hälqälärdän, fazalardan biridir. Ondan äsas mäqsäd – gäläcäk täsirlär, manipulyasiyalar üçün zämin funksiyası
daşıyacaq kontakt yaratmaqdır. Burada siz här şeyi, o cümlädän, häqiqäti, täkäbbürü dä qurban vermälisiniz ki, täräfdaş
qorxmadan, sizdän özünä, öz gäläcäyinä tählükä hiss etmädän yavaş-yavaş öz daxili dünyasının qapılarını addım-addım
sizin üzünüzä açsın. Tanışlıq fazasından äsas mäqsäd budur. Bu märhälä yalnız o zaman başa çatır ki, siz artıq
täräfdaşın daxili dünyasına daxil olmuş olursunuz – artıq aranızda nisbätän etibarlı rabitä yaranıb, täräfdaş çox
särbästliklä özünün bäzi sirlärini sizä açır, bir çox şäxsi problemlärini sizinlä müzakirä edir, sizä etibar edir vä s. Yalnız
bundan sonra siz ikinci märhäläni häyata keçirmäyä başlayıb, yavaş-yavaş onun üräk dünyasının «yollarını»,
«qapılarını», «açarlarının yerini» vä s. müäyyänläşdirir, imkan tapan kimi dä bu açarları oğurlayaraq onların vasitäsilä
täräfdaşın üräk dünyasına basqın edirsiniz. Halbuki, säbrlä, addım-addım bütün bu xoşagälmäz, üräküzän, darıxdırıcı
söhbätä tab gätirä-gätirä, çox şeyä göz yuma-yuma irälilämäyi bacarmasaydınız, täräfdaş näinki sizi öz üräk dünyasına
yaxın buraxmaz, äksinä, sizinlä münasibäti dä çoxdan käsärdi.
Bütün bunlardan sonra, deyilän hämin tanışlıq fändläri, taktikaları barädä:
1) Tanış olmağın nisbätän genişyayılmış metodlarından biri – nä isä bir söz soruşmaqdır. Bu metod, hätta o
qädär geniş yayılmışdır ki, XIX-cu äsrdä dä gänclär bu mäqsädlä onun növmüxtälifliyi olan «saat soruşmaq»
fändindän aktiv istifadä edirdilär. Bugünkü gündä isä belä fändlä tanış olmağa ümid etmäk ancaq häqarätli gülüş
doğura bilär.
Bugünkü günün gäncliyi vä ümumiyyätcä, insanları, XIX äsrlä müqayisädä istär-istämäz daha ağıllı, daha
täcrübäli, daha intellektualdır vä onların bir-birinä qarşı täläbkarlığı da, artıq daha yüksäkdir. Digär täräfdän, ilk
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
38
täässürat münasibätlärin sonrakı märhäläsinä dä hämişä aktiv täsir göstärän vä onu müäyyän çärçiväyä salan
ähämiyyätli faktordur. Bu säbäbdän, hämin bu tanışlıq mäqsädinä xidmät edän ilk sual da, ya täsadüfi mövzuya
aid olub, täräf-müqabilin elä bir ciddi emosional reaksiyasını doğurmayan vä onun yaddaşında ähämiyyätli iz
qoymayan forma vä mäzmunda olmalıdır, ya da onu heyrätländirmäli, maraqlandırmalı vä ümumiyyätcä, onda
müsbät emosional ähval-ruhiyyä doğurmalıdır.
Nümunä üçün, mäs., küçädä ikän yol soruşmaq, näqliyyatda ikän bu marşrutun filan yerdän keçib-keçmädiyini
soruşmaq, kimäsä yalandan oxşadaraq onun filankäsin qohumu olub-olmadığını, filan vaxt filan mäclisdä iştirak edib-
etmädiyini, filan rayonlu, qäsäbäli olub-olmamasını vä s. soruşmaq, iş yerindä ikän – onların şöbäsindäki filankäsi, vä
ya hämin filankäsin başına gälän filan hadisädän sonrakı väziyyätini, ümumiyyätcä, bütün idaräyä aid, işlä bağlı näyisä
soruşmaq, qonşudursa – hansısa xästä qohumunun väziyyätini soruşmaq vä b. bu birinci varianta nümunälärdändir.
Mäs., bu cür:
— Bura hansı dayanacaqdır?
— Bu avtobusun axırıncı dayanacağı hansıdır?
