Academy” mäktäbinin müällimi Aqil Þärifovdur. Aqil müällimin bir neçä
günlük vätäninä döndüyünü eþidib onunla hämsöhbät olduq.
Aqil Þärifov:
“Müällimlik
Amerikada da çätin peþä sayýlýr”
Düz 11 ildir mobil telefondan
istifadä ediräm. Ýndiyä qädär täqri-
bän 10-a yaxýn telefonum olub. Bu
illär ärzindä müxtälif markalý tele-
fonlardan istifadä etsäm dä nömrä-
mi heç vaxt däyiþdirmämiþäm. Belä
demäk mümkündürsä, män öz
nömrämä sadiq olmuþam. Bilirsiniz
dä indi nömrä däyiþmäk däbdädir.
Bunun belä olduðunu ätrafýmda
olan yaxýn insanlardan biliräm. 6-7
il bundan ävväl zäng etdiyim nöm-
rälärin yerini indi “tä-
yin edä bilmiräm”.
Amma mänim nömrä-
mä zäng edänlär indi-
yä qädär heç vaxt
“zäng etdiyiniz nömrä
täyin olunmayýb” söz-
lärini eþitmäyiblär. Bu
11 il ärzindä nömrä-
min kontursuz olduðu
günlärin sayý da çox az
olub. Maddi cähätdän
çätinliklärim dä olub.
Ýþsiz olduðum günlär
dä az olmayýb, amma
här zaman çalýþmýþam
ki, nömräm kontursuz
qalmasýn. Hesab eläyi-
räm ki, insanda här za-
man ehtiyat konturlar
olmalýdýr. Çünki “vý-
zýv”ýn nä vaxt vä hansý
nömrädän gäläcäyini heç kim äv-
välcädän bilmir. Bütün bunlarý heç
kim bilmäsä dä xidmätlärindän isti-
fadä etdiyim mobil operator çox
yaxþý bilir. Onu da çox yaxþý biliräm
ki, abunäçisi olduðum mobil opera-
torun xidmätlärindän kifayät qädär
imkanlý insanlar istifadä edirlär.
Mänim 11 il ärzindä istifadä etdiyim
konturlarý onlar bälkä dä bir ayýn
içärisindä “yox edirlär”. Amma tä-
räddüd etmädän iddia edäräm ki,
istifadäçisi olduðum mobil operato-
run än sädaqätli abunäçilärindän
biri dä mänäm. Lakin son zamanlar
istifadäçisi olduðum hämin bu mo-
bil operatordan gälän mesajlar mä-
nim 11 illik “mühafizäkar” mövqe-
yimi, sädaqätimi sarsýtmaða baþla-
yýb.
Äslindä bu mesajlar täkcä mänä
deyil, mobil operator täräfindän bü-
tün abunäçilärä göndärilir. Mäsä-
län, hämin mesajlardan birini oldu-
ðu kimi täqdim ediräm: ““SSäännii yyeennii
M
Meerrsseeddeess-BBeennzzddää,, TToosshhiibbaa nnoouutt-
bbuukkuu vvää N
Nookkiiaa tteellee-
ffoonnuu iillää ggöörräännddää
ddüünnyyaa hheeyyrräättää ggäällää-
ccääkk,, iinnssaannllaarr üüzzüünnää
ggüüllääccääkk!! xxxxxx-ää SSM
MSS
ggöönnddäärr vvää öözzüünnüü
BBU
U G
GÜ
ÜN
N xxooþþbbääxxtt
hhiissss eett!!””.. Mesajdan
da gördüyünüz ki-
mi mobil operator
SMS yolu ilä bir
uduþ kampaniyasý
häyata keçirir vä
qaliblärä dä Merse-
des-Benz avtomo-
bili, Toshiba nout-
buku vä Nokia tele-
fonlarý väd edir.
