02 natýq pänahli

Silahlý Qüvvälär Günü äräfäsindä

räsmi Baký 

“Müharibä variantý

istisna olunmur” dedi

1

Bu gün Azärbaycan Silahlý Qüv-

välärinin qurulmasýnýn 92-ci ildö-

nümüdür. 1918-ci il iyunun 26-da im-

zalanmýþ färman äsasýnda Azärbaycan

Milli Ordusu fäaliyyätä baþlayýb. Hämin

il avqust ayýnýn 1-dä Azärbaycan Xalq

Cümhuriyyätinin (AXC) Härbi Nazirliyi

täsis olunub. General Sämäd bäy Meh-

mandarov dekabrýn 25-dä nazir, gene-

ral-leytenant Äliaða Þýxlýnski isä nazir

müavini täyin ediliblär.

Milli Ordunun qurulmasý AXC haki-

miyyätinin än uðurlu addýmlarýndan biri

oldu. Çünki Rusiya imperiyasýnýn müsäl-

manlara qarþý häqarätli münasibäti vä on-

larýn orduda xidmätdän mäqsädli þäkildä

azad edilmäsi näticäsindä bu xalqlar här-

bi täcrübäläri yadýrðamaða baþlamýþdý.

Digär täräfdän, 1917-18-ci illärdä er-

mäni täcavüzünün güclänmäsi Azär-

baycan türklärini fiziki cähätdän mähv

olmaq tählükäsi ilä üz-üzä qoymuþdu.

Belä bir zamanda Milli Ordunun qurul-

masý zäruri mäsälä idi.

Qýsa müddätdä Milli Ordu Osman-

lý dövlätinin Qafqaz Ýslam Ordusu ilä

birlikdä Bakýný vä ätraf qäzalarý ermä-

ni-bolþevik iþðalýndan xilas etdi. Bu

härbi birläþmälär Muðanda vä Äsgä-

randa milli hökumätä qarþý baþ vermiþ

qiyamlarý yatýrtmaqda yüksäk säriþtä-

lilik göstärib, Qazaxda Azärbaycan

särhädini pozmuþ ermäni silahlý

dästälärini darmadaðýn edib. Azär-

baycan ordusunun Hüseynxan Naxçý-

vanski, Ýbrahimaða Usubov, Hämid

Qaytabaþý, Kazým Qacar, Cavad bäy

Þýxlýnski, Häbibbäy Sälimov kimi iste-

dadlý generallarý olub.

AXC süqut etdikdän sonra bolþe-

vik hökumäti Milli Ordunu läðv etdi.

Onun rähbärlärinin äksäriyyäti Nargin

adasýna aparýlaraq, orada gülläländi.

1991-ci ildä Azärbaycan müstäqil-

liyini bärpa etdikdän sonra da ordu

quruculuðu iþi vacib mäsälä kimi

qarþýya qoyulub. 1991-ci il sentyabrýn

5-dä Müdafiä Nazirliyinin täsis olun-

masý barädä qärar qäbul edilib vä hä-

min il oktyabrýn 9-da Ali Soveti

täräfindän müvafiq qanun qäbul olu-

nub.

1999-cu il yanvarýn 20-dä Prezi-

dent Heydär Äliyev härbi tälim siste-

minin daha da inkiþaf etdirilmäsi

mäqsädi ilä Härbi Akademiyanýn täsis

edilmäsi haqqýnda färman imzalayýb.

Onun 2001-ci il avqustun 20-dä imza-

ladýðý baþqa bir färmanla isä Müdafiä

Nazirliyi sistemindä fäaliyyät göstärän

mäktäblär-Azärbaycan Ali Härbi

Mäktäbi, Azärbaycan Härbi Dänizçilik

Mäktäbi vä Azärbaycan Ali Härbi Täy-

yaräçilik Mäktäbi adlandýrýlýb.

Azärbaycan Silahlý Qüvväläri quru-

culuðu prosesi bu gün dä davam etdiri-

lir vä ordumuz gündän-günä inkiþaf

edir. Ordu rähbärliyi däfälärlä bäyan

edib ki, härbiçilär Azärbaycanýn Ali Baþ

Komandanýnýn müharibä ilä baðlý äm-

rini gözläyirlär.

