xarmağı bacarır. Biz ona uğurlar arzu edirik». /Kafedra müdiri: psixologiya e.d. prof.B.Äliyev/.
☯ ☯ ☯
ADPU-nun Ümumi Psixologiya kafedrasının räsmi räyindän parça:
«Cabbar Mämmädovun psixoloji işläri ilä älaqädar olaraq onu qeyd etmäyi vacib sayırıq ki, yüksäk
professionallıqla yazılmış bu işlärlä biz çoxdan tanışıq vä müsbät qiymätländiririk». /Kafedranın müdiri: prof.
Äbdül Älizadä/
☯ ☯ ☯
AMEA-nın «Fälsäfä vä Siyasi-Hüquqi tädqiqatlar institutunun» «Sosial fälsäfä vä sosiologiya»
şöbäsinin räsmi räyindän:
«Cabbar Mämmädovun psixologiya sa sosiologiya sahäsindäki işlärinä BDU vä ADPU-nun müvafiq
kafedralarından verilän räylärä tam şärik olduğumuzu bildiririk». /Şöbä müdiri: fäls.e.d. prof. Äbülhäsän
Abbasov/
☯ ☯ ☯
«İlk olaraq onu demäliyik ki, biz Cabbar Mämmädovun fälsäfä, psixologiya, fizika, mäntiq, dilçilik vä digär
elm sahälärindäki ehtiraslı, tämkinli, zähmätkeş alimä xas olan, arqumentläşmiş işläri ilä çoxdan tanışıq. Bu
araşdırmaların bir oxucu, bir müällim kimi mäntiqi tählili bizä demäyä äsas verir ki, yüksäk intellektual säviyyäli
bir tädqiqatçının sahilsiz fitri istedadı vä däqiq elmi-sintetik ümumiläşdirmäläri haqqında mütäxässis alimlärimiz
daha çox söz demälidilär vä buna ciddi zärurät dä vardır». /BDU-nun Fälsäfä kafedrasının räsmi räyindän
parça/.
☯ ☯ ☯
Elä ilk sätirlärdän qeyd etmäyi vacib hesab edirik ki, Azärbaycan dövlätçiliyinin yeni formalaşmağa
başladığı, cämiyyätimizdä fäal şäkildä Qarabağ probleminin hälli yollarının araşdırıldığı bir vaxtda Cabbar
Mämmädovun bu kitabı çox vaxtında yazılmış, aktual mövzuya häsr olunmuş, dövlätçilik baxımından ähämiyyät
käsb edä bilän däyärli äsärdir. Bir täräfdän, müällifin özünün Qarabağ müharibäsindä şäxsän iştirak etmäsi, digär
täräfdän isä, psixologiyadan tutmuş fälsäfäyä, fizikaya, linqvistikaya, mäntiqä vä s. qädär olduqca geniş
diapazonda zängin mälumata malik olması (bu sahälärdä xüsusi äsärlärin müällifi olması) ona istär
cämiyyätimizin vä istärsä dä insanlararası münasibätlärin bir sıra problemlärinä orijinal bucaqdan baxmağa vä
bunlara dair yeni fikirlär söylämäyä imkan vermişdir.
Ümumi halda, biz müällifin elmi fäaliyyäti ilä hälä 1998-ci ildän tanışıq. O zaman onun psixologiya
sahäsindäki ilk kitabının materialları bizim kafedrada (BDU-nun psixologiya kafedrasında) müzakirä edilmiş vä
kafedra heyätinin çox yüksäk qiymätini almışdı. Elä o vaxtdan da onun çox istedadlı, orijinal düşüncä vä
mühakimä qabiliyyätinä malik, perspektivli bir gänc olması qänaätinä gälmişdik. Bu müddätdä fäaliyyätini
uğurla davam etdiräräk belä bir kitab säviyyäsinä gätirib çıxarması qänaätimizi bir daha täsdiqlädi vä bizi
sevindirdi. Özü dä bu inkişaf täkcä işin kämiyyäti, häcmi mäsäläsinä aid olmayıb, eyni zamanda, häm dä
keyfiyyätinä aiddir. Belä ki, müällifin ävvälki işläri ilä bugünkü işini müqayisä etdikdä onun bu müddätdä nä
qädär püxtäläşdiyinin, peşäkar bir säviyyäyä qalxdığının şahidi olmaq mümkündür.