Açýq þäkildä görü-
nür ki, operator nä-
yin bahasýna olur-
sa-olsun abunäçisi-
ni bu kampaniyaya cälb etmäk niy-
yätindädir. Mäsälän, ““SSiizziinn nnööm
mrrää-
nniizzää M
MEER
RSSEED
DEESS-BBEEN
NZ
Z C
C220000 m
maaqq-
nniitt kkiim
mii ccäällbb oolluunnuurr!! O
Onnuu ddaahhaa ddaa
ccäällbb eeddiinn!! xxxxxx-ää SSM
MSS ggöönnddäärr””,, ya-
xud ““SSTTA
AR
RTT!! 99994455xxxxxxxxxxxxxxxx nnööm
mrrää-
ssii,, ssäänn iirräällii ççýýxxýýrrssaann!! BBuu iissää oo ddee-
m
määkkddiirr kkii,, ggöözzääll TToosshhiibbaa vvää ddääbbddää
oollaann N
Nookkiiaa ssäänniinn bbiirr aaddddýým
mllýýððýýnnddaa-
ddýýrr!! xxxxxx-ää SSM
MSS ggöönnddäärr,, iirräälliillääyyiiþþiinnii
ddaahhaa ddaa aarrttýýrr!! H
Hääddiiyyyyäälläärr ggöözzllääyyiirr!!””..
Göndärilän mesajlardan biri isä da-
ha poetik üslubda yazýlýb: ““M
MEER
RSSEE-
D
DEESS uuddm
maaqq - m
määnniim
m aarrzzuum
mdduurr”” -
ddeeyyäässssäänn!! BBiizziim
mssää aarrzzuum
muuzz - M
Meerr-
sseeddeessii m
määhhzz ssäännää ttääqqddiim
m eettm
määkkddiirr!!
BBiizzää aarrzzuum
muuzzuu hhääyyaattaa kkeeççiirrm
määyyää
kkööm
määkk eett,,.... xxxxxx-ää SSM
MSS ggöönnddäärr””.. Bu
mesajlarýn “cazibäsinä” nä qädär
müqavimät göstärsäm dä alýnmadý.
Bir neçä gün bundan ävväl göstäri-
län üç räqämli nömräyä SMS gön-
därdim. Ävvälcä, “son istifadä 300
kontur” xäbärdarlýðý gäldi. Sonra
mesaj gäldi ki, qeydiyyatdan keç-
mäk üçün ad vä soyadýnýzý yazýb
yenidän hämin üç räqämli nömräyä
SMS göndärmälisän. Bäyäm kam-
paniyada iþtirak üçün ad vä soyadýn
vacib olduðunu ävvälcädän qeyd
edä bilmäzdilär? Bunu etmäk üçün
mütläq mänim nömrämdän 300
kontur silinmäli idi? 11 il abunäçisi
olduðum operatordan soruþmaq is-
täyiräm: “Göndärdiyim boþ SMS-ä
görä sildiyiniz 300 konturun ävä-
zindä hansý xidmäti göstärdiniz?”
Täkcä 300-500 konturun heç nädän
silinmäsi deyil, eyni zamanda gön-
därilän mesajlarýn mahiyyäti dä onu
göstärir ki, operator abunäçilärä
qarþý sämimi münasibät särgilämir.
Baþqa abunäçiläri deyä bilmäräm,
amma män, bu münasibäti özüm
üçün qäbuledilmäz hesab ediräm.
300-500 kontura görä öz säda-
qätli abunäçilärinä bu cür mänasýz
vä yarýmçýq mesajlar göndärän ope-
ratorlara nä ad vermäk olar? Ucuz,
yalan vä bir qädär dä ättökän väd-
lärlä abunäçini hansýsa kampaniya-
ya cälb etmäk, þirnikländirib kon-
turlarýný älindän almaq hörmätsiz-
likdir, onu älä salmaqdýr. Axý heç
kimä dä sirr deyil ki, mobil opera-
torlarýn çöräyi biz abunäçilärdän çý-
xýr. Ona görä dä istär fiziki, istärsä
dä hüquqi olsun, heç bir þäxs çöräk
yediyi yerä hörmätsizlik etmämäli-
dir. Yoxsa bu çöräyi axýra qädär ye-
mäk mümkün olmaz.
a.ceferov@zaman.az
Dünya bizä bir fürsätdir. Qälbi-
mizi oyatmaq üçün. Dünya bizä bir
fürsätdir. Ruhumuzu oyatmaq üçün.
Ya da kömäk etmäk-
dän bezmämäk üçün.
