvchining xabari shunday: “To‘quz o‘g‘uz xalqi ustidan (bir) xoqon taxtga o‘tirdi, — der, Tabg‘achga Qo‘ni sangunni yuboribdi, Qitanga To‘ngra Semni yuboribdi. (ulardan) shunday xabar aytib yuboribdi: “Ozgina turk xalqi (10) yurgan emish, xoqoni alp ekan, kengashchisi dono ekan. 0‘sha ikki kishi bor bo‘lsa, seni — tabg'achni o‘ldirajak, deyman, shimolda qitanni o‘ldirajak, derman, meni — o‘g‘uzni (11) ham o‘ldiradi, deyman. Tabg‘ach, sen o‘ngdan hujum qil! Qitan, sen oldindan hujum qil! Men chapdan hujum qilay. Turk sir xalqi yerida ega yurmasin. Uddalansa, egasini yo‘q qilaylik, (12) derman”. 0‘sha xabarni eshitib, tun uyqum kelmadi, kunduz o‘ltirgim kelmadi. Shundan keyin xoqonimga o‘tindim. Shunday o‘tindim: “Tabg‘ach, o‘g‘uz, qitan
bu uchovi qamal qilsa, (13) (qurshovda) qolajakmiz, (xuddi) vujudning ichu tashini tutgandek bo‘lamiz. Yupqa narsa yengishga arzimas emish, ingichka narsa uzishga arzimas, ingichka qalin tortsa, yengadigan alp ermish, ingichka (14) yo‘g‘on tortsa, uzadigan alp emish. Sharqda qitandan, janubda tabg‘achdan, g‘arbda qurdandan, shimolda o‘g‘uzdan ikki-uch ming urush qilib keladigan lashkarimiz bormidi, nima?” — shunday o‘tindim. (15) Xoqonim men o‘zim bilga To‘nyuquqning o‘tinmish o‘tinchimni eshitib turdi, (keyin): “Ko‘nglingga qarab ish tut”, — dedi.
Ko‘k o‘ngni yuqorilab (lashkami) 0‘tukan yishga soldim. Inigak ko‘lini kechib To‘g‘ladan o‘g‘uz keldi. (16) Lashkari uch ming ekan, biz ikki ming edik, urushdik. Tangri yorliqadi, qochirdik, daryoga tushdi. Qochgan yo‘lida yana o‘ldi chog‘i. Shundan so‘ng o‘g‘uz butunlay (taslim bo‘lib) keldi.
Keltirdim ham turk xalqini 0‘tukan yerga men o‘zim bilga To‘nyuquq. 0‘tukan yerga qo‘nibdi, deb eshitib, janubdagi xalq, g‘arbdagi, shimoldagi, sharqdagi xalq keldi.
Ikki ming edik biz, ikki lashkar bo‘ldi. Turk xalqi el bo‘libdiki, turk xoqoni taxtga kelibdiki, Shantung shahriga, dengiz-u daryolarga [katta suvlarga] yetgani yo‘q edi. Xoqonimga o'tinib, lashkar eltdim. (19) Shantung shahriga, dengiz-u daryolar[katta suvlar]gacha yetkazib bordim. Yigirma uch shahar mag‘lub bo‘ldi. Uyqusini buzib, yurtida yengilib qolar edi. Tabg‘ach xoqon yovimiz edi, o‘n o‘q xoqoni yovimiz edi. (20) Qo‘shilib, qirg‘iz kuchli xoqon ham bizga yov bo‘ldi. 0‘sha uch xoqon fikrlashib: “Altun yish uzra bostirib boraylik, — debdi, shunday fikrlashibdi. — Sharqqa — turk xoqoniga lashkar tortaylik, — debdi. — Unga lashkar tortilmasa, g‘azablangan chog‘da, u bizni (engadi), (21) xoqoni alp ekan, kengashchisi dono ekan, g‘azablangudek boisa, o‘ldiradigan ko‘rinadi. Uchovlab yopirilib, lashkar tortaylik, uni yo‘q qilaylik”, — debdi. Turgash xoqon shunday debdi: “Mening xalqim u yerda, — debdi. — (22) Turk xalqi ham sarosimadadir, — debdi. — 0‘g‘uzi ham tarqoqdir”, — debdi.