Bu gün Silahlý Qüvvälär Günüdür

Prezident 

cänub bölgäsindä

säfärdä olub

ÄVVÄLÝ BÝRÝNCÝ SÄHÝFÄDÄ

“Seçki proseslärinin beynälxalq standartlara tam uyðunlaþdýrýlmasýný tämin edäcäyik”

ÄLÝ HÄSÄNOV

26-29 ÝYUN 2010 ZAMAN

Türkiyänin 

Ýraq särhädini 

peþäkar härbiçilär qoruyacaq

1

Son aylarda artan terror aktlarýnýn qarþýsýný

almaq vä ya minimuma endirmäk üçün

Türkiyä yeni addýmlar atmaq niyyätindädir. Xü-

susilä dä ölkäyä terrorçularýn än çox keçdiyi Ýraq

särhädindä xidmätdä olan härbiçilärin peþäkarlýq-

larýnýn artýrýlmasý, eläcä dä orada xidmät keçänlä-

rin peþäkar härbiçilärlä äväzlänmäsi planlaþdýrýlýr.

Türkiyä Silahlý Qüvväläri Baþ Qärargahýnýn Baþ

katibi, general-leytenant Färid Gülär bu barädä

mälumat verib. Onun sözlärinä görä, bu äväzlä-

mä prosesi Ýraq särhädindän baþlayacaq vä digär

särhädlärlä davam edäcäk. F. Gülär ilk märhälädä

bu iþin Quru Qüvväläri vä Jandarma komandan-

lýqlarýnýn diversiya-desant dästälärinä tapþýrýlaca-

ðýný söyläyib. “Hazýrda Türkiyä Silahlý Qüvväläri-

nin diversiya-desant dästälärinin 84 faizi tam pe-

þäkar äsgärlärdän ibarätdir. 2010-cu ilin avqust

ayýna qädär bu, 100 faizä çatdýrýlacaq”,- deyä ge-

neral-leytenant bildirib.

“ABÞ GUAM Katibliyinin 

formalaþdýrýlmasýna 200 min

dollar häcmindä yardým edib”

1

”

GUAM ilä ämäkdaþlýða maraq artýr”. Bu

fikirläri Bakýda säfärdä olan Demokratiya

vä Ýqtisadi Ýnkiþaf Uðrunda beynälxalq täþkilat -

GUAM-ýn Baþ katibi Valeri Çeçelaþvili söyläyib.

GUAM-ýn böyük potensiala malik olduðunu

söyläyän Çeçelaþvili bildirib ki, hazýrda müxtälif

sahälärdä 40-a yaxýn layihä häyata keçirilir:

“Bunlar arasýnda män azad ticarät zonasý, mütä-

þäkkil cinayätkarlýqla mübarizä, GUAM ärazi-

sindä näqliyyat tranzit dählizi vä bir sýra enerji

layihälärini xüsusi qeyd edärdim”. Baþ katib

qeyd edib ki, Yaponiya, ABÞ, Polþa vä Çexiya ki-

mi ölkälärin bugünkü statuslarý müþahidäçi sta-

tusundan daha yüksäkdir: “Müþahidäçi yalnýz

prosesi müþahidä edir vä özü üçün hansýsa näti-

cälär, tövsiyälär çýxarýr. Täräfdaþlar isä bizimlä

aktiv ämäkdaþlýq edir, hätta GUAM formatýnda

ämäkdaþlýq proqramlarýnýn inkiþafýna büdcä dä

ayýrýrlar. ABÞ-la ämäkdaþlýqda bizim prioriteti-

miz mütäþäkkil cinayätkarlýðýn bütün növläri ilä

mübarizä sahäsinä aiddir. Biz ABÞ hökumätinä

GUAM Katibliyinin formalaþdýrýlmasýna 200

min dollar häcmindä texniki yardým göstärdiyinä

görä minnätdarýq. Yapon täräfdaþlarýmýz turizm

potensialýnýn inkiþafýna vä alternativ energetika

ilä baðlý layihäyä büdcä ayýrýblar. Män çox þadam

ki, onlar sadäcä müþahidäçi yox, bizim

stabil vä etibarlý täräfdaþlarý-

mýzdýr”.

DÜNYA

04

1

”Ekspert” telekanalýnýn xäbärlär

proqramýnýn aparýcýsý Dmitri Ok-

kert bädänindä çoxsaylý býçaq yara-

larý ilä ölmüþ halda mänzilindä?

tapýlýb. “Ýnterfaks”ýn mäluma-

týna görä, namälum þäxs jur-

nalistä 30-dan artýq býçaq zärbäsi endirib. Hälä-

lik cinayätin motivi barädä heç bir versiya yox-

dur. Okkertini tanýþlarýndan birinin öldürdüyü

güman edilir. Meyit aþkarlanan zaman 27 yaþlý

jurnalistin qapýsý açarla baðlý olub. Faktla baðlý

cinayät iþi baþlanýb.