— Bu marşrut filan yerdän keçirmi?
— Siz täsadüfän filan qäsäbädän deyilsiniz ki? Oxşatdım.
— Siz täsadüfän filan vaxt filan mäclisdä iştirak etmämisiniz ki?
— Siz täsadüfän filankäsin qohumu deyilsiniz ki? Çox oxşarlığınız var.
— Bağışlayın älinizdäki qäzetä (kitaba) bir däqiqälik baxmaq olarmı?
— O gün eşitdim ki, filankäs Sizin qohumunuzdur. Onun xästäliyi nä yerdä qaldı?
— Bilmirsiz, Sizin şöbädäki filankäs bu gün işä çıxıbmı?
Vä s.
Bundan älavä, sual onun hansısa bir davranışına, özünä, xüsusiyyätinä, geyiminä vä s. maraq formasında da ola
bilär. Mäs., bu cür:
— Bağışlayın, män dä neçä vaxtdır ki bu paltardan axtarıram, deyä bilmäzsiniz haradan almısınız?;
— Bağışlayın ki, istär-istämäz söhbätinizi eşidiräm, bayaq nä isä dünänki zälzälä baräsindä danışırdınız. Deyirsiniz
ki, televiziyada onun baräsindä nä dedilär?
— Sirr deyilsä deyin, näyä görä saatı sol yox, sağ qolunuza taxmısınız? (Bäzi adamlar, yolda näyisä yadlarına
salmaları üçün evdän çıxarkän saatı sağ qoluna bağlayır – necä ki, barmağa sap bağlamaq mäsäläsi kimi). Vä s.
Sualınıza täräf-müqabilin cavab manerası, kontaktın effektliyinin vä münasibätin baş tutub-tutmayacağının
barometridir. Belä ki, täräf-müqabil sizä häväslä cavab verir vä hätta üräklä sizä kömäk etmäyä çalışır, mäsäläyä
dönä-dönä qayıdıb, onu detallarına qädär sizä izah etmäk istäyirsä, demäli, artıq kontakt var vä bir az da iräliyä
getmäk olar. Yox, cavab başdansovdu verilir vä hätta gözçevirmä ilä qarşılanırsa, demäli, mädäni şäkildä sizä
bildirilir ki, «açıl başımdan». Belä reaksiya söhbätiniz vä ya suallarınızla täräfdaşı yorduğunuz mäqamda da
ortaya çıxa bilär ki, mänası yenä dä eynidir.
Här halda, sual vasitäsilä tanış olmaq variantı cähdi üçün bir neçä «tählükäsizlik texnikası»:
Ävväla – sual yalnız vä yalnız konkret olaraq sizin özünüzä vä ya här ikinizä, o cümlädän, bütün idaräyä, ölkäyä,
rayona vä s. aid mäsälä ilä älaqädar ola bilär, mäs., bu cür:
— Bağışlayın, män bugünkü iclasda iştirak etmädim. Bilmirsiniz, orada filan mäsälä ilä bağlı bir söz demädilär ki?
— Bağışlayın, bilmirsiniz bu avtobusun axırıncı dayanacağı hansıdır? Vä s.
Birbaşa olaraq onun şäxsi häyatına vä ya şäxsi işlärinä aid suallar burada yolverilmäzdir – mäs., onun adını, ailäli
olub-olmamasını, buraya nä üçün gäldiyini, burada kimi gözlädiyini, hansı dayanacaqda düşäcäyini vä s.
däqiqläşdirmäk mäqsädinä xidmät edän tipli suallar.