0‘sha xabarini eshitib, tunlari uyqum kelmas edi, kunduzlari o'tirgim kelmas edi. Shunday o‘yladim: “A ... (23) ... a lashkar tortaylik ... , — dedim. Ko‘gman yo‘li bitta ekan, bekilgan [qor bosgan], deb eshitib: “Bu yo‘ldan yursak, yaramaydi”, — dedim. Yerchi [buyerlarni biladigan kishi] so‘radim. Cho‘llik az kishini topdim. (24) “0‘zim az, yerim ... ”, uni bil ... ekan, bir turar joyi bor ekan. “Ani (daryosi) bilan borgan, o‘sha yerda tunab, bir otlig‘ (yoi) bosadi”, — deganda: “0‘sha yo‘l bilan yurilsa, ma’qul”, — dedim, shunday xayol qildim.
Xoqonimga (25) o‘tindim, lashkarni yo‘lga soldim, “ot sol!” — dedim. Aq tarmalni kechib ildam yo‘lladim, otga mindirib qorni kechdim.
Yuqoriga otni yetaklab, yayov, yog‘ochga tayanib (tepalikka) chiqardim. Oldindagi edar (26) yuqori ko‘tarilib butalar bor tepalikdan oshdik. Qiynalib indik. 0‘n kecha deganda yondagi to‘siqni aylanib o‘tdik. Yerchi yo‘lni yanglishib, bo‘g‘izlandi. Xafa bo‘lib xoqon: “Yelib ko‘r, — dedi.
(27) Ani suvidan boraylik”.
‘sha suvning quyi tomoniga bordik, (lashkarni) sanagali tushirdik, otni butalarga boylar edik. Kunu tun yelib bordik, qirqizni (g‘aflat chog‘ida) qo‘qqisdan bosdik. (28) Lashkar jag‘ini ochdik [xayoxuy soldik], Xoni, lashkari terildi, jang qildik, sanchdik, xonini o‘ldirdik. Xoqonga qirqiz xalqi taslim bo‘ldi, yukundi. Qaytdik, Ko‘gman yishni aylanib keldik.
(29) Qirqizdan qaytdik. Turgash xoqondan (sir bilish uchun jo‘natilgan) ko‘ruvchi keldi. (Keltirgan) xabari shunday: “Sharqdan xoqonga lashkar yo‘llaylik, — debdi. — Yo‘llanmasa, u bizni (engadi), xoqoni alp ekan, kengashchisi dono ekan, g‘azablangudek bo‘lsa, (30) bizni o‘ldirajak ko‘rinadi, — debdi. — Turgash xoqoni maydonga chiqibdi, — debdi. — Tabg‘ach lashkari (ham) bor ekan”.
0‘sha xabarni eshitib, xoqonim: “Men uyga tushib chiqay, — dedi. (31) Xotun o'lgan edi. — Uning marosimini o‘tkazay, — dedi. — Lashkar, boring! — dedi. — Altun yishda o‘tiring, — dedi. — Lashkarboshi Inal xoqon, tardush shadi borsin”, — dedi. Bilga To‘nyuquqqa — menga aytdi: (32) “Bu lashkarni elt, — dedi. — Sahiyligu qattiqqo‘llikni ko‘nglingga qarab qil, men senga nima ham derdim, — dedi. — (Yov) kelar bo‘lsa, dovrug‘li erlarni yo‘lla, kelmas ersa, gap-so‘zini [sirini], xabarini olib tur”, — dedi.