Moskvada telejurnalist öldürülüb

1

”Qazprom” þirkäti bor-

cunun qalan hissäsini

ödämäsä, Rusiya qazýnýn Be-

larus ärazisi ilä Avropaya

tranziti bir sutkadan sonra

dayandýrýlacaq. “Ýnterfax”

agentliyinin xäbärinä görä,

bu bäyanatla Belarus Prezi-

denti Aleksandr Lukaþenko

hökumätin müþaviräsindä

çýxýþ edib.

Maraqlýdýr ki, A.Luka-

þenkonun ultimatumundan

bir saat ävväl Rusiyanýn Belarus-

daký säfiri Aleksandr Surikov

Moskva vä Minsk arasýndaký

“qaz müharibäsi”nin räsmän ba-

þa çatdýðýný bäyan edib.

Qeyd edäk ki, iyunun 24-dä

“Qazprom” Rusiya qazýnýn Be-

larus ärazisi ilä Avropaya tran-

zitinä görä Belarusa 228 mln.

dollar ödäyib. Belarus borcun

bu qädär deyil, 260 mln. dollar

olduðunu iddia edir. Rusiya isä

älavä 32 mln. dollar ödämäk tä-

läbini rädd edir.

Lukaþenko Rusiyaya yeni 

qaz ultimatumu verib

1

Ýqtisadi böhranýn

fäsadlarýný tam ara-

dan qaldýrmayan Yunanýstan

väziyyätdän çýxmaq üçün 6

min adaný satmaða vä ya uzun-

müddätli arendaya vermäyä ha-

zýrlaþýr. Bu barädä Ýngiltäränin “Qu-

ardian” qäzeti mälumat yayýb. Qäze-

tin yazdýðýna görä, bu adalar turizm

üçün olduqca älveriþli olsa da, hämin

adalarda infrastruktur mövcud deyil.

Qeyd edäk ki, Yunanýstanýn sahib

olduðu minlärlä adadan yalnýz 227-dä

insanlar mäskunlaþýb. Ýlk däfä Alma-

niya Afinaya täklif etmiþdi ki, böhran-

dan çýxmaq üçün bu adalarý satsýn.

Ancaq yunanlar bu täklifi qäzäblä

qarþýlamýþdýlar.

Yunanýstan adalarýný satýþa çýxarýr?

1

ABÞ Prezidenti Barak Hüseyn Oba-

manýn müsälman cämiyyätläri ilä

münasibätlär üzrä müþaviri Farah Pandit

Türkiyäyä säfäri çärçiväsindä qäzetimizä

ekskluziv açýqlama verib. Qärb-Ýslam äla-

qälärinä toxunan xaným Pandit deyib ki,

müsälmanlar Qärb dünyasýnýn bir hissäsi-

dir: “Müasirlik vä müsälmanlýq arasýnda

seçim etmäyä ehtiyac yoxdur. Ýslamla de-

mokratiya iç-içä olduðý kimi, bir insanýn da

häm müasir, häm dä müsälman olmasý

mümkündür”. O, “Ýslam dünyasý” termi-

ninin dä doðru olmadýðýný söyläyib. Pandi-

tin fikrincä, Ýslam yekcins deyil vä o, ayrý-

ayrý cämiyyätlärdän, xalqlardan ibarätdir:

“Ona görä dä Ýslam ilä münasibätlärdä

konkret bir reseptdän istifadä etmäk doðru

deyil”.

Qeyd edäk ki, ABÞ-da “Pyu” Araþdýr-

malar Märkäzi täräfindän aparýlan sorðu-

nun näticäsindä dünya müsälmanlarý ilä

dialoqu gücländirmäk vädi ilä hakimiyyätä

gälän Obamanýn sözünün üstündä dur-

madýðý vä Ýslam dünyasýnýn bundan mäyus

olduðu aydýn olub. F. Panditin säfärinin dä

mähz bu sorðudan sonra gerçäkläþmäsinin

mäsäläyä aydýnlýq gätirmäk mäqsädi daþý-

dýðý güman olunur. O, ümumilikdä 23

färqli ölkäyä säfär edib vä orada müsälman

liderlärlä görüþüb.

Obamanýn müþaviri:

“Müasirlik 

vä müsälmanlýq arasýnda seçim 

etmäyä ehtiyac yoxdur”

ABÞ PREZÝDENTÝ BARAK HÜSEYN OBAMANIN 

MÜSÄLMAN CÄMÝYYÄTLÄRÝ ÝLÄ MÜNASÝBÄTLÄR ÜZRÄ MÜÞAVÝRÝ FARAH PANDÝT 

Mäftun Salmanov

1

Bu ilin aprel-may aylarý ärzindä ölkämiz-

dä güclü leysan yaðýþlarý yaðmasý näticä-

sindä Kür vä Araz çaylarý mäcrasýndan çýxaraq

mühafizä bändlärini daðýtdý. Onlarla kändimiz

sel sularýna qärq oldu, bölgä ähalisinä vä dövlä-

tä külli miqdarda ziyan däydi. Hazýrda dövlät

orqanlarý selin törätdiyi fäsadlarý aradan qaldýr-

maq üçün müvafiq addýmlar atmaqdadýr. 

