münasibätini däyişir. İndi o, özünü hansısa qährämanlıqlara vä ya äclaflıqlara qabil bir şäxs kimi görür. Bu
mäcburiyyätdän ävvälsä, hämin şäxs heç cür özünü bu rolda täsävvür edä bilmäzdi. İndi artıq, onun şüuru bu
rolu ‘‘häzm edä’’ bildi vä bundan sonra digär bu tipli addımlar daha onun üçün «psixoloji baryer» oyatmayacaq.
Lakin indi siz ona analoji täklif vermäyäcäksiniz. Xeyr. Yenilik müäyyän inkubasiya märhäläsi keçib, onun
düşüncälärindä müäyyän «ustanovka»lar, stereotiplär şäklindä kristallaşdıqdan sonra, qayadan daha bir qälpä dä
qoparırsınız. ‘‘Yara’’nın yeri ‘‘sağaldıqdan’’ sonra yenä dä vä s. Ta ki, mäqsäd äldä olunana qädär.
Koreya müharibäsi dövründä bir çox amerikan äsgärläri Çinin äsir düşärgälärinä düşdülär. Müharibädän sonra isä bir
amerikan qäzetinin täbirincä deyilsä, «bütün amerikan äsgärlärinin demäk olar ki, hamısının äsirlikdä olduqları
müddätdä, bu vä ya digär formada ABŞ äleyhinä fäaliyyät göstärdikläri, qayıtdıqdan sonra da kommunist ideyalarına
sadiq qalıb, ABŞ üçün häqiqi tählükä törätdikläri» mälum oldu. Dünänä qädär qatı vätänpärvär olan bu äsgärlärin qısa
müddät ärzindä bu däräcädä däyişilib, qatı kommunistä çevrilmäsi därhal hansısa Şärq cadugärliyi, mistika ilä
älaqäländirilmäyä başlandı. Lakin müäyyän müddätdän sonra problemä psixoloqların qarışması ilä mäsälänin qaranlıq
täräfläri yavaş-yavaş aydınlaşdı. Sän demä, Çin täräfi onlar üzärindä aşağıdakı psixoloji ämäliyyatı aparıbmış: İlkin
märhälädä subordinasiya vä yayındırıcı täsirlärin neqativ effektini azaltmaq üçün, äsirlär arasından ilk olaraq zabitlär
vä xüsusi aktivlär seçilib, digär qalanlarından täcrid edilir; İkinci märhälädä – yerdä qalan äsgärlär arasında müxtälif
formalı amerikanpäräst (çinpäräst yox, amerikanpäräst!) mövzulu oçerklär, müsahibälär üzrä müsabiqälär, istedad
yarışları vä s. täşkil edilir. Priz isä bir neçä formadan ibarät olur: cüzi ärzaqdan tutmuş, müsabiqä vä onun müällifi
barädä radioda xoş söz deyilmäsinä, qalib äsärin radioda säsländirilmäsinä, digär äsir düşärgälärinin hamısının divar
qäzetlärindä çap edilmäsinä vä s. qädär. Amerikanlar bu işä häväslä girişirlär, çünki burada özläri, öz vätänläri üçün elä
bir ziyanlı heç nä görmürlär, äksinä, bunu özlärinin vätänpärvärlik ruhunu ifadä üçün bir şans kimi qäbul edirlär. Lakin
müsabiqälärin hamısının äsas şärtlärindän biri dä o olur ki, oçerklär, qäzet vä ya radio üçün olan materiallar vä s.