Altun yishda o‘rnashdik. (33) Uch ko‘ruvchi kishi keldi, so‘zi bir: “Xoqoni lashkar bilan maydonga chiqdi, o‘n o‘q lashkari bekamu ko‘st maydonga chiqdi, — der. Yaris dashtida terilaylik”, — debdi. 0‘sha xabarni eshitib, xoqonga o‘sha xabarni aytib yubordim, “qanday qilay?” degan xabarni yetkazib, (javobini olib) qaytib (34) keldi. “Tek turing!
degan emish. — Yelma, pistirmani yaxshilab mustahkamla, (yovga) bostirib qo‘yma”, — debdi. Bo‘gu xoqon menga shunday aytib yuboribdi, apatarxonga [bosh qo‘mondonga] maxfiy xabar yuboribdi: “Bilga To‘nyuquq (yov qarshisida) yovuz [o‘jar, tap tortmas], o‘zi-yoq anglaydi [o‘z bilganini qiladi], (35) Lashkar tortaylik deganiga unamang”. 0‘sha xabarni eshitib, lashkarni yo‘lga soldim. Altun yishni yo‘lsiz oshdim, Ertish daryosini kechiksiz kechdik, tun to‘xtamadik. Bo‘luchuga tong ottirib yetib bordik.
(36) Gap-so‘zini [sirini] bilib keltirgan xabari shunday: “Yaris dashtida o‘n tuman [yuz ming] lashkar terildi”, — der. 0‘sha xabarni eshitib, beglar yoppasiga: (37) “Qaytaylik, pokning uyati yaxshi”, — dedi. Men shunday derman, men bilga To‘nyuquq: “Altun yishni oshib keldik, Ertish daryosini (38) kechib keldik. Kelgani alp, deganlar. (Yov bizni) tuymadi. Tangri Umay, muqaddas yer-suv bosib bergan shekilli, nega tezarmiz (39) (yovni) ko‘p deya, nega qo‘rqarmiz, (o'zimizni) oz deya. Qani, bosaylik, hujum qilaylik”, — dedim. Hujum qildik, tor-mor qildik.
Ikkinchi kun keldi, (40) yong‘inday qizib keldi, urushdik. Biznikidan ikki qanoti yarimcha ortiq edi. Tangri yorliqagani uchun ko‘p deya, biz (41) qo‘rqmadik, urushdik. Tardush shadi aralashdi. Tor-mor qildik, xoqonini tutdik, yabg‘usini, shadini (42) o‘sha yerda o‘ldirildi. Elliktacha erni tutdik, o‘sha kechadayoq (ularni) xoqoni tomon jo‘natib yubordik. 0‘sha xabarni eshitib, o‘n o‘q beglari, xalqi yoppasiga (43) keldi, bosh egdi. Kelgan beklarini, xalqini tartibga solib, yig‘ib, ozgina xalq qochgan edi, o‘n o‘q lashkarini jangga yubordim. (44) Biz ham lashkar tortdik, uni quvdik, Yinchu o‘guzni kechib Tinsi o‘g‘li yotadigan Bangligak tog‘ni ... (45) Temir qopiqqacha quvib bordik, o‘sha yerdan qaytardik.
Inal xoqonga... arab, to‘xrini... (46) 0‘shanda boshiga yoriq dubulg'a kiygan so‘g‘daq xalqi yoppasiga keldi, o‘sha kuni urush qildi. Turk xalqi Temir qopiqqa, (47) Tinsi o‘g‘li yotadigan toqqa yetdi, egasi yo‘q ekan. 0‘sha yerga men — bilga To‘nyuquq yetkazib borganim uchun (48) sariq oltin, oq kumush, qiz-juvon, egri tuya, ipaklik hadsiz keltirdi.
Eltarish xoqon allomasi bilan bo‘lgani uchun, (49) alpi bilan bo‘lgani uchun Tabg‘achga o‘n yetti bor jang qildi, Qitanga yetti bor jang qildi, 0‘g‘uzga besh bor jang qildi. 0‘shanda kengashchi (50) ham mening o‘zim edim, urushuvchisi ham men edim. Eltarish xoqonga ... , turk Bo‘gu xoqonga, turk Bilga xoqonga ... (51) Qapag‘an xoqon ... tun uxlamadi, (52) kunduz o‘tirmadi, qizil qonimni tugatib, qora terim yugurtib, mehnatimni, kuchimni berdim-ku, axir. Men o‘zim uzoqlarga bosqinni ham uyushtirdim-ku, axir.