Ya da äl uzatmaqdan
usanmamaq üçün. Ya
da sevgisizlärä sevgi
paylamaq üçün. Ya da
m ä r h ä m ä t s i z l ä r ä
märhämät paylamaq
üçün...
Dünya bizä bir
fürsätdir. Fädakarlýq-
dan qorxmamaq
üçün. Dünya bizä bir
fürsätdir. Tävazökar-
lýqdan qorxmamaq
üçün.
Ya da doðruluðun
qädrini bilmäk üçün.
Ya da düzgünlüyün
qädrini bilmäk üçün. Ya da nifrätä
“yox” demäk üçün. Ya da häsädä
“yox” demäk üçün...
Dünya bizä bir fürsätdir. Häqi-
qäti tanýmaq üçün. Dünya bizä bir
fürsätdir. Ädaläti tanýmaq üçün. Ya
da gözäliyä qiymät
vermäk üçün. Ya da
kamilliyä qiymät ver-
mäk üçün. Ya da qor-
xaqlýqdan uzaq ol-
maq üçün. Ya da
acizlikdän uzaq ol-
maq üçün...
Dünya bizä bir
fürsätdir. Näfsimizä
qul olmamaq üçün.
Dünya bizä bir für-
sätdir. Tamahýmýza
äsir düþmämäk üçün.
Ya da ümidlärä qapý
açmaq üçün. Ya da
arzulara qapý açmaq
üçün. Ya da iddia
zäncirlärini qýrmaq
üçün. Ya da täkäbbür zäncirlärini
qýrmaq üçün...
Dünya bizä bir fürsätdir. Qälbi-
mizdän þübhäläri atmaq üçün. Dün-
ya bizä bir fürsätdir. Ruhumuzdan
täräddüdläri atmaq üçün. Ya da sir-
läri görmäk üçün. Ya da hikmätläri
görmäk üçün. Ya da içimizä vaqif ol-
maq üçün. Ya da çölümüzä vaqif ol-
maq üçün...
Dünya bizä bir fürsätdir. Hisslä-
rimizä hakim olmaq üçün. Dünya
bizä bir fürsätdir. Duyðularýmýza
hakim olmaq üçün. Ya da fikirläri-
mizin altýnda äzilmämäk üçün. Ya
da düþüncälärimizin altýnda äzilmä-
mäk üçün. Ya da sonsuzluða körpü
salmaq üçün. Ya da äbädiyyätä kör-
pü salmaq üçün...
Dünya bizä bir fürsätdir. Qälbi-
mizi oyatmaq üçün. Dünya bizä bir
fürsätdir. Ruhumuzu oyatmaq üçün.
Ya da kömäk etmäkdän bezmämäk
üçün. Ya da äl uzatmaqdan usan-
mamaq üçün. Ya da sevgisizlärä
sevgi paylamaq üçün. Ya da märhä-
mätsizlärä märhämät paylamaq
üçün... a.ucal@zaman.az
Þähidlik ruhu
26-29 ÝYUN 2010 ZAMAN
300-500 kontura görä öz
sädaqätli abunäçilärinä
bu cür mänasýz vä yarým-
çýq mesajlar göndärän
operatorlara nä ad ver-
mäk olar? Ucuz, yalan vä
bir qädär dä ättökän väd-
lärlä abunäçini hansýsa
kampaniyaya cälb etmäk,
þirnikländirib konturlarý-
ný älindän almaq hörmät-
sizlikdir, onu älä salmaq-
dýr. Axý heç kimä dä sirr
deyil ki, mobil operator-
larýn çöräyi biz abunäçi-
lärdän çýxýr.
Dünya bizä bir fürsät-
dir. Fädakarlýqdan qorx-
mamaq üçün. Dünya bi-
zä bir fürsätdir. Tävazö-
karlýqdan qorxmamaq
üçün.
Ya da doðruluðun qädri-
ni bilmäk üçün. Ya da
düzgünlüyün qädrini
bilmäk üçün. Ya da nif-
rätä “yox” demäk üçün.
Ya da häsädä “yox” de-
mäk üçün...