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
69
«obyektiv» olmalıdır, yäni bunlarda ABŞ, onun siyasäti, addımları vä s. nä qädär täriflänsä dä, formallıq xatirinä dä
olsa, bunların «müäyyän qüsurlardan xali olmadığı», «ABŞ cämiyyätinin hälä mükämmälliyin son pilläsindä olmadığı»
vä s. kimi ümumi frazalardan ibarät etiraflar da edilsin. Äsirlär üçün bu, cüzi mäsälä idi, çünki burada elä bir tählükäli
mäqam yox idi vä deyilän täriflärlä müqayisädä bunlar heç nädir. Üstälik dä ki, heç bir dövlätin, quruluşun ideal
olmadığı mälum faktdır vä burada onun etiraf olunmasının formallıqdan iräli gäldiyini dä düşärgädäkilärin hamısı yaxşı
bilirdilär. ABŞ barädä uzun-uzadı standart täriflärini, hamının häm dä cüzi tänqidlärlä yekunlaşdırması, getdikcä adät
halını alıb, hamı täräfindän norma kimi qäbul edildikdän sonra, getdikcä täklif edilmäyä başlandı ki, äsgärlär «ABŞ
qüsurlardan da xali deyil» vä yaxud «ABŞ rähbärläri dä, hamı kimi, heç dä ideal deyillär» tipli fikirlärinä bir qädär
aydınlıq gätirsinlär, getdikcä bu da düşüncälärdä özünä yer tutduqdan sonra, täklif edilmäyä başlandı ki, ABŞ
cämiyyätindä, ABŞ siyasätindä, ABŞ rähbärliyindä vä s. hamının durub-oturub täkrarladığı, o cümlädän, onun özünün
dä dediyi hämin o, qüsurlardan, problemlärdän bir neçäsini sadalasın. Paralel olaraq bu müharibädä uşaqların,
körpälärin, xästälärin, qocaların, qadınların vä s. täsadüfdän vä ya qäsdän öldürülmäsinä münasibät bildirmäsi täklif
olundu. Daha sonra kommunizmin, Çinin xeyrinä formal da olsa «bir iki xoş söz» işlädän oçerklär, mäqalälär,
müsahibälär vä s. qiymätländirilmäyä başlandı vä s. Bir sözlä, belä-belä, getdikcä hamı antiamerikan vä
prokommunizm ruhunda düşünmäyä stimullaşdırıldı. Bir-birini täkrarlayan, bayağı amerikanpäräst çıxışlar fonunda,
rängaräng vä konkret arqumentli, ciddi analiz formasında olan antiamerikanpäräst vä prokommunist mäzmunlu çıxışlar
norma halını aldı. Üstälik dä, bu mäqamlar onların beyninä öz yoldaşlarının, hämvätänlärinin dili ilä yeridildiyindän,
faktik olaraq, etiraza da yer qalmırdı. Belä-belä, onlar bu müharibänin kökünü käsmäk üçün nä etmäk lazım olması
barädä müsabiqälärä, daha sonra ämäkdaşlıqlara vä s. cälb olundular ki, näticädä ABŞ-ı qorxuya salmış, tilsim kimi
yozulan hämin o hal meydana çıxdı. Hansı ki, Çin ideoloqları çox säbrlä amerikanların bu cür ideoloji dezoriyentasiyası
ilä mäşğul olmayıb, elä ilk ävväldän onlara ämäkdaşlıq täklifi versäydilär, bunun nä cür nifrät dolu müqavimät
reaksiyası doğuracağını täsävvürä gätirmäk çätin deyil. Deyilän metodla äldä edilän effekti isä sonradan äsirlikdän
qayıdan bir amerikan zabitinin öz xatirälärindä yazdığı aşağıdakı fikirlär aydın xarakterizä edir: «Biz o mäharätdä vä o
häcmdä räqib täbliğatına märuz qalmışdıq ki, bütövlükdä näyin räqib täbliğatı, näyin bizim öz färdi qavrayışımız