Qo‘ng‘ir qo‘y, oq otni ulg‘aytirdim. Bosadigan yovni poymol qilg‘uchi edim. Xoqonim bilan lashkar tortdik, tangri yorliqasin!
Bu turk xalqiga yaroqli yovni keltirmadim, yalovli otini yugurtirmadim.
Eltarish xoqon zafar qozonmaganida, (55) uning bilan mening o‘zim zafar qozonmaganimda, yurt ham, xalq ham yo‘q bo‘lar edi. (Xoqon) zafar qozongani uchun, mening xushyorligim, zafar qozonganim uchun, (56) el ham el bo‘ldi, xalq ham xalq bo‘ldi.
‘zim qaridim, ulg‘aydim.
Har yerdagi xoqonli xalqqa, (57) don-duni bor bo‘lsa, nima g‘ami bo‘lardi?
(Ushbu bitigni) turk Bilga xoqon elida yozdirdim men bilga To‘nyuquq.
Eltaris xoqon zafar qozonmaganida, yo‘q bolganida, men o‘zim bilga To‘nyuquq zafar qozonmaganimda, men bo‘lmaganimda, (60) Qapag‘an xoqon turk sir xalqi yerida urug‘ ham, xalq ham, kishi ham ega bo‘lmas edi. (61) Eltaris xoqon, bilga To‘nyuquq zafar qozongani uchun Qapag‘an xoqon turk sir xalqi yurgan bu ...
(62) Turk Bilga xoqon turk sir xalqini, o‘g‘uz xalqini boshqarib turibdi.
KUL TIGIN BITIGI'
Asosiy qisin
[Bilga xoqon so‘zi]:
K
1. Üzä kök täijri, asra yagïz yär qïlïntuqda ikin ara kisi oglï qïlïnmïs. Kisi oglïnta üzä äcüm apam Bumïn qagan, Istämi qagan olurmïs. Olurupan türük bodunuq älin tör[ü]sin tuta birmis, iti birmis. 2. Tört bulug qop yagï ärmis sü siiläpän tört buluijdaqï bodunug qop almïs, qop baz qïlmïs, baslïgïg yüküntürmis, tizligig sökürmis. Ilgärü Qadïrqan yïsqa tägi, kirü Tämir qapïgqa tägi qonturmïs. Äkin ar[a] 3. idi oqsuz kök türük anca olurur ärmis. Bil(g)ä qagan ärmis, alp qagan ärmis, buyruqï yämä bilgä ärmis ärinc, alp ärmis ärinc, bägläri yämä, bodunï yämä tüz ärmis. Anï ücün älig anca tutmïs ärinc. Älig tutup törüg itmis. Özi anca 4. kärgäk bolmïs. Yogcï, sïgïtcï öijrä kün togsïqda Bökli cölgil, tabgac, tüpüt, apar, purum, qïrqïz, üc qurïqan, otuz tatar, qïtari, tatabï — bunca bodun kälipän sïgtamïs, yoglamïs. Antag ktiliig qagan ärmis. Anta kisrä inisi qagan 5. bolmïs ärinc, oglï atï qagan bolmïs ärinc. Anta kisrä inisi äcisin-täg qïlïnmaduq ärinc, oglï qaijïn-täg qïlïnmaduq ärinc, biligsiz qagan olurmïs ärinc, yablaq qagan olurmïs ärinc, buyruqï yämä biligsiz ärinc, yablaq ärmis ärinc. 6. Bägläri, bodunï tüzsüz ücün, tabgac bodun täbligin, kürlüg üciin, armaqcïsïn ücün, inili äcili kiksürütükin iicün bägli bodunlïg yojoasurtuqïn ücün türük bodun ällädük älin ïc[g]ïnu ïdmïs. 7. Qaganladuq qaganïn yitürü üdmïs. Tabgac bodunqa bäglik urï
¹ Q. Sodiqov. Ko‘k turk bitiglari: matn va uning tarixiy talqini. Toshkent, 2004. 96-112-b.