ALLAHVERDÝ CÄFÄROV
NATÝQ PÄNAHLI
AYDIN UCAL
Son bir neçä gündür Türkiyädä terror olaylarý yeni-
dän pik häddä çatýb. Terror dalýnca terror törädilir.
PKK terror täþkilatý härbi hissälärä, xidmäti avtomobil-
lärä hücumlar täþkil edir. Son iki ayda Türkiyä 50-yä
qädär þähid verib. Bu þähidlär arasýnda 17 yaþlý qýz uþa-
ðý da var.
PKK-nýn bu aktivläþmäsi birmänalý qarþýlanmýr.
Bütün bu baþ veränlär äsasän Türkiyä-Ýsrail münasi-
bätlärinin gärginläþmäsi kontekstindä däyärländirilir.
Türkiyä rähbärliyi dä däfälärlä PKK-nýn aktivläþmäsi-
nin täsadüfi olmadýðýný bäyan edib.
Yazýmýn äsas mövzusu bu deyil. Baþqa bir mäsälä-
yä toxunmaq istäyiräm: Türkiyädä þähid anlayýþýna.
Televiziyalar vasitäsilä här halda siz dä izlämisiniz
vä Türkiyädä þähidlär üçün keçirilän däfn märasimläri-
ni görmüsünüz. Ay-ulduzlu qýrmýzý bayraða sarýlmýþ
þähid tabutlarýnýn ätrafýnda vüqarla dayanmýþ ata-ana-
lar sizin dä diqqätinizi çäkmämiþ olmaz. Heyrätlänmä-
mäk mümkün deyil. Sanki valideyn öz doðmaca övla-
dýnýn Vätän uðrunda þähid olmasýndan çox mämnun-
dur vä þähid atasý vä ya anasý olmaqdan qürur duyur.
Sanki hälä býð yeri tärlämämiþ gänc övladýný qäbrä
göndärän valideynlär onlar deyil-
lär.
Onlar da valideyn üräyi daþý-
yýrlar. Älbättä, onlar da övladlarýný
sevirlär, bälkä dä çoxlarýndan da-
ha çox sevirlär. Onlar da här bir
valideyn kimi övladlarýnýn gänc
yaþda ölmäsini istämirlär. Älbättä,
onlarýn da üräkläri yanýr, ciyärläri
parçalanýr. Täbii ki, onlar da can-
larýndan can ayrýldýðýnýn färqindä-
dirlär.
Ancaq bütün bunlara räðmän,
onlar “Vätän sað olsun!”, “Türki-
yänin birliyi vä bütövlüyü üçün
oðlum kimi minlärlä oðullar qur-
ban olsun”, “Üç oðlum da var, on-
larý da Vätän uðrunda qurban ver-
mäyä hazýram” deyä bilirlär. Ni-
yä?
Çünki onlar övladlarýnýn öl-
mädiyini, þähid olduqlarýný bilir-
lär. Onlar “ölmäk” vä ya “hälak
olmaq” ilä “þähid olmaq” arasýn-
daký färqi çox gözäl anlayýrlar.
Mähz bu þüurdur ki, onlarý övlad-
larýnýn tabutlarý yanýnda mäðrur
durmaða sövq edir.
Sraðagün Türkiyä 17 yaþlý þä-
hidini äbädiyyätä yola saldý. Busä
adlý bu qýzýn atasý zabit idi. Sadäcä olaraq Türkiyä Si-
lahlý Qüvvälärinä mäxsus xidmäti avtomobillä hazýrlýq
kursuna gedärkän, yolda terrorçularýn hücumuna mä-
ruz qalmýþ vä þähid olmuþdu. Onun yas märasimindä
hökumät vä ordu rähbärliyi yüksäk säviyyädä tämsil
olundu. Orada maraqlý bir epizod diqqätläri çäkdi. Bu-
sänin azyaþlý bacýsý Sudä valideynlärinä aðlamayacaðý-
na dair söz versä dä, bacýsýnýn tabutunu görändä özü-
nü saxlaya bilmir. Bu vaxt atasý: “Qýzým, biz äsgärik,
äsgär aðlamaz”,- deyir. Sudä dä göz yaþlarýný silmäyä
baþlayýr vä äsgär salamý ilä bacýsýný son mänzilä yola
salýr.