Bütövlükdä C.Mämmädovun bu kitabını bir növ psixoloji täsirlärin ensiklopediyası adlandırmaq olar. Belä
ki, burada psixikaya täsir edän demäk olar ki, bütün növ metod, fänd vä vasitälär cämlänib, o cümlädän, texniki,
kimyävi, siyasi, iqtisadi vä s. vasitälär dä daxil olmaqla. Lakin müällif täkcä bu metodları sadäcä olaraq
pärakändä şäkildä sadalamaq vä izah etmäklä kifayätlänmir. Ävväla, o, bütün bu metodlar arasında än ümumi
qanunauyğunluqları müäyyänläşdirmäyä vä bunun äsasında psixoloji täsirlärin sistemini tapmağa cähd edir vä
demäk olar ki, buna da, äsasän nail olur. Belä ki, kitab müällifin «Davranış vä düşüncälärin neyrostrateji
proqramlaşdırılması metodu» adlandırdığı orijinal bir täsir aparatının yaradılması ilä tamamlanır. İkincisi isä,
müällif diqqätini täkcä näzäri mäsälälärä yönältmäyib, eyni zamanda, izah etdiyi metodların adi häyatdan
tutmuş, siyasätä vä härbi sferaya qädär olduqca geniş diapazonda tätbiq yerlärini dä araşdırır, izah edir vä än son
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
8
halda, bütün bunlardan Azärbaycan dövlätçiliyinin gücländirilmäsi vä Qarabağ probleminin hälli mäsälälärindä
necä istifadä etmäk barädä zäruri näticälär çıxarır. Bütün bunlar da, kitabın häm näzäri vä häm dä praktik
baxımdan däyärliliyini vä dövlätçiliyimiz üçün ähämiyyät käsb edä biläcäyini göstärir.
Müällif kitab boyu olduqca geniş diapazonda problemlärä toxunur. Buraya demokratiya, qloballaşma vä s.
kimi müasir dünyada aktual olan mäsälälärin psixoloji baxımdan olan analizindän tutmuş, psixologiyanın özünün
bir sıra problemlärinä müällifin orijinal münasibäti kimi rängaräng mäsälälär aiddir. Şäxsiyyätin strukturunu
«baş-beyin yarımkürälärinin funksional asimmetriyası» näzäriyyäsinin prinsiplärinä istinadän dörd säviyyäyä
ayıraraq tädqiq etmäk, bütün kitab boyu aparılan täsnifatların da bu prinsipä uyğunlaşdırılması, motivlär
näzäriyyäsi, täläbatlar näzäriyyäsi, tälqin näzäriyyäsi vä b. barädä olan müällifin orijinal mülahizäläri vä b.
kitabda deyilän kateqoriyadan sonunculara aid olan nümunälärdändir. Älälxüsus, müällifin düşüncä vä yazı
üslubunda olan olduqca güclü mäntiqilik vä sistemlilik, ona istänilän problemä yetärincä ähatäli näzär sala
bilmäyä vä onlardan obyektiv näticälär çıxara bilmäyä imkan verir.
Deyildiyi kimi, kitabın bütün mahiyyäti, müällifin «Davranış vä düşüncälärin neyrostrateji
proqramlaşdırılması metodu» adlandırdığı yeni bir psixoloji täsir aparatının yaradılması ilä tamamlanır. Müasir
Qärbdä aktual olan «Neyrolinqvistik proqramlaşdırma» metoduna alternativ kimi yaradılan bu yeni aparatın bir
sıra mäqamları mübahisä doğura bilsä dä, lakin «neyrolinqvistik proqramlaşdırma» (NLP) metodu ilä
müqayisädä daha geniş tätbiq dairäsinä malik olmasına, universallığına, sistemliliyinä, ähatäliliyinä,
praktikliyinä vä metodiki älverişliliyinä görä onu ähämiyyätli bir psixoloji täsir aparatı kimi qäbul etmäk
mümkündür. Müällifin bütün kitab boyu maksimum ümumiliyä, sistemliliyä meyl etmäsi, burada da ona här bir
situasiya vä här bir obyekt üçün yararlı ola biläcäk universal bir aparat yaratmağa imkan vermişdir. Bu aparatın
mäzmununu izah edärkän müällifin adi häyati situasiyalara nisbätän dünyanın härb vä siyasät tarixindän seçilän
nümunälärä üstünlük vermäsi, onun tätbiq mexanizmini izah edärkän Azärbaycan dövlätçiliyini vä Qarabağ
müharibäsini nümunä, hädäf kimi äsas götürmäsi ayrılıqda bu aparatın vä bütövlükdä kitabın däyärini vä
aktuallığını qat-qat artırır.