İkincisi isä – heç vädä tanışlıq mäqsädini birbaşa nümayiş etdirmämäli. Tanışlıq burada bütün hallarda hansısa
mäqsädin äldä edilmäsi vasitäsi kimi çıxış etmälidir – mäs., näyisä öyränmäk, nädäsä kömäk istämäk vä s. variantları
kimi;
2) Tanış olmağa imkan verän daha bir metod – ondan nädäsä kömäk istämäkdir. Yuxarıdakı metodun
nisbätän genişmäzmunlu variantı olan bu halda – lazımi adamdan hansısa onun üçün cüzi xarakter daşıyan bir
mäsälädä kömäk istänilir, bunun sizin üçün necä böyük ähämiyyät käsb etdiyi ona izah edilir. Başqaları üçün
gäräkli olduğunu hiss etmäk, bäzän insana hava, su kimi vacib olur vä yerindän, vaxtından asılı olmayaraq, här
käsin daxilindä alicänablıq göstärmäk, kimäsä äl tutmaq, himayädarlıq etmäk, könül sevindirmäk vä s. arzusu az
da olsa olur. Hätta, än qäddar, qaniçän bäzi väzifä sahiblärinin yanına da, onun üçün çox cüzi xarakter daşıyan,
sizin üçünsä häyati ähämiyyäti olan bir mäsälä ilä bağlı getdikdä (hansında ki, o, ümumiyyätcä, heç nä, hätta bir
qäpik pul belä itirmäyäcäyinä ämin olduğu halda, sizä xeyir vermäsi ilä öyünä, mämnunluq hissi keçiräsidir)
özünüifadä täläbatının täzahürü kimi o, istär-istämäz, öz böyüklüyünü göstärmäk duyğusu ilä bäzi adamlara sizin
işinizlä bağlı nä isä göstäriş verir, qäzäblänir vä s. İnsani keyfiyyätlärini hälä tam itirmämiş adamlarda isä bu hiss
yetärincädir. Täkcä küçä ilä gedärkän kimdänsä yol soruşulması hadisäsini yada salmaq kifayätdir ki, bu halda
hätta ätrafdakılar da yaxınlaşıb nädäsä sizä kömäk etmäk üçün äl-qolla yol göstärir, ünvan başa salırlar. Deyilän
tanışlıq aktında isä bu mäqsädlä, mäs., lazımi adam xarici dil müällimidirsä (müällimäsidirsä) hansısa kiçicik bir
mätnin mänasını aydınlaşdırması xahişi ilä, filan kitabın onda olub-olmamasını soruşmaq bähanäsi ilä,
qonşudursa duz, ütü istämäk bähanäsi ilä vä s. säbäblä älaqäländirib yanına getmäk olar.
Mäslähät istämäk, yuxarıdakı ilä bu variantın orta növmüxtälifliyidir;
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
39
3) Tanış olmağın digär bir metodu – ona ehtiyac bildiyi nädäsä kömäk göstärmäk vä ya täklif etmäkdir.
Mäs., yolda gedärkän ağır sumkasına kömäk etmäk, mağazada mal seçärkän yaxşı mal seçmäk üçün bäzi
mäslähät vermäk, qonşudursa, yol yoldaşıdırsa – peşänizä, qabiliyyätinizä uyğun mäsälädä işi olarsa can-başla
kömäk etmäyä hazır olduğunuzu bildirmäk vä s. kimi;
4) Tanışlığın daha bir metodu – onunla kiminsä arasında vasitäçilik etmäkdir. Kiminsä hansısa bir sözünü
ona çatdırmaq, hansısa işini düzältmäsi xahişi ilä yanına getmäk, kimdänsä ona xäbär aparmaq vä b. bu
kateqoriyadandır;
5) Daha bir metod – hansısa ümumi tanışınız vasitäsilä olan tanışlıqdır. Bu halda sizi bir-birinizlä hansısa
«täsadüfi» mäclisdä, görüşdä, söhbätdä kimsä üçüncü bir adam tanış edir, sizin baränizdä ona yaxşı täqdimat
verir;
7) Daha bir metod – onun yanında vä ya başqalarının yanında onu intriqaya salacaq, onda nä isä sual doğura
biläcäk bir söhbät danışıb, häräkät etmäk, sonra isä reaksiya bildirmäsinä macal vermädän çıxıb getmäkdir.
Mäsäläni aydınlaşdırmaq üçün o özü sizi axtarıb tapasıdır (yaxşı olar ki, koordinatlarınızı daha rahat äldä edä
bilmäsi üçün, qabaqcadan nä isä tädbir göräsiniz, mäs., onun hansısa bir räfiqäsinä, dostuna bir müddät ävväl,
hansısa bir işläsä älaqädar öz telefon nömränizi veräsiniz);
8) Tanışlığa imkan verän daha bir şärait – empatiya deyilän haldır. Başqa sözlä, öz yoldaşınız, tanışınızla
söhbät etdiyiniz halda yaxınlıqda oturan, duran birisinin dä sizä reaksiya veräräk, sizinlä birgä (hätta zäif dä
olsa) gülüb, kädärlänmäsi, heyrätlänmäsi vä s. yavaş-yavaş onu hansısa sualla, mäslähät istäyi ilä,
mübahisänizdä hakimlik etmäsi, haqlı-haqsızı müäyyänläşdirmäsi xahişi ilä vä s. yollarla söhbätä qatmağa äsas
(«hüquq») verir;
9) Analoji metodun digär variantı – onun davranış vä ya danışıqlarına sizin mimikalar säviyyäsindä reaksiya
vermäklä araya körpü salmanızdır. Diqqät märkäzindä olmasını duymaqla daha da açılışıb, canlanması müäyyän
märhälälärdä sizin dä hansısa replikalarla, düzälişlärlä vä s. yavaş-yavaş söhbätä müdaxilä etmäyinizä äsas verir.