Yäni Türkiyädä uþaða da bu ruh aþýlanýr. Ona görä
dä Türkiyädä “övladýn þähid olub” xäbäri bäd xäbär sa-
yýlmýr. Äksinä bu, bir qürur qaynaðýdýr.
Dünyanýn än güclü ordularý arasýnda Türkiyänin
adý ön sýralarda çäkilir. Män düþünmüräm ki, bu, yal-
nýz ordunun härbi-texniki potensialý vä nizam-intiza-
mý ilä ölçülür. Älbättä, bu amillär dä ordunun gücünü
göstärän äsas faktorlardandýr. Ancaq bunlardan daha
önämli amillär var: äsgärin Allah ämrini äsas tutaraq
Vätän naminä ölmäk vä ya öldürmäk arzusu, bu arzu-
nu reallaþdýrmaða hazýr olmasý. Türkiyä äsgärindä bu
saydýqlarýmýz var vä türk-müsälman äsgärin þähidlik
arzusu ordunun döyüþ qabiliyyätinä birbaþa täsir edir.
Bu mäqamda onu da vurðulamaq yerinä düþär ki,
þähidlik sänädlä täsdiqlänmir vä ictimai status da deyil.
Þähidlik ilahi bir mäqamdýr. Allahýn þähidlär üçün mü-
äyyänläþdirdiyi märtäbä peyðämbärlärdän sonra gälir.
Türk þeirinin älçatmaz zirväsi, “Ýstiqlal Marþý”nýn yaza-
rý Mehmet Akif Ärsoy bu häqiqäti belä ifadä edir:
Ey þähid oðlu þähid, istämä mändän mäqbär,
Sänä aðuþunu açmýþ duruyor Peyðämbär!
n.penahli@zaman.az
Dünyanýn än güclü
ordularý arasýnda
Türkiyänin adý ön
sýralarda çäkilir.
Män düþünmüräm
ki, bu, yalnýz ordu-
nun härbi-texniki
potensialý vä ni-
zam-intizamý ilä öl-
çülür. Älbättä, bu
amillär dä ordunun
gücünü göstärän
äsas faktorlardan-
dýr. Ancaq bunlar-
dan daha önämli
amillär var: äsgä-
rin Allah ämrini
äsas tutaraq Vätän
naminä ölmäk vä
ya öldürmäk arzu-
su, bu arzunu real-
laþdýrmaða hazýr
olmasý.
Dünya bizä bir fürsätdir...
PR
i
ZMA
07
Çöräk yediyiniz yerä hörmätsizlik etmäyin!
RÄÞAD ZALOV
1
Bir neçä il ävvälä qädär orta
mäktäb mäzunlarýnýn vä va-
lideynlärin bir häyäcaný vardý: ali
mäktäbin qapýlarý bu gäncin üzü-
nä açýlacaq, ya yox? 3 ildir ki, bu
häyäcana yenisi dä älavä olunub,
attestat ala bilmäk üçün keçirilän
buraxýlýþ imtahaný häyäcaný.
Buraxýlýþ imtahanlarýnda
täqdim olunan 8 fännin täkcä bi-
rindän “2” almaq kifayätdir ki,
abituriyent attestat ala bilmäsin
vä ali mäktäbä sänäd vermäk im-
kanýný itirsin. Belä olan halda im-
tahanlarýn häyäcaný mäzunlarda
ciddi stress väziyyätinin yaran-
masýna säbäb olur. Ägär bunun
üstünä bir dä sänädlärdäki här
hansý problem gälärsä, görün ali
mäktäbä qäbul imtahaný vermäyä
hazýrlaþan abituriyentin psixoloji
gärginliyi hara qädär yüksäläcäk.
Bu cür hallar ailädä ciddi stres
väziyyäti formalaþdýrýr, insanlar
idarä qapýlarýnda äziyyät çäkmäli
olurlar.