olduğunu tezliklä bizlärdän çoxumuz ayırd etmäkdä çätinlik çäkirdik. Artıq biz son damla qanımıza qädär vuruşmağa
vä vätän uğrunda ölmäyä razı deyildik» (Yeri gälmişkän, ayrı-ayrı xarici täşkilatların bu gün azärbaycanlı gänclär,
täläbälär, aspirantlar, alimlär vä s. arasında tez-tez keçirdikläri müxtälif «istedad müsabiqälärinin», konfransların,
mövzu yarışmalarının vä s. arxasında belä bir maraq dayanmır ki?);
Täläbatı pillä-pillä artırmaqla 1971-ci ildä Maltanın baş naziri İngiltärädän ähämiyyätli güzäşt äldä etmäyä müväffäq
olmuşdu. Hava vä su bazalarının däyäri ilä bağlı danışıqlarda här növbäti razılaşmadan sonra Maltanın baş naziri «cüzi
bir problemin dä qaldığını» bildirib, növbäti şärtini iräli sürürdü. Äldä olunan iräliläyişläri, belä xırdaçılıqların
säbäbindän pozmamaq xatirinä isä İngiltärä täräfi xah-naxah güzäştä getmäyä mäcbur olurdu. Nähayät, yekunda mälum
olur ki, belä xırda-xırda güzäştciklär ümumi hesabda qabaqcadan verilän näqd 10 milyonlarla funt sterlinq, tärsanä
işçilärinin mäşğulluğuna qarantiya, kontraktın äbädiliyinä baza yaratmaq vä s. kimi mäsälälärdän ibarätdir, hansı ki,
bunların hamısının qabaqcadan birdäfäliyä ortaya qoyulması İngiltärä täräfini qorxudub danışıqlardan çäkindirärdi.
Qram-qram artırılan täläb isä ümumi itkini näzärdä böyütmäyib, şärtin tädrici qäbulunu asanlaşdırırdı.
Bugünkü gündä bir başqa dövlätin ärazisindä yayımlanan xarici radiostansiyaların çoxu bu fänddän aktiv istifadä edir.
Belä ki, hansısa cämiyyätdä intişar tapması mäslähät bilinän bir fikir, hämin cämiyyätin (dövlätin) özünün ayrı-ayrı
mätbu orqanlarını izlämäklä onlardan axtarılır-tapılır, seçilib xüsusi koloritlä verilişlärdä säsländirilir vä müällifin
«siyasi erudisiyası», «yüksäk savadı», yazının, fikrin därin mäzmunu älahiddä vurğulandırılır. Täbii ki, xarici
«ekspertlärin» bu cür «räyini» almaq, bununla öz redaksiyasında, jurnalist hämkarları vä dost-tanışları, qohumları
arasında xüsusi status qazanmaq, onların yanında öz savadlılığını intellektual yetkinliyini täsdiqlämäk vä s. naminä bir
başqa müxbirlär dä, başqa problemläri bir täräfä tullayıb, kütlävi şäkildä bu mövzuya girişirlär ki, bununla da
cämiyyätin beyni yer-yerdän bu fikirlä doldurulur, düşüncäsi här cür yoluxdurulur.
Mähz hämin säbäbdän, bäzi adamlar väzifäsi artanda dostlarını däyişir, var-dövläti artanda arvadını. Çünki artıq onun
özü baräsindä täsävvürü ävvälkindän käskin färqlänmiş olur.
Vä s...
☯ ☯ ☯
Kafi äsaslılıq – hälä fikrin avtomatik olaraq inandırıcı olması demäk deyil. İnandırıcılıq – böyük äksär
hallarda, täsir obyektinin «ustanovka»larından, inamlarından, maraqlarından, täläbatlarından, onun düşüncä
tärzindän, milli psixologiyasının xüsusiyyätlärindän vä s. asılı olan bir prosesdir vä bunları näzärä almadan
kimäsä näyisä qäbul etdirmäk qeyri-mümkündür.
IV.2.2. İNANDIRMA, ALDATMA VÄ DEZINFORMASIYA METODLARI
«Dil insana öz fikirlärini gizlädä bilmäk üçün verilib»
Taleyran.