oglïn qul boltï, silik qïz oglïn küij boltï. Türük bäglär türük atïn itï tabgacgï bäglär tabgac atïn tutïpan tabgac qaganqfa] körmis. Älig yi'l isig, küciig birmis. Ilgärü kün togs'iqda Bökli qaganqa tägi süläyü birmis. Qurïgaru Tämir qapïgqa tägi süläyü birmis. Tabgac qaganqa älin törüsin alï birmis. Türük qara qamug 9. bodun anca timis: Ällig bodun ärtim, älim amtï qanï? Kimkä älig qazganur-män? — tir ärmis. — Qaganlïg bodun ärtim, qaganïm qanï? Nä qaganqa isig, kücüg birür-män? — tir ärmis. Anca tip tabgac qaganqa yagï bolmïs. 10. Yagï bolup itinü, yaratunu umaduq yana icikmis. Bunca isig, kücüg birtükgärü saqïnmatï «türük bodun ölüräyin, urugsïratayïn» tir ärmis, yoqadu barïr ärmis.
Üzä türük täijrisi, türük ïduq yäri, 11. subï anca tämis: «Türük bodun yoq bolmazun» tiyin, «bodun bolcun» tiyin qaijïm Ältäris qaganïg, ögüm Ilbilgä qatunug täqri töpüsintä tutup yögärü kötürmis ärinc.
Qaqïm qagan yäti yig[ir]mi ärin tasïqmïs. T[asr]a 12. yorïyur tiyin kü äsidip balïqdaqï tasïqmïs, tagdaqï inmis. Tirilip yätmis är bolmïs. Täijri küc birtük ücün qaijïm qagan süsi böri-täg ärmis, yagïsï qori-täg ärmis. Ilgärü, qurïgaru süläp ti[r]mis, qoburt[mïs]. [Qa]mugï 13. yäti yüz är bolmïs. Yäti yüz är bolup älsirämis, qagansïramïs bodunug, künädmis, quladmïs bodunug, türük törüsiin ïcgïnmïs bodunug äcim apam törüsincä yaratmïs, bosgurmïs. Tölis, tardus .... 14. Yabgug, sadïg anta birmis. Biriyä tabgac bodun yagï ärmis, yïraya baz qagan, toquz oguz bodun yagï ärmis. Qïrqïz, qurïqan, otuz tatar, qïtari, tatabï qop
yagï ärmis. Qaijïm qagan bunc[a] 15. qïrq artuqï yäti yolï sülämis,
yigirmi süijiis süijüsmis. Täijri yarlïqaduq üciin älligig älsirätmis, qaganlïgïg qagansïratmïs, yagïg baz qïlmïs, tizligig sökürmis, baslïgïg yüküntür... . . 16. törüg qazganïp uca barmïs. Qaijïin qaganqa baslayu baz qaganïg balbal tikmis.
01 törüdä üzä äcim qagan olurtï. Äcim qagan olurupan tiirükbodunug yicä itdi, igit(t)i, cïganïg... . 17. Äcim qagan olurtuqda özüm tardus bodun üzä sad ärtim. Äcim qagan birlä ilgärü Yasïl ögüz, Santuij yazïqa tägi sülädimiz, qurt'garu Tämir qapïgqa tägi sülädimiz. Kögmän asa qï... . 18. Qamugï bis otuz sülädimiz, üc yigirmi süqüsdimiz. Älligig älsirätdimiz, qaganlïgïg qagansïratdïmïz, tizligig sökürtimiz, baslïgïg yliküntürtimiz. Türgäs qagan türükümiz, ... . 19. üciin biziqä yagluqïn ücün qaganï ölti, buyruqï, bägläri yämä ölti. On oq bodun ämgäk körti, äcümiz, apamïz tutmïs yär sub idisiz bolmazun tiyin az bodunug itip
yar 20. bars bäg ärti, qagan at bunta biz birtimiz. Siglim quncuyug
birtimiz. Özi yaijïltï, qaganï ölti, bodunï küq qul boltï. Kögmän yär sub idisiz qalmazun tiyin az qïrqïz bodunug yarat 21. yana birtimiz.