Dünän redaksiyamýza zäng
edän Tärgül Mämmädova adlý va-
lideynin dä problemi sänädlärlä
baðlý idi. “Här bir valideyn kimi
biz dä uþaðýmýzýn orta mäktäbi
bitirib, ali mäktäbä qäbul olun-
masýný istäyirik”- deyän Tärgül
xaným qýzýnýn qäbul imtahanýna
ciddi hazýrlaþdýðýný vä buraxýlýþ
imtahanýndan uðurla keçdiyini
bildirdý. T. Mämmädova da abitu-
riyent övladýnýn färqli bir prob-
lemlä üzläþdiyindän danýþdý:
“Mäktäbdä oxuduðu müddätdä
qýzýmýn soyadý Mämmädova idi.
Amma þäxsiyyät väsiqäsi alarkän
onun soyadýný Mämmädzadä kimi
yazdýrdýq. Buraxýlýþ imtahanýndan
sonra mäktäbä gedib attestat al-
maq istäyändä isä maraqlý bir
problemlä üzläþdik. Belä ki, mäk-
täbin direktoru (Mäktäbin nömrä-
sini valideyndän istäsäk dä o, di-
rektorun sänädlärlä baðlý prob-
lem çýxaracaðýndan çäkinäräk de-
mädi) äsäbi þäkildä bunu bizä
irad tutaraq bildirdi ki, bäs niyä
bizä ävvälcädän xäbär etmämisi-
niz. Ýndi gäräk män nazirliklä äla-
qä saxlayým, görüm neyläyiräm.
Tärgül xaným mäktäb direktoru-
nun iradýndan sonra täþviþä düþ-
düklärini dilä gätiräräk belä bir
sual verdi: “Uþaðýn çäkdiyi 11 illik
äziyyätin boþa gedäcäyindän na-
rahatam. Ävväla maraqlýdýr ki,
Täläbä Qäbulu üzrä Dövlät Ko-
missiyasýna täqdim etmäk üçün
aldýðýmýz arayýþda uþaðýn soyadý-
ný Mämmädzadä kimi yazmýþdý-
lar. Bäs o zaman niyä belä prob-
lem çýxartmýrdýlar. Sonra isä
adýçäkilän komissiyanýn internet
sähifäsindä bütün sänädläþmälä-
rimizi Mämmädzadä soyadý ilä
aparmýþýq. Ýndi necä edäk ki, uþa-
ðýn attestatýnda da Mämmädzadä
yazýlsýn?”.
Biz dä bu problemlä çox
sayda insanýn qarþýlaþdýðýný nä-
zärä alaraq mäsäläyä aydýnlýq
gätirmäk üçün Baký Þähär Tähsil
Ýdaräsinin mätbuat katibi Zäminä
Äliqýzýya müraciät etdik. O, ävväl-
cä mäktäb direktorlarýnýn belä
häräkätlärinä öz münasibätini
bildirdi: “Bilirsiniz, mäktäb direk-
torlarý problemlärlä üzläþmämäk
mäqsädi ilä uþaqlarýn tähsil aldýðý
müddätdä daþýdýqlarý soyadlarý
attestata da yazmaq istäyirlär.
Ancaq þäxsiyyät väsiqäsi bir sä-
näd kimi äsas götürülmälidir”. O,
bu problemin häll yolunun sadä
olduðunu qeyd edäräk valideyn-
lärä öz mäslähätini verdi: “Attes-
tatdaký ad vä soyad þäxsiyyät vä-
siqäsi äsasýnda yazýlýr. Bunun
üçün älavä sänädä ehtiyac yox-
dur. Yäni þagird þäxsiyyät väsiqä-
sini täqdim etmäklä attestatýný
ala bilär”.
08
26-29 ÝYUN 2010 ZAMAN
SÄRBÄST
“Attestatdaký ad vä
soyad þäxsiyyät väsiqäsi
äsasýnda yazýlýr”
MAZLUM ATÝK NAXÇIVAN
1
“Türk Hava Yollarý”nýn näzdin-
dä bölgälärarasý hava reyslärini
häyata keçirän “Anadolu Jet” Þirkäti
Ýstanbulun “Sabiha Gökçen” hava li-
manýndan sraðagün Naxçývana ilk
reysini etdi. Ýstanbuldan sähär saat-
larýnda havaya qalxan “Boing” 737-
800 tipli täyyarä Naxçývan hava lima-
nýnda vätändaþlar täräfindän çoþqu
ilä qarþýlandý.