Äksinä, deyilän metodla diqqätini cälb etdikdän sonra, söhbätlärinä qulaq asmanızdan bir qeyri-mämnunluq
ädası ifadä edib, onların mövzunu däyişmäläri, sizdän uzaqlaşmaları, minalı sahänin känarına yetişmäk demäkdir
vä därhal yeni yol axtarmaq lazımdır.
Sadalanan bu son iki metodun xüsusi variantı ondan ibarätdir ki, siz yaxınlıqda baş verän hansısa bir ümumi
hadisäyä (mäs., kimlärinsä bir-biri ilä bärkdän mübahisä etmälärinä) öz-özünüzä danışmaqla reaksiya verirsiniz
(mäs., bu cür: «Elä bil ev-eşikläri yoxdur, davaları buraya qalıb»). Münasibät qurmağa meyl etdiyiniz şäxs dä,
sizinlä ünsiyyätä meyllidirsä, bu zaman o da, fikrinizi dästäkläyän fikirlärlä jestinizä cavab veräcäk. Bundan
sonra äsas mäsälä, çevik tärpänäräk fürsäti äldän vermämäk vä yaranan kontaktı därhal älavä fikirlärlä
gücländirmäkdir. Längimäk, burada «daldan atılan daş» mäsäläsinä gätirib çıxara bilär. Eyni situasiyada onun
(mäs., yaxınlıqdakı istänilän adamın) bu cür öz-özünä danışmağı – onun ünsiyyät ehtiyacından vä ya tanışlıq
meylindän xäbär verir vä bu sizä ünvanlanmış konkret jestdir (fäqät, normal halında öz-özünä ya dälilär
danışar, ya da personajın daxili alämini başqa cür aça bilmäyän mänasız Meksika seriallarının gic
qährämanları);
10) Daha bir metod – ona aid olan näyäsä vä ya kimäsä diqqät, hörmät, häväs, maraq, nävaziş, täbässümlü
münasibät vä s. nümayiş etdirmäkdir (ägär näqliyyatda, parkda, mäclisdä yaxın-yaxın oturmusunuzsa,) –
mäsälän, uşağına, älindä oxuduğu, tutduğu kitaba, qäzetä, hansısa bir ev heyvanına (özü ilä gäzdirdiyi itinä,
älindä oynatdığı dovşanına vä s.) vä s. Bu kitabı haradan aldığını, bu kitabda filan mäsäläyä aid bir şey olub-
olmadığını soruşmaq, bu kitaba, qäzetä bir däqiqälik baxmağa icazä vermäsini rica etmäk, uşağını oynatdıqdan
sonra «Allah saxlasın, neçä yaşı var?» vä ya «Adı nädir?» vä s. kimi fändlärlä yavaş-yavaş araya körpü salmaq
mümkündür;
11) Daha bir metod – onu maraqlandıra, häväsländirä, tääccübländirä biläsi näsä bir şey ortaya qoymaqdır ki,
o mäcbur olub sizä müraciät etsin vä ya müraciät etmäk märamında olsa älindä bähanäsi olsun. Mäsälän, onun
yanında onu maraqlandıra biläcäk bir kitab oxumaq, mövzudan söhbät açmaq, addım atmaq vä b. bu qäbildändir.