Ilgärü Qadïrqan yïsïg asa bodunug anca qonturtïmïz, anca itdimiz. Qurïgaru Kärjü Tarmanqa tägi türük bodunug anca qonturtïmïz, anca [i]tdiraiz. 01 ödkä qul qullug bolmïs ... ... . 22 Anca qazganmïs, itmis älimiz, töriimiz ärti.
Türük oguz bägläri, bodun, äsiditj! Üzä täijri basmasar, asra yär
tilinmäsär, türük bodun, äliijin törüqin kim artatï 23. ökün, körgüijin
ücün, igidmis bilgä qaganïijïn ärmis, barmïs, ädgü äliq [ä] käntü yaijïltïg, yablaq kigürtig. Yaraqlïg qantan kälip yaria ältdi, sürjüglüg qantan kälipän
sürä ältdi? ïduq Ötükän yï 24. bardïg, qurïgaru barïgma bardïg.
Barduq yärdä ädgiig ol ärinc: qanïij subca yügürti, sötjüküij tagca yatdï,
bäglig urï ogluij qul boltï, silig qïz ogluij kütj boltï bilmädük üciin
25. Baslayu qïrqïz qaganïg balbal tikdim.
Türiik bodunug atï, küsi yoq bolmazun tiyin qarjïm qaganïg, ögüm qatunug kötürmis täqri, äl birigmä täijri tiiriik bodun atï, küsi yoq bo... . . 26. qagan olurtdï ärinc. Näij yïlsïg bodunqa olurmadïm, icrä assïz, tasra tonsuz, yabïz yablaq bodunta üzä olurtum. Inim Kül tigin birlä
sözläsdimiz. Qarjïmïz äcimiz qaz 27. tiyin türük bodun ücün tün
udïmadïm, küntüz olurmadï[m]. Inim Kül tigin birlä, iki sad birlä ölü yitü qazgantïm. Anca qazganïp biriki bodunug ot sub qïlmadïm. Män... ... 28. barmïs bodun ölü yitü yadagïn, yalaqïn yana kälti. Bodunug igidäyin tiyin yïrgaru oguz bodun tapa, ilgärü qitan, tatabï bodun tapa, birgärü Tabgac tapa ulug sü iki yigir... . 29. kisrä tärjri yarlïqazu, qutum bar iicün, ülügiim bar ücün öltäci bodunug tirgürü igit(t)im. Yalai] bodunug tonlug, cïgafi bodunug bay qïltïm, az bodunug öküs qïltïm.
ïgar älligdä, q 30. bodunug qop baz qïltïm, yagïsïz q m qop
mäijä körti. Isig kücüg birür bunca törüg qazganïp inim Kül tigin özi anca kärgäk boltï.
Qaqïm qagan ucduqda inim Kill tigin yit (31) Umay-täg ögüm
qatun qutïija inim Kül tigin är at bultï. Altï yigirmi yasïija äcim qagan ilin törüsin anca qazgantï. Altï cub sogdaq tapa sülädimiz, buzdïmïz.