Elä bilirik ki, än azı, kitabda kimlärin nä vaxt öz düşmänlärinä heç bir müharibäsiz-filansız vä ya minimal
qüvvä särfi hesabına, yalnız psixoloji fändlärin kömäyi ilä necä qalib gälmäsinä dair müällifin dünyanın siyasät
vä härb tarixindän seçäräk cämlädiyi nümunälär, Qarabağ probleminin hälli yolları üzärindä düşünän här bir käsä
zängin düşüncä materialı vermäk vä bu sahädä yeni säpkili konsepsiyaların yaranmasını stimullaşdırmaq
baxımından çox ähämiyyät käsb edä bilär. Häläliksä, müällif özü «Soyuq müharibä aparmaq metodları» adı
altında bu säpkili konsepsiyaların çox gözäl nümunälärindän birini yaradıb.
Qeyd etmäliyik ki, C.Mämmädovun bu kitabı qüsurlardan da xali deyil, onda mübahisä doğura biläcäk
mäqamlar da yetärincädir. Lakin biz detallar säviyyäsindä olan bu nüansları qabartmaqla kitabın ümumi
ähämiyyätinä heç bir xäläl gätirmäk istämäzdik. Älälxüsus da, müällifin yaradıcılığının inkişaf dialektikası ilä
yaxından tanış olduğumuzdan, äminik ki, o özü gäläcäkdä bu qüsurları görüb aradan qaldıracaq.
Ümumilikdä, kitab mäzmunludur, aktual mäsälälärä häsr olunub, dövlätçilik baxımından çox ähämiyyät käsb
edä bilär, orijinaldır, ähatälidir, yaşından vä peşäsindän asılı olmayaraq här käs üçün maraqlı vä gäräkli ola bilär.
Müällif son däräcädä istedadlıdır, olduqca müşahidäcil vä mälumatlıdır, orijinal elmi täfäkkürä malikdir.
Onda näzäriyyäçi alimä xas olan nadir xüsusiyyätlär vardır. O, hadisälärä yeni mövqedän baxmağı, onları müasir
mäfhum vä vasitälärdän istifadä etmäklä tählil etmäyi vä onlardan qiymätli näticälär çıxarmağı bacarır. Biz ona
öz gäläcäk fäaliyyätindä uğurlar arzu edirik.
İ.Ä.Seyidov
psixologiya e.n., dosent.
R.Ä.Cavadov
psixologiya e.n., dosent.
M.V.Väliyev
psixologiya e.n., dosent.
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
9
Başlayıram rähimli vä märhämätli Allahın adı ilä
M Ü Q Ä D D İ M Ä
I
Yäqin, çoxları häyatda elä insanlarla rastlaşıb ki, onlar düşdüyü mühitdä därhal başqalarından seçilir, nüfuz,
hörmät, özgäläri üzärindä hakimiyyät qazanır, onların dünyagörüşünä, häyat tärzinä, düşüncäsinä vä s. maneäsiz
müdaxilä edib, täsir göstärir, onların idealına çevrilirlär. Belä adamlar, sanki, «hipnoz qabiliyyätli», «maqnitli»
şäxsiyyätlärdir. Onların här sözündä bir hökm, qüvvä hiss olunur, ätrafdakılar özlärindän asılı olmayaraq onların
iradäsinä tabe olur, istäyini, täläblärini yerinä yetirmäk, ardınca getmäk mäcburiyyätindä qalır, onların äleyhinä
çıxmağa cürät etmirlär. Hamı onlarla ünsiyyätä, dostluğa can atır, sözlärinä bir ehkam kimi inanır,
mübahisälärdä, konflikt mäqamlarda onların üstünlüyü därhal näzärä çarpır, baxmayaraq ki, onlar azdanışan,
fiziki cähätdän başqalarından az seçilän olurlar, danışdıqlarında isä çox az vaxtda nä isä müäyyänlik, mäntiqi
ardıcıllıq, därin mälumatlılıq vä s. olur.
Tarixin gedişatına täsir göstärib, dünya nizamını müäyyän edän hämin liderlär – mähz bu tipli insanlardır.
Onlar bir sözü ilä milyonları ayağa qaldırmağa, ardınca aparmağa, ölümä sürüklämäyä, mähv etmäyä qadirdirlär.
Onlarda daim yuxarıda dayanmaq, başqaları üzärindä hökmranlıq etmäk, ätraf mühiti öz istäyinä uyğun
däyişmäk vä s. kimi keyfiyyätlär mövcuddur. Onların bu fenomenal xüsusiyyäti daim filosofların, psixoloqların,
politoloqların, tarixçilärin vä b. diqqät märkäzindä durub, tarix boyu liderlik fenomeninin sirrini açmaq üçün
milyonlarla düşünän beyin cähd edib.
Burada mähz bu fenomenin şifräläri açılır.
Yer üzündä bütün cähätläri ilä biri-birinin täkrarı olan iki eyni insan tapmaq mümkün olmadığı kimi, onlar
arasında yaranan ünsiyyät növläri, münasibät formaları da, özünün forma vä mäzmununa, mäqsäd vä
xarakterinä, vasitälärinä vä s. görä bir-birindän färqlänir. Här bir ünsiyyät növündä onun müälliflärinin
temperament, intellekt vä xarakterindän tutmuş, onların dini, milli, irqi, irsi, cinsi, sinfi, siyasi vä s.
mänsubiyyätinä qädär elementlärin cizgiläri häkk olunur. Buraya, hämçinin müälliflärin emosional väziyyäti,
onların tähsil säviyyäsi, peşä yönümü, ictimai statusu, yaşı, bir-birinä münasibäti, istäkläri vä s., eläcä dä,
söhbätin täklikdä, yoxsa publika qarşısında, öz cinsinin, yoxsa äks cinsin nümayändäsi ilä aparılması vä s. kimi
cähätlär dä daxildir. Eyni zamanda, söhbätin ittiham, yoxsa müdafiä, sorğu vä ya mäslähät, täsälli, yaxud da ki,
provakasiya, vä s. mäqsädi daşıması, dövrün iqtisadi, siyasi, härbi, mädäni, sosial durumu vä b. da, ünsiyyätin
näticäsinä täsir göstärän amillärdändir.
Bütün bu ziddiyyätlärä, müräkkäbliyä, çoxşaxäliliyä, çoxplanlığa vä s. baxmayaraq, här halda, ünsiyyät aktı
müäyyän qanunauyğunluğa malikdir vä bu qanunauyğunluqları därk edän şäxslär onun bu cür, göründüyü qädär
dä, xaotik proses olmayıb, äslindä çox däqiq riyazi sälisliyä, sistemli daxili quruluşa, särrast mexanizmä malik
gözäl bir psixoloji apparat olduğunu bilirlär. Bu apparatın «dili»ni bilän şäxslärsä insanlar üzärindä hakimiyyätä
malikdirlär.
Bu kitabda mähz bu apparatın mexanizmi izah edilir.
Burada – qädim Şärq älbäyaxa döyüşlärindä vä ümumän härb texnikasında olduğu kimi, ünsiyyät aktının da,
özünämäxsus taktika vä strategiyaya, hücum vä äks-hücum mäqamlarına, käşfiyyat, diversiya elementlärinä vä s.
malik olduğu göstärilir, räqibin zäif cähätlärini necä aşkar etmäk, onlara zärbäläri necä endirmäk, qarşı täräfin
hücumlarından necä qorunmaq, fikirlärini necä «oxumaq», ünsiyyät zamanı täşäbbüsü necä älä almaq, liderliyä
necä nail olmaq, räqibä här hansı bir fikri necä tälqin etmäk, onu necä inandırmaq, fäaliyyätä necä tährik etmäk
vä ya bundan necä çäkindirmäk, räyini necä döndärmäk, iradäsini necä qırmaq, öz mövqeyini ona necä qäbul
etdirmäk, onda hansısa bir ähval-ruhiyyäni, halı, meyli necä formalaşdırmaq vä ya necä neytrallaşdırmaq,
müxtälif xarakter vä statuslu adamlarla müxtälif şäraitlärdä ünsiyyäti necä qurmaq, söhbätin maraqlı keçmäsi
üçün hansı nüansları näzarätdä saxlamaq, istär ayrıca färdlärin vä istärsä dä, nähäng qrupların, kütlälärin,
xalqların beyninä lazımi lozunqları, inamları, baxışları, motivläri necä yerläşdirmäk, räqib cäbhäsinin äsgär vä
ähalisinin mänävi vä härbi ruhunu necä qırmaq, onların öz qüvväsinä, öz härbi-siyasi rähbärliyinin
kompetentliyinä inamını necä itirmäk, onların döyüş qabiliyyätini necä aşağı salmaq, müqavimät iradäsini necä
qırmaq, härbi ämäliyyatlarda iştirakdan vä ya säfärbärlikdän boyun qaçırmağa, dezertirliyä, komandirlärä tabe
olmamağa, äsir düşmäyä, satqınlığa vä s. necä tährik etmäk, onları özlärinin, öz yaxınlarının vä ya öz
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
10
dövlätlärinin, vätänlärinin, rähbärlärinin vä b. äleyhinä olan addımlara, fäaliyyätlärä necä meylländirmäk, siyasi
mübarizädä bütün bunlardan necä istifadä etmäk vä s. barädä söhbät açılır, bunların realizäsi üçün konkret fänd
vä vasitälär göstärilir.
Bu metodika – özünämäxsus psixoloji dzyü-do, xüsusi bilik, fänd vä värdişlär toplusudur ki, o, räqibin täbii
zäif cähätlärindän öz mäqsädläri üçün istifadä etmäk, onun psixikasını bir alät, cihaz kimi idarä etmäk,
dünyagörüşünä, häyat tärzinä, davranışına, düşüncäsinä vä s. müdaxilä edib, täsir göstärmäk, ümumilikdä,
müräkkäb insan münasibätläri laboratoriyasında rahat işlämäk üçün konkret resept, tälim, instruksiyadır.
Ondan müstäqil olaraq «psixoloji silah» yaratmaq işindä, insan beyninin proqramlaşdırılmasında, düşünän
yeni näsil robotlarının (süni şüurun) yaradılmasında, cämiyyätlärin davranışının kibernetik modelinin işlänib
hazırlanmasında, eläcä dä, ritorikada, diplomatiyada, pedaqogikada, kriminalistikada, reklam işindä, ideoloji
müharibälärdä, linqvistika vä informasiya näzäriyyälärindä vä digär yerlärdä istifadä oluna bilär.
O, eyni zamanda, gücsüzlärin özlärini güclülärin täsirindän, täzyiqindän, hücumundan, istismarından vä s.
qoruması üçün dä äväzedilmäz silahdır, çünki täsir – mexanizminin därki ilä öz qüvväsini itirir.
Metodika, dünya psixologiyasında analoqa malik deyil.
II
Necä etmäli ki, bir anda milyonlarla insan küçälärä çıxıb bir-birinä hücum çäksin, bir-birinin qanına susayıb
ata-oğlunu, ana – qızını, övlad – valideyni, qardaş – qardaşı tikä-tikä doğramaqdan läzzät alsın, dünänä qädär
can bir qälbdä olan şäxslär bu gün bir-birinä qänim käsilsin, beläcä milyonlarla insanın beyninä bir andaca iblis
hakim olsun vä sonra sizin istädiyiniz bir vaxtda bu iblis onları buraxıb getsin vä hämin insanlar yenidän bir
araya gälib, bir-biri ilä deyib-gülmäyä başlasınlar? Necä etmäli ki, hüdudsuz nifrät hissi ilä üstünüzä hücum
çäkän düşmän äsgärläri bir andaca silahı yerä tullayaraq evlärinä dağılışıb getsinlär vä ya kütlävi surätdä sizin
täräfinizä keçsinlär, yaxud silahı bir-birlärinä, öz komandirlärinä, hökumätlärinä vä ya öz ähalilärinä qarşı
çevirsinlär?
Fantastika vä ya vähşilikdir, deyilmi?