Mähz buna görä, bäzi qızlar öz bacısının, qardaşının, qohumunun uşağı ilä tez-tez parka gäzmäyä çıxırlar ki, bu uşaq
hansısa ‘‘day-daylar’’la onların arasında körpü yarada bilsin. Adi vaxtda, qızın tanımadığı vä ya ilk däfä gördüyü
oğlanla näinki şirin-şirin, hätta elä-belä dä olsa söhbät etmäsi, nisbätän qeyri-etiklik kimi qäbul edilib, onu ucuzlaşdıra,
onun barädä ‘‘ayağısürüşkän’’ täsävvürü yarada bildiyi halda, äksinä, belä väziyyätdä qızın hämin bu ‘‘day-dayla’’
soyuq münasibäti qeyri-etiklik olardı. Uşağa göstärdiyi nävazişin müqabilindä ‘‘täşäkkür älamäti’’ olaraq indi o, istär-
istämäz hämin bu ‘‘day-day’’ının ‘‘uşaqla bağlı suallarına’’ häväslä cavab vermälidir. Başqa sözlä, heç bir täräf bu halda
birbaşa olaraq bir-birinä maraq, bir-biri ilä münasibät mäqsädi nümayiş etdirmädiyindän (bu halda mäqsäd uşaqdır),
artıq psixoloji baryerä dä yer qalmır.
12) Psixoloji baryeri däf etmäyä imkan verän daha bir tanışlıq növü – mätbuat vä ya internet elanı, yaxud
yazışması vasitäsilä olan tanışlıqdır. Zahirän o qädär dä, xoş görünmäsä dä, här halda, bu yolla än utancaq
adamlar belä, hätta seksual täräfdaş tapmaqda da çätinlik çäkmirlär. Nisbätän täcrübäli şäxslärsä burada da
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
40
sırtıqlığı sığortalaya bilän çoxsaylı fändlärdän istifadä edirlär, mäs., «Erotik mövzuda äsär yazan yazıçı äsärindä
istifadä etmäk üçün xahiş edir ki, bu sahädä müäyyän täcrübäsi olan şäxslär öz täcrübälärini bizimlä bölüşmäk
istäsälär bu telefona zäng vursunlar», yaxud «Häyatından äziz bildiyi Sevinc (vä ya hansısa oğlan adı) adlı
sevgilisini itirmiş oğlan (vä ya qız) xahiş edir ki, adı Sevinc olan istänilän bir qız [täbii ki, zäng edän heç dä bir
näfär olmayacaq] bu nömräyä zäng vursun» vä s. vä i.a. kimi elanlarla. Lakin här ehtimala qarşı, özünüz
täräfinizdän bu cür ‘‘virtual mähäbbätä’’ o qädär dä aludä olmamalı. Belä ki, burada aldanmaq şansı da
yetärincädir;
Vä s...
Yekunda, birinci tanışlıq, ilk görüş zamanı söhbät aparmağa yardımçı olan bir neçä populyar sual:
— Televiziyada, äsasän hansı verilişlärä (hansı seriala) baxırsan?
— Hansı müğänniläri xoşlayırsan?
— Hansı musiqiläri bäyänirsän?
— Hansı bürcdänsän?
— Boş vaxtlarında nä edirsän?
— Än sadä sual: «Özünü necä hiss edirsän?»
— Hansı yazıçıların äsärlärini bäyänirsän? (täk-tük kitab häväskarları üçün);
— İdmanla mäşğul olursanmı?
— Qızlarda (oğlanlarda) daha çox näyi bäyänirsän?
— Qızlar (oğlanlar) öz aralarında nädän söhbät edirlär?
— Ev heyvanlarını xoşlayırsanmı?
— İlin hansı fäsli daha çox xoşuna gälir (vä näyä görä)?
— Räqs etmäyi xoşlayırsanmı? vä ya bacarırsanmı? Vä s...
Son olaraq bu mövzu ilä älaqädar olan daha bir mäsälä barädä, yäni mähäbbätin psixologiyası barädä bäzi
qeydlär:
☯ ☯ ☯
MÄHÄBBÄTİN PSİXOLOGİYASI
«Qoy mäni bir möhr täki qälbinä sänin,
İncä bir üzük täki cisminä sänin,
Çünki mähäbbät – bir cähännäm kimi äzablı,
bir ölüm qädär qäddardır.
Oxları onun – odlu oxlardır!"