Tabgac Og tutuq bis t (32) Kiil tigin yadagïn oplayu tägdi. O13
tutuq yorcïn yaraqlïg äligin tutdï, yaraqlïgdï qaganqa anculadï. 01 süg anta yoqqïsdïmïz. Bir otuz yasïija Caca Sïujä sürjüsdimiz. Ä13 älki Tadqas(?) Cori'ij boz ... (33) ölti. Äkinti ïsbara Yamtar boz atïg binip tägdi. 01 at anta ölti. Ücünc Yägänsil bägiij kädimlig torïg at binip tägdi. 01 at anta ölti. Yaraqïnta yalmasïnta yüz artuq oqun urtï, yi[ni]r)ä basïija bir t... (34) tägdükin, türük bäglär, qop bilirsiz. 01 süg anta yoqqïsdïmïz. Anta kisrä Yär Bayirqu Ulug Irkin yagï boltï. Anï yariïp Türgi Yargun költä buzdïmïz. Ulug Irkin azqïna ärin täzip bardï. Kiil tigin (35)
rja qïrqïz tapa sülädimiz. Sügüg batïmï qarïg söküpän Kögmän
yïsïg toga yorïp, qïrqïz bodunug uda basdïmïz. Qaganïn birlä Surja yïsda
siiijüsdimiz. Kül tigin Bayïrqun (36) binip oplayu tägdi. Bir ärig
ilin urtï, äki ärig udusuru sancdï, ol tägdüktä Bayïrqunutj aq adgïrïg udluqïn sïyu urtï. Qïrqïz qaganïn ölürtimiz, ilin altïmïz. Ol yi'lqa türgäs .... (37) toga Ärtis ögüzüg käcä yorïdïmïz. Türgäs bodunug uda basdïmïz. Türgäs qagan süsi Bolucuda otca borca kälti, süqüsdimiz. Kül tigin
Basgu boz at binip tägdi. Basgu boz k (38) tutuzt[ïj. Äkisin özi
altïzdï. Anta yana kirip tiirgäs qagan buyruqï, az tutuqug äligin tutdï. Qaganïn anta ölürtimiz, ilin altïmïz. Qara türgäs bodun qop icikdi. Ol
bodunug Tabarda qo (39) Sogdaq bodun itäyin tiyin Yincü ögüzüg
käcä Tämir qapïgqa tägi sülädimiz. Anta kisrä qara türgäs bodun yagï bolmïs Kärjräs tapa bardï. Bizitj sü atï toruq, azuqï yoq ärti. Yablaq kisi är... . (40) alp är qïzïija(q) tägmis ärti. Antag ödkä öktinüp Kül tiginig az ärin irtürü it(t)ïmïz, ulug siirjüs süqüsmis, alp Salcï aq atïn binip
tägmis, qara türgäs bodunug anta ölürmis, almïs, yana yorïp
Kb
(1)... . birlä Qusu tutuq birlä siujiisrnis, ärin qop ölürmis, äbin bar... . tägipän qop kälürti.
Kül tigin yiti otuz yasïija qarluq bodun ärür barur ärkäli yagï boltï. Tamgïduq basda süijüsdimiz. (2) [Kül] tigin ol süijüsdä otuz yasayur ärti. Alp Salcï aqïn binip oplayu tägdi, äki är[ig] udusuru sancdï. Qarl[uq]ug ölürtimiz, altïmïz. Az bodun yagï [b]oltï. Qara költä sürjüsdimiz. Kül tigin bir qïrq yasayur ärti. Alp Salcï aqïn (3) binip oplayu tägdi. Az Ältäbärig tutdï, az bodun anta yoq boltï. Äcim qagan ili qamsag boltuqïnta, bodun ölüg ig[li]g boltuqïnta izgil bodun birlä
sürjüsdimiz. Kül tigin Alp Salcï aqïn binip (4) [oplayu tägd]i. 01 at
'anta tüs Izgil [bodujn öltï. Toquz oguz bodun käntü bodunum ärti.