Ätraf dünya barädä olan informasiyalar gerçäkliyin elementlärinin şüalandırdığı vä ya onlardan äks olunan
çoxsaylı distant vä dağınıq siqnallar vasitäsilä insanın periferik sinir ucluqlarına yetişir vä orada sinir
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
70
impulslarına transformasiya olunaraq, sinir lifläri vasitäsilä baş-beyin märkäzlärinä näql olunur. Baş-beyinin
siqnal deşifräsi ilä mäşğul olan märkäzläri hämin bu dağınıq vä rabitäsiz impulsları holoqrafik prinsip üzrä
sinxronlaşdıraraq, onlardan ätraf dünyanın, onda baş verän hadisälärin, onda özünün yerinin vä s. dinamik vä
daim däyişän neyron obrazını, surätini, modelini, şäklini konstruksiya etdirir.
Proyeksiyanın belä fövqälmüräkkäb mexanizmi beyindä gerçäkliyin mümkün rasional
6
sxemini yaratmağa
imkan versä dä o, çoxsaylı xätalardan da azad deyil. Belä ki, deyilän inikas reprezentativ yox, rekonstruktiv
xarakter daşıdığından därk edän subyektin täfäkkür tezarusundan da bilavasitä asılı olmur. Başqa sözlä,
gerçäkliyin insan ağlındakı suräti onun hisslärindäki suräti ilä izotrop yox, amorf säviyyädä üst-üstä düşür ki, bu
säbäbdän dä, insan üçün bütün hallarda mahiyyätlä täzahür arasında qeyri-adekvatlığın mövcud olması,
gerçäkliyin äbädi olaraq insan üçün noumen olaraq qalması qaçılmaz olur.
Proyeksiyanın deyilän variantında xätaları, äsasän aşağıdakı aktlarda meydana çıxır:
1) Obyektin siqnalda şifrälänmäsi aktında:
Obyekt bütövlükdä vä ya onun müäyyän hissäsi özündän heç bir siqnal şüalandırmaya, hämçinin üzärinä düşän şüa
növlärindän heç birini äks elätdirmäyä vä ya hamısını uda bilär (mäs., «qara däliklär», «neytrino» zärräciyi vä şäffaf
cisimlär kimi);
2) Siqnalın xarakterindän doğan xätalar:
— İxtiyari növlü siqnalın zaman, mäkan, sürät vä spektr cähätdän mähdud olması säbäbindän, yäni istänilän
informasiyanın, siqnal halında, konkret vaxt limiti ärzindä mövcud ola bilmäsi, konkret radiusda daşına bilmäsi, ätalätli olub
hädäfä ani yetişä bilmämäsi vä lazım olan vaxtda, lazım olan obyekti aşkarlamaq üçün, lazımi siqnal növünün här vaxt
tapılmaması vä s. säbäbindän töränän xätalar;
— Siqnalların öz yayılma müddätindä ätraf mühitlä, o cümlädän, sahälär, cisimlär vä digär siqnallarla qarşılıqlı
(korrelyativ) rabitädä, täsirdä olması vä demäli, transformasiyaya uğraması säbäbindän yaranan xätalar;
— İxtiyari siqnalın (o cümlädän, amplituda porsiyaları ilä daşınan dalğaların da) diskret säciyyä daşımasından
yaranan xätalar.
— Färqli xarakter vä spektrli siqnalların asinxronluğunun fiksiya zamanı doğurduğu dissonans xätaları;
— Nisbi häräkätin istänilän siqnala reqressiv täsir göstärmäsi säbäbindän, färqli sistemlärdä meydana çıxan relyativistik
parametr xätaları;
— Rabitä üçün yeganä mümkün kanal olan siqnal şüalandırmağın vä ya inikas etdirmäyin obyektin özünä enerji itkisi
hesabına başa gäldiyindän, ortaya çıxan kvantomexanik koordinat-impuls xätaları vä s.;
3) Mühitin xüsusiyyätindän doğan xätalar:
Mühit siqnalları:
— Sındıra bilär (äsasän mühit qeyri-bircinsli olduğu halda. Bu zaman müxtälif anomal effektlär, mäs., optika üçün –
ilğım, särab, göy qurşağı, refraksiya, aberrasiya vä s. meydana çıxa bilär);
— İnikas etdirä bilär (hansında ki, bir sıra «güzgü effektläri», mäs., äks-säda, atmosferin zond effekti vä b. meydana
çıxa bilär);
4) Hissiyyatın xüsusiyyätindän doğan xätalar:
— İnsan ätraf dünya ilä beş äsas vä iyirmiyä yaxın kömäkçi hiss kanalları vasitäsilä rabitä saxlayırsa da, bu hälä ätraf
dünyanın bütün növ siqnallarını hiss etmäk, qäbul etmäk üçün kafi deyil, mäs., qaranlıq vaxtı insanın ätraf dünya ilä vizual
kanal (yäni görmä) vasitäsilä rabitäsi blokirovkalanır;
— Bu beş äsas vä iyirmiyä yaxın kömäkçi hiss kanallarının özü dä konkret diapazon hüdudunda fäaliyyät göstärib,
profilinä uyğun siqnalların bu diapazondan känar spektrlärinä reaksiya verä bilmir: mäs., quşlar – ultrabänövşäyi, ilanlar –
infraqırmızı işığı, yapalaq – ultrasäsi vä s. duya bildiyi halda, insan üçün bunlar äbädi olaraq transsensor olaraq qalır (insan
mähz bu säbäbdän, özünün hiss diapazonunu artırmaq üçün kömäkçi priborları icad edib).
5) İdrak deşifratorunun xüsusiyyätlärindän doğan xätalar:
— Baş-beynin siqnal deşifräsi ilä mäşğul olan märkäzläri hämin bu, dağınıq vä rabitäsiz empirik materialları, impulsları
holoqrafik prinsip üzrä sinxronlaşdıraraq, onlardan ätraf dünyanın, onda baş verän hadisälärin, onda özünün yerinin vä s.
dinamik vä daim däyişän neyron obrazını, surätini, modelini, şäklini konstruksiya etdirir;
— Täfäkkürün fäaliyyätinä, bundan älavä, eyni zamanda, genetik informasiyalar vä toplanmış täcrübälär dä täsir
göstärir ki, bütün bunların näticäsindä, här käs özünün häyata färdi baxışını, individual münasibätini formalaşdırır vä här
käs unikal, bänzärsiz bir dünyaya çevrilir;
Täsadüfi deyil ki, Platon häyatı – ağzıbağlı bir mağaraya, insanlarısa – onun içärisinä salınmış mähbuslara
bänzädib bildirirdi ki, necä ki, hämin mähbuslar bayırdakı hadisälär barädä dar däliklärdän düşän kölgäläri
uzlaşdırmaqla näticä çıxarırlar, eläcä dä, insan, nähäng dünya barädä öz dar hissiyyat vä ağıl päncäräsindän ala
bildiyi dağınıq siqnallar äsasında oriyentasiya müäyyänläşdirmäyä cähd edir – hansı ki, här an bu päncärädän
känarda insan üçün äbädi qaranlıq qalan nä qädär faktlar vä hadisälär yaranıb, itir.
Eynilä mähz hämin bu säbäblärdän, empiriokratizm vä ona yaxın olan fälsäfi cäräyanlar elm tarixindä
metametod säviyyäsinä qalxa bilmädilär.
☯ ☯ ☯
IV.2.2.1. NÜMAYIŞ MANIPULYASIYALARI
Yalan – qarşılıqlı qavrama zamanı täräflärdän biri digärinin mäntiqi analiz qabiliyyätini zäiflätmäk,
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
71
sarsıtmaq vä ya azdırmaq mäqsädilä istifadä etdiyi ünsiyyät fändidir. Yalan – äsasän gerçäkliyin gizlädilmäsi,
tährifi vä ya yarımçıq täqdimi kimi formalarından ibarät olub, insanların öz maraqlarını tämin etdirmäk vä ya
qorumaq mäqsädi ilä istifadä etdikläri bir növ xüsusi ‘‘intellektual virus’’dur ki, bunun näticäsindä qarşı täräfin
fikir apparatı dolaşır. Psixi sindrom kimi, täsir qüvväsi – qarşı täräfin ‘‘intellektual immun qabiliyyäti’’nin zäiflik
däräcäsindän (müzakirä olunan mäsälädä mälumatının azlığından, mäntiqi täfäkkürünün zäif inkişafından vä s.)
birbaşa asılıdır.