Bu münasibätlä düzänlänän mä-
rasimdä çýxýþ edän Naxçývan Muxtar
Respublikasý Ali Mäclis Sädrinin bi-
rinci müavini Azär Zeynalov iki qar-
daþ ölkä arasýnda älaqälärin äsasýnýn
türk dünyasýnýn qüdrätli þäxsiyyätlä-
ri - Mustafa Kamal Atatürk vä
ümummilli liderimiz Heydär Äliyev
täräfindän qoyulduðunu vurðuladý:
“Bu gün dä bu siyasät här iki ölkä
rähbäri täräfindän uðurla davam et-
dirilir. Belä ki, ölkä baþçýsý Ýlham Äli-
yev dä Azärbaycan-Türkiyä älaqälä-
rinin “Bir millät, iki dövlät” ideyasý
äsasýnda möhkämlänmäsinin vacib-
liyini däfälärlä vurðulayýb”. Daha
sonra Baký-Tbilisi-Ceyhan neft, Ba-
ký-Tbilisi-Ärzurum qaz kämärlärinin,
Baký-Tbilisi-Qars dämiryol xättinin
çäkiliþlärindän söz açan natiq dedi:
“Häyata väsiqä alan Ýstanbul-Naxçý-
van-Ýstanbul täyyarä reysi dä iki ölkä
arasýndaký älaqälärin daha yüksäk
säviyyädä inkiþafýnýn göstäricilärin-
dän biridir”.” Türk Hava Yollarý”nýn
regional uçuþlar üzrä rähbäri Sami
Alan, Araz çayý üzärindäki häsrät
körpüsünün ardýndan, daha doðru-
su, 19 il sonra Naxçývan ilä daha bir
körpünün qurulmasýnýn qürurunu
yaþadýqlarýný dilä gätirdi. Türkiyänin
ölkämizdäki fövqäladä vä sälahiy-
yätli säfiri Hülusi Kýlýç öz çýxýþýnda
bu älamätdar hadisänin Türkiyä vä
Azärbaycan älaqälärinin inkiþafý ta-
rixindä xüsusi rol oynayacaðýný qeyd
etdi. O dedi ki, bu, Türkiyä ilä Nax-
çývan arasýnda ilk hava körpüsüdür.
Bu körpü häm dä Naxçývaný dünya
dövlätläri ilä birläþdiräcäk. Natiq bu
layihänin gerçäkläþmäsindä Naxçý-
van Muxtar Respublikasý Ali Mäclisi-
nin Sädri Vasif Talýbovun da kifayät
qädär xidmätläri olduðunu söylädi.
Tädbirin sonunda sänätçilärimizin iþ-
tiraký ilä maraqlý konsert proqramý da
nümayiþ olundu. Märasimdän sonra
Türkiyäli qonaqlar Naxçývan þähäri-
nidä tarixi abidäläri, muzeyläri vä
baþqa yerläri ziyarät etdilär.
Mälumat üçün bildiräk ki, biletlä-
rin qiymätläri ikitäräfli istiqamätä 139
avrodur. Uçuþlar Naxçývandan Ýstan-
bula häftänin çärþänbä, cümä vä ba-
zar günläri, Ýstanbuldan Naxçývana
çärþänbä axþamý, cümä axþamý vä
þänbä günläri häyata keçiriläcäk.
Qeyd edäk ki, Naxçývan Muxtar
Respublikasý Ali Mäclisinin Sädri
Vasif Talýbov bu märasim çärçiväsin-
dä Türkiyänin ölkämizdäki fövqäla-
dä vä sälahiyyätli säfiri Hülusi Kýlýçý
vä “Türk Hava Yollarý”nýn regional
uçuþlar üzrä rähbäri Sami Alaný qä-
bul edib. Ali Mäclisin Sädri qonaqla-
rý Ýstanbul-Naxçývan aviareysinin
açýlmasý münasibätilä täbrik edib, bu
älamätdar hadisäni Azärbaycan-Tür-
kiyä älaqälärindä mühüm bir märhä-
lä kimi däyärländirib.
Ýstanbuldan Naxçývana
täyyarä reysi açýldý