Tärjri yir bulgaqïn ücün yagï boltï. Bir yilqa bis yolï süqüsdimiz. Äq ilik Togu balïqda süijüsdimiz. (5) Kül tigin Azman aqïg binip oplayu tägdi. Altï ärig sancdï, sii [kis]isintä yitinc ärig qïlïcladï. Äkinti, Quslagaqda [ ]z birlä süijüsdimiz. Kül tigin Az yagïzïn binip oplayu tägip, bir ärig sancdï, (6) toquz är[ig] ägirä toqïdï. [ ]z bodun anta ölti. Ücünc, Bol... . . nda oguz birlä süqüsdimiz. Kül tigin Azman aqïg binip tägdi, sancdï, siisin sancdïmïz, ilin altïmïz. Törtünc, Cus basïnta sürjüsdimiz. Türük (7) bodun adaq qamsatdï, yablaq bol[ta]cï ärti. Oz[a kä]lmis süsin Kiil tigin agïtïp toijra bir ogus alpagu on ärig Toqa tigin yogïnta [ägi]rip ölürtimiz. Bisinc, Äzgänti Qadanda oguz birlä süqüsdimiz. Kül tigin (8) Az yagïzïn binip tägdi, äki är[ig] sancdï, balïqa barmadï. Oguz anta
öl[ti] qorgfan q]ïslap yazïija oguzgaru sü tasïqdïmïz. Kül tigin
bäg baslayu aqïtïmïz, oguz yagï ordug basdï. Kiil tigin (9) Ögsüz aqïn binip toquz ärin [sajncdï. Ordug birmädi.
Xotima
Ögiim qatun, ulayu öglärim, äkälärim, käliqünüm, quncuylarïm, bunca yama tirigi kiir) boltacï ärti, öliigi yurtda, yolta yatu qaltacï ärtigiz.
(10) Kül tigin yoq ärsär, qop öltäci ärtigiz. Inim Kül tigin kärgäk boltï, özüm saqïntïm: körür közüm körmäz-täg, bilir biligim bilmäz-täg boltï, öziim saqïntïm. Öd täijri yasar, kisi oglï qop ölügli tirimis. (11) Anca saqïntïm, közdä yas kälsär, ät ïda(?), köijültä sïgït kälsär, yanturu saqïntïm, qatïgdï saqïntïm, äki sad ulayu arqa ägünüm, oglanïm, bäglärim, bodunum közi, qasï yablaq boltacï tip saqïntïm.
Yogcï, sïgïtcï, qitari, tatabï bodun baslayu (12) Udar säqün kälti. Tabgac qaganta Isyi Liki(?) kälti. Bir tümän agï, altun, kümiis kärgäksiz käliiiti. Tiipüt qaganta Bölün kälti. Qurya, kün batsïqdaqï sogd bärcälär(?), lie qaraq¹ ulus bodunta När) säqiin, Ogul tarqan kälti. (13) On oq oglum Tiirgäs qaganta Maqarac tamgacï, Oguz Bilgä tamgacï kälti. Qïrqïz qaganta Tardus ïnancmur (ïnanc-cor?) kälti, barq itgiici, bädiz yaratïgma, bitigtas itgiici tabgac qagan canqanï(?) Caij säijün kälti.
K. III.
Kiil tigin qori yïlqa yiti yigirmikä ucdï. Toquzunc ay yiti otuzqa [yog ärtürtimiz. Barqïn bädizin] bitigtas[ïn] bicin yïlqa yitinc ay yiti otuzqa
qo[p al]qd[ïmï]z. Kül tigin ii qi'rq artuqfï y]iti yasïi] boltat tas... .
bunca bädiz äcig Tuygun Ältäbär kälü(r)ti.
Ks⁵¹
(1) ïnancu apa yargan tarqan atïg (2) qurdanug örti. Inim Kül
tigin isig küctig birtük üciin tiirük Bilgä qagan yirtä inim Kül
tiginig küzädü olurt[um].
Uova
[Yo‘llug‘ tigin so‘zi]:
K. II
Bunca bitig bitigmä Kül tigin atïsï Yollug tigin bitidim. Yigirmi kün olurup bu tasqa, bu tamqa qop Yollug tigin bitidim. ïgar oglanïqïzda tayagunïrjïzda kägdä igidür ärtigiz, uca bardïgïz, tärjri tirigdägici.
Mazmuni: