O’zbek tili va adabiyoti universiteti O’zbek filologiyasi fakulteti


Äjtjämmän [Aytayapman - aytmoq // gapirmoq ma‘nosida ishlatiladi]



Yüklə 0,5 Mb.
səhifə11/18
tarix03.02.2023
ölçüsü0,5 Mb.
#82696
1   ...   7   8   9   10   11   12   13   14   ...   18
Ro\'ziyeva Shaxnoza Muhammadi qizi

Äjtjämmän [Aytayapman - aytmoq // gapirmoq ma‘nosida ishlatiladi].


Äytü:dim [– aytgandim].


Bārjapsan[boryapsan ma‘nosida].


40-savol:
Kelasi zamon fe’llari tuslanishiga misol yozing (3 ta shakl ).
Bārajčïdïm [bormoqchiman].
Borar edim ~ bārajdïm , bārardïm,


41-savol:
Fe’llarning ravishdosh shaklini hosil qiluvchi affikslar va ularning variantlarini yozing.
Javob: Shevamizda ravishdoshning quyidagicha qo’shimchalari mavjud:
~ gäni/käni
Borgani ~ bārgäni
Eshitgani ~ ešitkäni

~ ä/а/j
Bāraj bāraj


Jāza jaja

~ p/ip/їp


Ishlab ~ islap
Yozib ~ yāzïp
Olib ~ ālip

Ginčä/kinčä/γїnčа/qїnčа


Tukkancha ~ tukkinčä
Kelguncha ~ keginčä
Toqqancha ~ tāqqïnča


42-savol:
Fe’llarning sifatdosh shaklini hosil qiluvchi affikslar va ularning variantlarini yozing.
~gän/kän/γаn/qаn
Bilgan ~ bilgän
Boqqan ~ Bāqqan
Tekkan ~ tekkan

Miš/mїš/müš/muš


Kelgämmiš
Jāzgammïš
Öqigämmüš

r/аr/är


Yozar ~ jāzar
Kelar ~ kelär


43-savol:
Fe’lning harakat nomi shaklini hosil qiluvchi affikslar va ularning variantlarini yozing.


~ /iš/їš/üš/uš
Bilish ~ bilis
Qolish ~ qālïš
Urush ~ uruš


44-savol; Shevaga xos boʻlgan yana qanday faktlarni qayd qilgan boʻlardingiz.
Bobolarimiz shevalari hozirgi shevamizdan farqi sezilarli darajada
45-savol:

1)Män özim nāmrād kiši


Beš bälämni äŋni jöq
Ānda sānda un tiläp
Eläjni tāpsam täŋni jöq

Äŋni ~ kiyim- kechak


Täŋni ~ tontaxta

2) Bekläni āti žädä


Qujriγi kelär jädä
Zālïm beklä dästidän
Kämbäγälgä kun nädä

Žädä ~ otning bir turi


Jädä ~ yerda
Nädä ~ qayerda
Hikoya xalq ogʻzaki ijodidan
Xānnï jetitä qiziγi bulärkän.Bir kün xān nimädändir qättiq xäpä bölipti-dä, qiziqlärini āllïga čäqirip, qatār qilip teripti. Kejin xān bügün mäni küldirsäŋ kuldr , kuldïrāmmasaŋ jettāvïŋnïjam dārga āsaman , bäččäγär. Ammā xäpä bumajsan depti. Qiziqčilä birini ātsajam, birini ulāqtïrsajam , qäddäki gäpläni äjtsäjäm xān külmäjdi. Xān kejin üläni āsïšga büjürädi. Žallād qolïnï bājlab ābketjātganča , bittäsi jalγāndan bosajam kulsäŋ bolajdi, qiztalāγe depti.Xān buni ešitip külib juvārbtï.



Yüklə 0,5 Mb.

Dostları ilə paylaş:
1   ...   7   8   9   10   11   12   13   14   ...   18




Verilənlər bazası müəlliflik hüququ ilə müdafiə olunur ©azkurs.org 2024
rəhbərliyinə müraciət

gir | qeydiyyatdan keç
    Ana səhifə


yükləyin