Här halda, insanların radioaktiv, bakterioloji vä kimyävi silahlarla kütlävi mähv edilmäsindän o qädär dä
artıq vähşilik deyil vä insanların «zombiläşdirilmäsi» üzrä bu säpkili tädqiqatlar çoxdan bir sıra nähäng
dövlätlärin gizli härbi laboratoriyalarında sınaqdan keçirilmäkdä vä praktikaya tätbiq edilmäkdädir. Bu kitabdan
mäqsäd, mähz hämin tädqiqatların üzärindän «mäxfilik» qrifini götüräräk onların sirrini nähäng dövlätlärin
monopoliyasından çıxarmaq vä kiçik dövlätlärin dä, özünümüdafiä mäqsädilä bu cür maksimum ucuz vä
maksimum effektli «silah»a malikliyini tämin etmäk üçün onun än ümumi konturlarını müäyyänläşdirmäk, sirri
üzärinä müäyyän işıq salmaqdır.
III
Mähdud miqdarda olan qiymätli şeylärin bölüşdürülmäsi ilä bağlı konfliktlärin meydana çıxması labüddür.
Hakimiyyät, nüfuz, var-dövlät vä s. kimi qıt däyärlärdän daha çox pay götürmäk räqabäti dä, tarix boyu mövcud
olmuş bütün bäşäri münaqişäläri meydana çıxarıb. Nä iqtisadi münasibätlärin dinamikası ilä şärtlänän formasiya
täbäddülatları, nä bäşär täfäkkürünün inkişaf dialektikası ilä hämahäng däyişän sivilizasiya täkamülläri, nä dä bir
başqa nä isä min-min il ärzindä bu qırğınların qarşısını ala bilmäyib ki, bu da onun insan xislätinin därinlikläri ilä
bağlı bir hal olduğunu düşünmäyä äsas verir. Häqiqätdä dä bu belädir. Belä ki, täbii seçmä vä yaşamaq uğrunda
mübarizä deyilän – bioloji, dialektik ziddiyyät deyilän – fälsäfi qanunauyğunluqlar bu konfliktläri
legitimläşdiräräk, onlara äzäli vä äbädi mövcudluq statusu verir, bununla sosiumun dinamik vä dialektik
mövcudluq halını tämin edir. Digär mänada isä, istär zehni vä istärsä dä praktik sferada bäşäriyyätin fäth etdiyi
här bir yeni pillä, äldä etdiyi här bir yeni nailiyyät – özlüyündä yeni norma vä däyärlär sistemi, o da öz
növbäsindä yeni-yeni münasibätlär täläb edir, meydana çıxarır ki, bu münasibät islahatları da, lokal çärçivädä
ayrı-ayrı färdlärin, qlobal miqyasda isä ayrı-ayrı dövlätlärin täräqqi vä süqutu şäklindä täzahür edir. Bu isä
özlüyündä, inkişafın heç dä hämişä bir täkcä täkamül xätti üzrä cäräyan etmädiyini göstärir.
Bäs, bu konfliktlärin käskinliyini az da olsa zäiflädib, özünü bu ağrılı proseslärdän, qismän dä olsa, necä
sığortalamalı?
Min-min il ärzindä bäşär filosofları bu problemin färqli häll variantlarını täklif ediblär: kimisi bunun hällini
Atlantida kimi ideal dövlät quruluşunu täbliğ etmäkdä, kimisi şahları ädalätä çağırmaqda, kimisi «qızıl era»
fantaziyası ilä insanları şirnikläşdirmäkdä, kimisi bäşäriyyätä biosferada unikuum statusu veräräk onlara vähşi
instinktlärin täzahürünü yasaqlamaqda, kimisi ali etik vä estetik däyärlärin täntänäsindä, kimisi utopik
cämiyyätlär yaradaraq insanları mäcburän onun kazarmalarında yaşatmaqda, bir başqaları isä sair bu kimi
yollarda görüblär. Fäqät, bütün bunların min-min il ärzindä Yer üzündä tökülän qanların qarşısını almayıb,
äksinä, yalnız bir qrup üräyitämiz, sadä insanın äl-qolunu bağlayaraq, onları bu yolu tutmayan digärlärinin
qarşısında äliyalın väziyyätdä qoyduğundan vä onları Allahın onlara verdiyi bütün imkanlardan maksimum
istifadä edib, yaşamaq uğrunda normal mübarizä apara bilmäkdän mährum etdiyindän, demäk mümkündür ki, bu
variantların heç biri problemä adekvat yanaşma metodu olmayıb vä, bir para, täbii seçmä prosesinin normal
mäcrasını pozub. Buna görä dä, mäsälänin yeni häll variantları hälä dä axtarılmalıdır. Bu kitab mähz bu
cähdlärdän biri kimi meydana çıxır.