Süleyman peyğämbärin
«Näğmälär näğmäsi» äsärindän, 8.6-cı näğmä
Mähäbbät – emosional keçid märhälälärindä insanların biri-birinä isinişmäsidir. Mähäbbät – müxtälif emosional
halların birgä yaşanması näticäsindä meydana çıxıb, mexanizmi – äsasän beyinin assosiativ funksiyasına äsaslanır. Belä ki,
burada davamlı emosional kontaktın (transferin) meydana gälmäsi üçün emosiyanı qıcıqlandıran müxtälif xarici täsirlärin
mövcudluğu zäruri şärtdir, mäsälän, täbiät mänzärälärinin birgä seyri, birgä musiqi dinlänilmäsi, müxtälif häyäcanlı,
sevincli situasiyaların, rängaräng epizodların, lirik anların birgä yaşanması vä s. kimi. Alınan täässüratın qüvväsi gäläcäkdä
yaranacaq emosional kontaktın (transferin) qüvväsini xarakterizä edir ki, sonradan bu kontaktın qırılması müxtälif psixi
travmalara gätirib çıxarır.
Ümumi halda, insanlar arasında davamlı emosional kontaktın («cazibänin») meydana çıxması üçün onların bioloji
(bädän quruluşu, boy, säs amplitudası, köklük, därinin, saçın, gözün vä s. rängi...) vä emosional (temperament)
xüsusiyyätlärinin kontrastlılığı (biri-birini tamamlaması); intellektual (dünyagörüş, etik vä estetik normalar sistemi, häyata
baxış, bilik ämsalı...) vä iradi (stereotiplär sistemi ilä älaqädar) xüsusiyyätlärinin uyğunluğu zäruri şärtlärdändir. Hämçinin,
täräflärin biri-birinä (birtäräfli mähäbbätdä biri digärinä) isinişä bilmäsi, värdiş edä bilmäsi üçün onların vaxtaşırı
görüşmäsi, biri-birlärini müxtälif epizodlarda seyr edä bilmäsi, täräflärin bir-birinin (birtäräfli mähäbbätdä biri digärinin)
rifah vä tählükäsizliyinin qarantı olması vä s. kimi faktorlar xüsusi ähämiyyätlidir.
Burada, hämçinin ilkin täässüratda formalaşan gäläcäk räftar modeli dä, münasibätin sonrakı inkişafına aktiv täsir
göstärän amillärdändir.
Ümumi halda, täbabätdä mähäbbät – xüsusi psixi sindrom növü kimi qäbul edilmäsä dä onun yaranması vä inkişafı
istänilän digär psixi sindromdan heç nä ilä färqlänmir vä beyindä olduğu müddätdä subyektin davranış vä düşüncäsinä, ätraf
alämä münasibätinä vä s. aktiv täsir göstärir (bir sıra hallarda bunları mähdudlaşdırmaqla).
Beyindä olan «mähäbbät sindromunu», yäni, färdin «sevib-sevmädiyini» aşağıdakı zahiri älamätlär vasitäsilä
müäyyänläşdirmäk mümkündür:
— Färd mähäbbät (simpatiya) bäslädiyi şäxslä daha tez-tez görüşmäyä can atır;
— Onunla görüş zamanı (vä ya onunla bağlı söhbätlärdä) emosional aktivläşir, göz bäbäkläri böyüyür, parlaqlaşır (qanda
adrenalinin miqdarının artması säbäbindän); näbzi, göz qırpması, tänäffüsü sürätlänir (qanda cinsi hormonlar olan
testosteronun miqdarının artması säbäbindän); danışığında (eläcä dä, davranışında) mäntiqi forma vä mäzmun azalır,
buna müvafiq olaraq nitqi vä davranışı oynaq, obrazlı vä rabitäsiz forma alır (qanda häzz hormonu olan endorfinin
miqdarının artımı säbäbindän); görüş zamanı Ona daha yaxın mäsafädä durmağa can atır (därinin elektrik
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
41
müqavimätinin artdığı säbäbindän); görüşä can atır vä görüşün daha uzunmüddätli olmasına çalışır (mäs., onu evinä
ötürärkän daha uzaq yolu seçir, täläsmir);
— Onun emosional halı ona daha tez sirayät edir (mäs., Onun şän halında sevinir, kädärlänändä qämlänir);
— Onun yanında özünün yalnız yaxşı (Onun zövqünä uyğun) cähätlärini büruzä vermäyä cähd edir (o cümlädän, säs tonu,