Täbii, yoxsa “süni” fälakät?

Ekologiya vä Täbii Särvätlär Nazirliyinin

nümayändäsi Mütällim Äbdülhäsänovun söz-

lärinä görä, güclü leysan yaðýþlarý yaðacaðý vä

bunun da su bändlärinä tählükä törädäcäyi ba-

rädä mälumatý hälä fevral ayýnda müvafiq döv-

lät qurumlarýna veriblär: “Lakin may ayý ärzin-

dä bänd bärkitmä iþlärinin görülmäsinä räð-

män, Kürün normadan artýq, yäni saniyädä

2350 kubmetr su ötürmäsi beþ rayonun sel su-

larýna märuz qalmasýna säbäb oldu. Daþqýnlara

märuz qalmýþ ärazilärdäki mövcud väziyyäti

qiymätländirän M. Äbdülhäsänov: “Sel sula-

rýndan ziyan görän ärazilärdä mövcud ekoloji

väziyyät sabitdir. Eläcä dä ätraf mühitä mänfi

täsir göstärän heç bir amil yoxdur”,- deyä bil-

dirdi. Yeganä problemin insanlarýn äkin sahä-

lärinin su altýnda qalmasýnýn olduðunu qeyd

edän mütäxässis daþqýnlarýn vurduðu ziyanýn

aradan qaldýrýlmasý yönündä tädbirlär görüldü-

yünü söylädi. 

Tanýnmýþ ekoloq Qara Mustafayev isä baþ

veränlärin täbii fälakät adlandýrýlmasýnýn äley-

hinä çýxdý. Onun dediyinä görä, baþ vermiþ

daþqýnlar täbii fälakät deyil, antropogen fäla-

kätdir: “Yäni daþqýnlarýn yaranmasýnýn arxasýn-

da birbaþa insan faktoru dayanýr”,- deyän eko-

loq insanlarýn täbiätä qarþý amansýz olduðunu

qeyd etdi. Q. Mustafayev dedi ki, insanlar täbi-

ätä qarþý münasibätlärini däyiþmälidirlär: “Bu

iþä här birimiz özümüzdän baþlamalýyýq”. Qara

müällim täbiätin keþiyindä durmaq istäyän in-

sanlara ümumi yol da göstärdi: “Täbiätä müna-

sibätdä Ýslamýn ekoloji baxýþý tärzi qädär doðru

ikinci bir baxýþ tanýmýram. Ýslamda olan ekoloji

uzaqgöränlik baþqa heç bir dindä yoxdur”.

Onun sözlärinä görä, mövcudluðumuzu qoru-

maq istäyiriksä, däyiþmäliyik.  

”Sel basmýþ ärazilärin xäritäsi hazýrlanýb”

Dövlät Torpaq vä Xäritäçäkmä Komitäsinin

(DTXK) Torpaqlarýn Ekologiyasý vä Kultivasi-

yasý þöbäsinin baþ mühändisi Ülviyyä Sämädo-

va tämsil etdiyi qurumun fälakät zonasýnda iki

istiqamätdä iþ apardýðýný bildirdi. Bunun atýla-

caq addýmlarýn düzgün qiymätländirilmäsi

üçün edildiyini söyläyän Ü. Sämädova baþ ver-

miþ daþqýnlarýn üzärindän bir ay yarým vaxt

keçmäsinä baxma-

yaraq, insanlarda

qorxu hissinin hä-

lä dä qaldýðunu

vurðuladý. Komi-

tänin iki istiqa-

mätdä iþ aparma-

sýna gälincä isä Ülviyyä xaným bunlarý dedi: “Ýlk

atdýðýmýz addým sel basmýþ ärazilärin xäritäsini

hazýrlamaq oldu. Bu mäqsädlä vertolyot vasitä-

silä yüksäklikdän fotoþäkillär çäkildi. Hazýrla-

nan xäritälär müvafiq icra orqanlarýna täqdim

edildi. Digär fäaliyyät planýmýza isä Araz çayý-

nýn köhnä mäcrasýnýn bärpa olunmasý vä hä-

min mäcranýn än aþaðý mänfi relyef formasýný

topoqrafik xäritä üzärindä müäyyän etmäk da-

xildir. Araz çayýnýn Bähramtäpädän Xäzär dä-

nizinä qädär yeni qolunun uzunluðu 130 kilo-

metrdir”. 

DTXK-nin mütäxässisi Ädälät Salmanovun

sözlärinä görä, bu müässisänin mäqsädlärin-

dän biri dä Araz çayýnýn yeni qolunun keçdiyi

rayonlarda torpaq fondunun müäyyänläþdiril-

mäsidir: “Burada dövlät, bälädiyyä vä xüsusi

mülkiyyät torpaqlarý var. Çayýn yeni qolu 75

min hektar torpaq sahäsini ähatä edir ki, bunun

da 65 min hektarý dövlät torpaqlarýdýr, 7 minä

yaxýný bälädiyyälärin, 3 minä yaxýný isä xüsusi

mülkiyyätin payýna düþür. Yerli qurumlarda

xüsusi mülkiyyät sahiblärinin siyahýsý tutulub”.

Su basmýþ ärazilärdä erroziyaya uðramýþ vä ba-

taqlaþmýþ torpaqlarý känd täsärrüfatý dövriyyä-

sinä qaytarmaq üçün tädbirlär gördüklärini de-

yän Ä. Salmanov ähaliyä yeni pay torpaqlarýnýn

veriläcäyini dä diqqätä çatdýrdý: “Bu mäqsädlä

üç ärazi ayrýlýb ki, bunlardan biri dä Sabirabad-

Kürdämir rayonlarý arasýnda yerläþir. Yüksäk

relyef zonasý sayýlan hämin ärazi 1200 hektar

sahäni ähatä edir”. 

”Yoluxucu xästäliklär qeydä alýnmayýb”

Fövqäladä Hallar Nazirliyinin Ýnfrastruktu-

run Ýnkiþafý Baþ Ýdaräsinin sektor müdiri Arif

Ýsgändärovun sözlärinä görä, daþqýnlar näticä-

sindä 51 min hektar ärazi su altýnda qalýb, 22

mindän çox insan yaþadýðý ärazidän köçürülüb,

3400-dän çox evi su basýb, 300-dän çox ev isä

daðýlýb. Evlärindän köçürülän ähalinin çadýrlar-

da vä mäktäb binalarýnda yerläþdirildiklärini

söyläyän A. Ýsgändärov onlarýn här cür tibbi

xidmätlä tämin edildiyini qeyd etdi. Fälakät zo-

nasýna FHN-nin canlý qüvväsinin vä texnikasý-

nýn cälb edildiyini deyän A. Ýsgändärov: “Däy-

miþ ziyan müäyyän edildikdän sonra dövlät

proqramý çärçiväsindä infrastruktur bärpa edi-

läcäk. Gündämdä olan digär bir mäsälä isä

ähalinin maarifländirilmäsidir”,- vurðuladý. 

Meliorasiya vä Su Täsärrüfatý ASC-nin Su

Anbarlarý vä Hidroqovþaqlarýn Ýstismarý Sekto-

runun müdiri Abdulrähim Hacýyev isä deyir ki,

ölkä boyunca bändlärin uzunluðu 1600 km täþ-

kil edir. Lakin bändlärin bärkidilmäsindä prob-

lemlärin yarandýðýný söyläyän sektor müdiri:

“Mühafizä bändlärinin ätraf ärazisini vätändaþ-

lar zäbt edäräk yaþayýþ mäntäqäläri salýblar. Bu

da bizim iþimizä ängäl törädir”,- deyä bildirdi. 

Gigiyena vä Epidemiologiya Märkäzinin

Sanitar-Gigiyena þöbäsinin müdiri Ziyäddin

Kazýmovun dediyinä äsasän, çadýr þähärciklä-

rindä yerläþdirilän ähali arasýnda mädä-baðýr-

saq xästälikläri, eläcä dä su vasitäsilä keçän xäs-

täliklär üçün münbit þärait yarandýðýna görä

här biri 15 näfärdän ibarät 3 briqada dezinfek-

siya iþlärinä cälb edilib. O, indiyä kimi qida zä-

härlänmälärinin vä yoluxucu xästäliklärin qey-

dä alýnmadýðýný, hämçinin ähalidän täcili bildi-

riþlärin daxil olmadýðýný da näzärä çatdýrdý. 

05

26-29  ÝYUN 2010 ZAMAN

SOSÝAL HÄYAT

“Sel basmýþ ärazilärdä 

ekoloji väziyyät sabitdir”

Ýndi, Nar nömrälärini

bärpa edän vä “Nar Mo-

bile” þäbäkäsinä qoþulan

yeni abunäçilär "500

Canlandýran Däqiqä" kam-

paniyasý çärçiväsindä

bonuslar qazanaraq,

särhädsiz ünsiyyät dünyasý-

na qatýlmaq imkaný äldä

edäcäklär. Kampaniya

iþtirakçýlarý ilin sonunadäk

ölkädaxili zänglär üçün 250

pulsuz däqiqä, hämçinin

Video Zänglär  üçün 250

pulsuz däqiqä bonus sahibi

olacaqlar. 

Kampaniyaya 

qoþulmaq üçün:

14.04.2010-cu il tari-

xinädäk Nar nömrälärini isti-

fadä etmiþ abunäçilär, ba-

lanslarýna än azý 2 AZN yük-

läyäräk  bu gözäl imkandan

istifadä etmiþ olacaqlar. Bu

abunäçilär kampaniyaya qo-

þulmaq haqqýnda mälumatý

öyränmäk üçün

*777#502#YES

kodunu yýð-

malýdýrlar.

Kampaniya zamaný

“Nar Mobile” þäbäkäsinä

qoþulmuþ yeni abunäçilär isä

sadäcä 

*777#500#YES

kodunu yýðmalýdýrlar.

*Kampaniya

18.06.2010 - 14.08.2010 

tarixinädäk etibarlýdýr.  

Ätraflý mälumat äldä

etmäk üçün ww.NarMobile.az

saytýna müraciät etmäk vä ya

7775 - Ýnteraktiv Bälädçi, 

777 / 444 0 777 nömrälärinä

zäng vurmaq kifayätdir. 

Nar Mobile-dan

“500 Canlandýran

Däqiqä”

adlý yeni kampaniya

Räþad Zalov

- Aqil bäy, eþitdiyimizä görä,

ABÞ-da türk dil

i müällimi iþläyir-

siniz. Necä oldu ki, uzaq Amerika-

ya gedib çýxdýnýz?

- 2002-ci ildä universiteti bitirän-

dän sonra 6 il Bakýdaký Dädä Qorqud

Türk Liseyindä türk dilindän därs

demiþäm. Bir gün Amerika mäktäb-

lärindä därs demäk fürsäti yarandý.

Män dä imtina etmädim.

- Doðrusu, adama bir az qäribä gälir...

- Niyä ki, türk dili Amerikada än

iþläk 10 dildän biridir. Dövlät bu di-

lin orta mäktäblärdä vä universitet-

lärdä tädris olunmasýnda maraqlýdýr

vä büdcädän bu iþä pul ayýrýr.

- Oxucularýmýza bir az iþlädiyiniz mäktäb

haqqýnda mälumat verä bilärsinizmi?

- Bizim mäktäb Dallasa yaxýn

olan Vako þähärindä yerläþir vä döv-

lätä mäxsusdur. Hämin bölgä mäk-

täblilärinin 4-cü sinifdän baþlayaraq

istädikläri xarici dillärdän birini seç-

mä hüquq var. Bizim mäktäbdä dä

iki seçim var- ya ispan dili, ya da

türkcä. Näzärä alsaq ki, þähärimiz

häm Meksikaya yaxýn, häm dä vali-

deynlärin çoxu Meksikadan gälmä-

dir, demäk olar ki, þagirdlärin çoxu

ispan dilini bilir. Belä olduqda da on-

lar xarici dil kimi türk dilini seçirlär.

- Türkcäni uþaqlara maraqlý edän nädir?

- Ävväla onu deyim ki, son illär

türkcäni öyränänlärin sayý ilbäil artýr.

Biz uþaqlara vä valideynlärä Amerika

vä Türkiyänin strateji ämäkdaþlýq

edän ölkälär olduðunu vä bu dili öy-

ränmänin onlarýn gäläcäk karyera-

sýnda rol oynaya biläcäyini deyändä

onlarda bu dili öyränmäyä maraq

daha da artýr. Hätta bu dili öyränmäk

istäyän bäzi valideynlärä dä därs ke-

çirik.

- Bäs därslärdä Azärbaycan haqqýnda

söhbät açýrsýnýzmý?

- Älbättä. Bäzän uþaqlar soruþur-

lar ki, müällim, siz Türkiyänin hara-

sýndansýnýz? Män dä deyiräm eyni

dili danýþan qardaþ bir dövlätdän-

Azärbaycandanam. Onlar tääccüblä-

nändä xäritädä ölkämizi göstärib

respublikamýz haqqýnda mälumat

veriräm. Bundan baþqa, hämin mäk-

täbdä yeganä azärbaycanlý olduðum

üçün ölkämiz haqqýnda kimä nä mä-

lumat lazým olsa, müraciät edir, män

dä älimdän gälän kömäyi äsirgämi-

räm. 