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
11
Burada onların «tabu» qoyaraq yasaqladıqları hämin o düşüncälär, räftarlar, davranışlar vä s. cidd-cähdlä
pislänib gizlädilmir, xeyr. Äksinä, onların kütläviläşib hamının malına çevrilmäsi üçün detallarına qädär
açıqlanmasına säy göstärilir. Mäsälä burasındadır ki, digär növ täsirlärdän färqli olaraq, psixoloji täsirläri
neytrallaşdırmağın başlıca metodu – onun mövcudluğu faktını aşkarlamaqdır. Yäni manipulyasiyanın varlığını,
tätbiqini müäyyänläşdirmäk, artıq ani olaraq onun zärärsizläşmäsi demäkdir. Bu baxımdan, ümumi oyun
qaydalarından hamının xäbärdar olması, işin ziyanına yox, xeyrinädir. Belä ki, bu, kimlärinsä mälumat
çärçiväsindäki boşluğa istinad edäräk spekulyasiya aparan neçä-neçä manipulyatorun äl-qolunun bağlanmasına
gätirib çıxarır. Üstälik dä ki, bu variant, yuxarıda sadalanan säbäblärä görä, ziddiyyätlärin kökünün käsilmäsinin
qeyri-mümkün olduğu bu dünyada, insanların yaşamaq uğrunda apardığı mübarizäsini güc sferasından, ağıl
sferasına keçirmäk üçün äväzolunmaz vasitädir.
Kitabın bütün mahiyyäti bizim burada «Davranış vä düşüncälärin ‘‘Neyrostrateji proqramlaşdırılması’’
metodu» adlandırdığımız yeni psixoloji täsir aparatının yaradılması ilä tamamlanır, ümumiläşir
(kitabın 2-ci
hissäsi tam şäkildä ona häsr olunub).
Ümumi qayä baxımından, varislik mäsäläsinä gäldikdä isä, müäyyän mänada bu sahädä yalnız Makiavellinin
(1469-1527) mövqeyi xüsusi qeyd oluna bilär. Belä ki, sosial dünyanın problemlärinä o da mähz bu prizmadan
baxırdı. Lakin näzärä alınsa ki, Makiavelli dünyaya yalnız feodal dövrünün qayda-qanunları eynäyindän baxıb,
ondan sonra bäşäriyyät iki formasiya, iki dünya müharibäsi vä neçä-neçä inqilablar şahidi olub, nä qädär siyasi-
härbi-psixoloji texnologiyalar işlänib hazırlanıb, o zaman bäşäriyyätin bu 500 illik dövrlük täcrübäsinin dä yeni
aspektdän ümumiläşdirmäyä ehtiyacı olduğunu aydın därk etmäk mümkündür.
Kitabda yeri gäldikcä göstärilän bu yeni konsepsiya prizmasından, «nümunä» bähanäsi ilä, yaxın dövrün
tarixinä bir daha näzär salınır vä onun metodları ilä XX äsr tarixinin bir çox sähifäläri yenidän interpretasiya
edilir – hansılar baräsindä ki, demäk olar hamı, o cümlädän, tarixçi, siyasätçi vä politoloqlar da indiyä qädär
tamam özgä mövqedä olub, başqa cür düşünüblär vä düşünmäkdädirlär.
Son olaraq bir daha qeyd edirik: Burada bütün bu «qadağan olunmuş» metodların müfässäl açıqlanmasından
yeganä mäqsäd ondan ibarätdir ki, onlar onsuz da güclülärä mälumdur vä onlar onsuz da, bunlardan zäiflärä
qarşı heç bir mähdudiyyät qoymadan istifadä edirlär. Qoy indi onlar hamının malına çevrilsin ki, heç olmazsa
ümumi oyun qaydaları hamıya bälli olduğundan, aldanıb bu tora düşänlärin sayı azalsın. Digär täräfdän isä,
Dostları ilə paylaş: |