Ävvälki bölmädä sadalananlar insanın ätraf dünyanı obyektiv görmäsinä vä demäli, häyat labirintindä
oriyentasiya müäyyänläşdirmäsinä mane olan real fiziki faktorlar kompleksi idi. Canlılar alämi bu mozaikanı
mäqsädli täşkil edilmiş daha yüzlärlä manipulyasiya fändläri ilä zänginläşdirir ki, ümumi olaraq bu cämi
saxtakarlıq variantlarını insanın hiss kanallarının növläri üzrä qruplaşdıraraq, aşağıdakı kimi täsnif etmäk
mümkündür:
Vizual yalan (vizual dezinformasiya): Saxta görüntülär vasitäsilä mahiyyätin tährifi üsuludur. Tipik nümunäsi
buqälämun (xameleon) dur ki, onun vasitäsilä täbiät bir başqa nümayändälärini aldadır. Ümumi olaraq isä bu
kateqoriyadan olan saxtakarlıq hallarına nümunä ola bilär:
a) İşığın vä ya mühitin xassälärindän doğan här cür optik anomaliyalar, mäs., atmosferin linza vä prizma effektlärinin
näticäsi olan ilğım, särab, göy qurşağı vä b. kimi;
b) Simulyasiyalar: mimika, jest, poza vä maneralarla edilän manipulyasiyalar, o cümlädän, mäs., siyasätçilärin hansı
väziyyätä düşürlär-düşsünlär, yenä dä özlärini daim üzügülär, mäğrur vä arxayın göstärmäläri vä s.;
c) Sosial maskalar: Parik vä kosmetika (makiyaj); protezlär (şikästliyi maskalamaq funksiyasında); kosmetik müalicä;
kosmetik bärpa vä tämir; äşyaları qızıl, yaxud gümüş suyuna çäkmä; maska taxma; moda; foto vä video-montajlar;
pardaxlama; ränglämä; maketlär (modellär); manekenlär; vä s.;
d) Xättin, imzanın möhür-ştampın saxtalaşdırılması;
e) Kaleydoskop illüziyaları; holoqrafiya illüziyaları; müxtälif psixoloji (vizual) illüziyalar vä s.;
f) Härbi sferada vizual yalandan härbi qüvvänin, silah vä sursat anbarlarının, kommunikasiya vä enerji bloklarının,
rezidensiyaların vä digär strateji ähämiyyätli obyektlärin yerini, sayını, formasını, älamätini vä s. räqibdän gizli
saxlamaq, onun bu sahädä oriyentasiyasını azdırmaq vä s. mäqsädläri üçün istifadä olunur. Mäs., härbi texnikanın, digär
bir sıra obyektlärin yerini gizli saxlamaq üçün meşä vä ya çämänlikdä onun üstünä ağac budaqları vä yarpaq formalı
xüsusi härbi tor örtülür; Sängärin, dislokasiya yerinin, canlı qüvvänin yerinin vä b. gizli saxlamaq üçün buralarda
gündüzlär tüstü, gecälärsä işıq verä biläcäk aksiyalar qadağan edilir (mäs., siqaret yandırmaq vä çäkmäk kimi adi
aksiyalar); Räqibin näzärläri müxtälif maketlärlä aldadılır (mäs., Körfäz müharibäsi zamanı Säddam Hüseyn bu cür
yalançı härbi baza maketläri ilä müttäfiq qüvvälärini çaşdırıb, bölgäyä yığdıqları qüvvälärinin böyük bir qismini härbi
baza hesab etdikläri bu yalançı maketlärin dağıdılmasına särf etdikläri yaxın tarixdän mälumdur – hansının ki,