- Amerika tähsil sistemi haqqýnda nä de-

yä bilärsiniz?

- Amerika tähsil siste-

mi bir çox mäsäläläri

özündä häll etmiþ kimi

görünsä dä, müäyyän

problemläri mövcuddur.

Lakin bu tähsil sistemi da-

im  özünü yeniläþdirir,

mükämmälläþdirir. Mänä

elä gälir ki, sistemin mü-

kämmälliyi ilä yanaþý, bu-

rada þagird amili dä böyük

rol oynayýr. Yäni, bu siste-

min yaxþý iþlämäsi þagird-

lärin därsä maraðý ilä düz

mütänasibdir.

- Här iki ölkädä därs deyän

bir müällim kimi þagirdlär ara-

sýnda hansý färqlilikläri müþahi-

dä etmisiniz?

- Müþahidälärimä gö-

rä, deyä biläräm ki, orada-

ký þagirdlärin därsä vä elm

öyränmäyä olan maraðý

Azärbaycandaký þa-

girdlärä nisbätän daha

zäifdir. Bunu därs-

lärin aðýrlýðý ilä

baðlý da söylämäk

olar. Mäsälän,

ölkämizdä yu-

xarý siniflärdä

tädris olunan

bäzi mövzular

Amerikada uni-

v e r s i t e t l ä r d ä

tädris olunur.

Bütün bunlarla

yanaþý Amerika

tähsil sistemi

özünü doðrult-

muþ bir tähsil

sistemidir. Sis-

temdä þagird

amili ön plan-

dadýr. Yäni istär

þagirdlärin täh-

sil almasý istär

onlarýn hüquq-

larýnýn müdafiäsi, istärsä dä här han-

sý mäktäblinin istänilän därsi än sä-

märäli þäkildä öyränmäsi üçün tätbiq

olunan planlar çox täqdirälayiq ol-

maqla yanaþý, bizim tähsil sistemi

üçün nümunä ola bilär.

- Bäs bizim onlara verä biläcäyimiz nä isä

varmý?

- Düzdür, bizim onlardan götü-

räcäyimiz þeylär çoxdur. Amma ora-

da iþlädiyim iki il müddätindä gör-

düm ki, onlarýn da Azärbaycan cä-

miyyätindän götüräcäkläri çox þey

var. Ävväla, bir tähsil iþçisi kimi mü-

ällim-þagird münasibätlärinä toxun-

maq istärdim. Bizim anladýðýmýz

müällimä qarþý hörmät vä sevgi orda

“yox” deyiläcäk qädär azdýr. Onlar

isä bu mäsäläyä tamam färqli baxýr-

lar... Ýkincisi, bizim ailälär daha otu-

raqlý, kökä baðlýdýr. Lakin Amerika

vätändaþlarýnýn nizam-intizama, qa-

nunlara çox hörmätlä yanaþmalarý vä

riayät etmäläri dünyanýn bir çox öl-

kälärinä örnäk ola bilär.

- Aqil bäy, müällim-þagird münasibäti

demiþkän, eþitmiþik ki, Amerikada uþaqlar si-

nifdä, auditoriyada çox särbäst häräkät edir-

lär? Bu, häqiqätän belädirmi?

- Amerikada da müällimlik çox

çätin peþälärdän sayýlýr. Çünki tähsil

müässisälärindä þagirdlärin hüquq-

larý müällimlärä nisbätän qat-qat üs-

tündür. Yäni, bizim ölkämizdäki

änänävi üsullarý orada tätbiq elämäk

olmaz. Düzdür, siz düþündüyünüz

þeylär baþ vermir. Ancaq onlara

hansý isä bir häräkätin hör-

mätsizlik olduðunu baþa

salanda, onlar bunu qav-

ramýrlar. Deyirlär ki, ni-

yä axý biz müällimä

hörmät etmäliyik?

Lakin baþa salanda

ki, müällimin elä-

dikläri sizin gälä-

cäyiniz üçündür,

o zaman bizi,

müäyyän därä-

cä, baþa

düþürlär. 

- Bäl-

kä, bir az da

mäktäbiniz barädä danýþasýnýz.