davranışı, ätraf alämä münasibäti vä s. däyişir); eläcä dä, Onda yalnız yaxşı cähätläri görür, mänfiläri sezmir, sezsä dä
därhal rasionallaşdırır;
— Onun yanında «açıq tipli» jestlärdän daha çox istifadä edir (mäs., söhbät äsnasında härdän qeyri-şüuri olaraq
başmaqlarını çıxarıb ayağının ucunda oynatması kimi);
— Fikirlärinin çox hissäsini O mäşğul edir, o cümlädän, Onunla bağlı mövzular (taleyi, bioqrafiyası, häyat yolu vä s.) onu
daha çox maraqlandırır, bu barädä daha çox sual verir (istär Onun özünä vä istärsä dä ätrafdakılara);
— Görüş zamanı diqqäti başqalarına nisbätän än çox Onun danışdıqları vä ya mimikaları üzärindä cämlänir;
— Onun fikirlärinä avtoritet kimi inanır vä Ona etimad göstärir, Onun här hansı adi cähätindä dä bir qeyri-adilik,
täkrarsızlıq görür, valeh olur;
— Uzun müddät xäyalında canlandırdığından, Onu özünün lap uşaqlıqdan tanıdığı bir dostu kimi qäbul edir;
— Onunla öz arasında günü-gündän daha çox ümumiliklär axtarıb tapır, mäs., zövqläri, baxışları, dünyagörüşläri, häyat
yolları vä s. arasında; münasibätlärin korlanmaması xatirinä mübahisädä güzäştä gedir, Ona qarşı olan kompaniyalarda,
xarakterindän asılı olaraq, ya Onun müdafiäçisi kimi çıxış edir ya da kompaniyadan täcrid olur;
— Ona qarşı onda himayäçilik hissi yaranır, eläcä dä, Onun yanında özünü daha qorxusuz, inamlı vä arxayın hesab edir;
— Müäyyän säbäbdän hissini ätrafdakılardan gizlätmäk mäcburiyyätindä qaldıqda zahirän dalğın, emosional süst, yuxu vä
iştah rejimi pozulmuş, qeyri-aktiv, sosial izolyasiyalı, diqqätsiz vä s. olur.
Täcrübäli şäxslär bu älamätläri özlärindä süni yolla yaradaraq, qarşı täräfä öz «hörmätini», «mähäbbätini» tälqin edir,
bu cür süni «mähäbbät jestläri» ilä onun etimadını, dostluğunu, mähäbbätini vä s. qazanırlar ki, sonradan da bundan sui-
istifadä edäräk öz «mäqsädlärini» häyata keçirirlär (Bu tipli mövzularla bağlı älavä olaraq bax: burada, säh. 32, 35, 40-41,
43, 63...).
I
I
I
I
I
I
.
.
2
2
.
.
S
S
Ö
Ö
H
H
B
B
Ä
Ä
T
T
Q
Q
A
A
Y
Y
D
D
A
A
L
L
A
A
R
R
I
I
«Ey insan, danış säni görüm!»
Sokrat.
III.2.1. RISKLI FIKIRLÄRI NECÄ IFADÄ ETMÄLI?
Yäqin, här käs çox sevdiyi bir adama öz mähäbbätini izhar etmäyin, yäni cämisi bir neçä sadä sözdän ibarät
olan «Män säni seviräm» cümläsinin ifadäsinin, hätta än qäliz riyazi formulun ifadäsindän dä qat-qat ağır bir iş
olduğunu bilir. Bäs, ayrı-ayrı fikirlärin ifadäsi arasındakı bu cür färq haradandır?
Mäsälänin mahiyyäti, elmdä «psixoloji baryer» adlandırılan faktorlar qrupunun täsiri ilä älaqädardır. Belä ki,
burada färd yüzlärlä faktorları beynindä götür-qoy edir ki, mäs., fikrini hansı vaxtda vä yerdä, necä, hansı
formada ifadä etsin ki, täräf-müqabilin ona reaksiyası gözlädiyi kimi olsun vä ya heç olmazsa olan münasibätä
xäläl gätirmäsin, özü barädä olan täsävvürü däyişmäsin vä s. Özü dä burada äsas problem ondan ibarätdir ki, bu
kimi mäsälälärdä konkret resept vä standart modellär mövcud deyil vä buna görä dä, eyni bir ifadä forması, tärzi,
eyni bir fikir birinin xoşuna gäldiyi halda, digärini cin atına mindirä bilär. Yaxud eyni qayda ilä burada hämin
fikrin kimin dilindän säslänmäsi mäsäläsi dä äväzolunmaz rola malikdir. Belä ki, mäs., hansısa eyni bir cümlänin
Dostları ilə paylaş: |