- Ävvälcä qeyd etdiyim kimi,

mäktäbimiz dövlätä mäxsus tähsil

ocaðý olduðu üçün müällimlärin 80 fa-

izi yerlidir.  Qalanlarý isä Türkiyä,

Türkmänistan vä sair ölkälärdän gä-

länlärdir. Amerikalý müällimlär artýq

bizim haradan vä hansý coðrafiyadan

gäldiyimizi vä ya mädäniyyätlär ara-

sýnda olan färqlilikläri bilirlär. Biz on-

larla täkcä iþ yoldaþý deyilik. Çalýþýrýq

bir yerdä tädbirlär täþkil edäk. Milli

bayramlarýmýzda  yerli müällimläri ai-

läläri ilä birlikdä  qonaq çaðýrýrýq. Bu

bir-birimizin mädäniyyätini vä adätlä-

rini daha da yaxýndan öyränmä im-

kanlarý yaradýr. Ümumiyyätlä, ameri-

kalýlar çox mehriban vä kübardýrlar.

Onlar sizä xarici bir ölkädän vä ya qi-

tädän gäldiyinizi hiss etdirmäzlär.

Yalnýz qonaqpärvärlik baxýmýndan,

özlärinin dä ifadä elädikläri kimi, türk

toplumundan götüräcäkläri çox þey

var.

- Maraqlýdýr, göräsän amerikalý þagirdlär

bayramlarda müällimlärä hädiyyä alýrlarmý?

-  Orada, aprel ayýnda ancaq mü-

ällimlär günü, yaxud müällimlär häf-

täsi qeyd olunur. Bu bayramda uþaq-

lar istädikläri müällimä içärisindä ar-

zu vä diläklärini yazdýqlarý açýqcalar

täqdim edirlär. Bununla yanaþý, täh-

sillä maraqlanan bäzi valideynlär dä

mäktäbä gäläräk övladlarýnýn täbrik-

lärinä qoþulurlar. 

- Dediniz ki, Amerikada müällimlik çox

çätin peþä sayýlýr. Bäs qazancý necädir?

- Müällimlärin özlärinin fikrinä

g ö r ä ,

onlar gördükläri çätin iþin qarþýlýðýn-

da az mävacib alýrlar. Bu färqi hä-

kimliklä vä ya mühändisliklä müqa-

yisädä daha rahat görmäk olur. Buna

görä dä Amerikada müällimlik çox

da bäyänilän vä arzu olunan peþä

deyil.

- Bilmäk olarmý, qazanc, täxminän, nä

qädärdir? 

- Qazanclar müällimlärin xüsu-

siyyätlärinä, aldýðý sertifikatlara vä ya

tähsil säviyyälärinä görä däyiþir. Belä

deyim, Amerikada illik än az maaþ

täxminän 30000 dollardýr. 

- Hazýrda ölkämizdäki mäktäblärdä get-

gedä informasiya texnologiyalarý tätbiq olun-

maða baþlayýb. Artýq bäzi mäktäblärdä elekt-

ron jurnal, e-mäktäb sistemläri istifadä olu-

nur. Amerika bu iþin harasýndadýr?

- Tähsildä elektron texnikalarýn

tätbiqi baxýmýndan Amerika mäk-

täbläri dünyada öncüllük edir. Biz

mäktäblärdä jurnallardan istifadä et-

mirik. Bütün qiymätlär, uþaqlarýn

mälumatlarý, hätta ev tapþýrýqlarý da

internet vasitäsi ilä sistemlärä daxil

olunur. Valideynlär istädikläri vaxt

internetä daxil olub uþaqlarýnýn al-

dýqlarý qiymätlärlä, müällimlärin ver-

dikläri tapþýrýqlarla tanýþ ola bilirlär. 

- Sonda belä bir sula verim. Vakoda

Azärbaycan üçün görülän iþlär varmý? Nälär

edä bilirsiniz?

- Ävväla, bizim yaþadýðýmýz böl-

gädä azärbaycanlýlarýn sayý bir o qä-

där dä çox deyil. Hämvätänlärimiz

daha çox Dallas vä Hyustonda mäs-

kunlaþýblar. Onlarýn da bir qismini

Amerikaya gedän täläbälär täþkil

edir. Bir çox yerdä olduðu kimi, ora-

da da täþkilatlanmaðýmýza, bir yerdä

olmaðýmýza böyük ehtiyac var. Bunu

bildirmäk istäyiräm ki, Hyustonda

“Hyuston Baký” dostluq cämiyyäti

fäalýyyät göstärir. Ýcazä versäniz cä-

miyyätin sädri Ýsmayýl Ähmädova

xüsusi täþäkkürlärimi bildirmäk

istäyiräm. Hämin täþkilat azär-

baycanlý ailäläri milli bayramlarda

bir yerä yýðaraq mänävi dästäk ol-

maqla yanaþý, soydaþlarýmýzýn bir-

birilärini tanýmasý üçün koordinasiya

iþlärini dä görür. 

- Aqil bäy, sizä täþäkkür edir, iþ-

lärinizdä müväffäqiyyätlär

arzulayýrýq.