näticäsindä müharibädän därhal sonra ABŞ MKİ-nin rähbäri väzifäsindän azad edildi); ekstremal situasiyalarda
texnika vä canlı qüvväni, digär zäruri obyekti täqibdän yayındırmaq üçün tüstüburaxan şaşkalardan istifadä edilir; Güc
nümayişi mäqsädinä xidmät edän müxtälif aksiyalar häyata keçirilir (mäs., härbi parad vä särhäd yaxınlığında tälim
keçmä kimi); Texnika görüntüsü imitasiya etdirilir (mäs., haradasa böyük bir qüvvä toplandığı täsävvürü yaratmaq
üçün orada räqib cäbhäsindän yaxşı müşahidä edilän hündür bir keçiddän gecä vaxtı eyni bir avtomobili işıqları yanılı
väziyyätdä 50-100 däfä fırladıb keçirmäklä vä ya bu cür yerdä mäftildän asılmış iki avtomobil farasını vaxtaşırı
akkumlyatora qoşub-açmaqla bu äraziyä böyük bir avtomobil, texnika karvanı gäldiyi qänaäti yaradılır) vä s.
(Müharibädä psixoloji metodların konkret tätbiqi ilä älaqädar älavä olaraq bax: burada, sähifä 53, 62, 64, 71, 71, 78-
79, 118, 127 vä s.-ä)
Vokal (audio) yalan (vokal dezinformasiya): Säslärin saxtalaşdırılması yolu ilä oriyentasiyanın azdırılması halıdır.
Äsasän aşağıdakı variantları färqländirilä bilär:
a) Säsin vä mühitin xassälärindän doğan saxtalıqlar: mäs., äks-säda, «Doppler effekti» (nisbi häräkätin säs tezliyinä
täsir etmäsi) vä s.;
b) Avtomat vä tapançaların lüläsinä, avtomobillärin tüstüburaxanlarına onların säsini batırmaq üçün bağlanan xüsusi
«säsboğucular»; nähäng konsert zallarının divarlarına xüsusi säs effekti yaratmaq, mahnıların säslänmä
keyfiyyätini artırmaq üçün vurulan xüsusi membranlar; ruporlar; audio maqnitofonlar; müxtälif musiqi alätläri
vä b. bu kateqoriyadandır;
c) Müxtälif säslärin täqlid vä ya improvizäsi; kimin säsi iläsä kimäsä näyisä çatdırmaq; müxtälif nitq çalarları (para-
vä ekstra-linqvistik elementlär, intonasiya vä s.) ilä edilän simulyasiya vä dissimulyasiyalar (mäs., siyasätçilärin öz
säsinä hämişä ötkäm vä tämkin çaları vermäsi); vä s.;
d) Härbi sferada bundan räqibin oriyentasiyasını azdırmaq mäqsädilä istifadä olunur. O cümlädän, mäs., öz
qoşunlarının häqiqi dislokasiya yerini maskalamaq, onların bir başqa istiqamätdä yerläşdirildiyini imitasiya etdirmäk,
burada müdafiänin güclü olduğu täsävvürü yaratmaq vä s. üçün – düşmän cäbhäsinä yaxın ayrı-ayrı bölgälärdä
säsgücländiricilär vasitäsilä maqnitofon lentinä yazılmış texnika säsi yayılır; düşmän cäbhäsindä mühasirä täsävvürü,
panika väziyyäti yaratmaq üçün – güclü atışma säsi yazılmış eyni mexanizm düşmän arxasına atılır; yeni növlü silaha
maliklik täsävvürü yaratmaq üçün – äcaib säsli qurğulardan istifadä edilir (Nümunä üçün, mäs., yäqin çox az adam
bilir ki, mäşhur «Katyuşanın» hämin o tükürpädici säsi onun mühärrikinin yox, üzärinä vahimä törätmäk mäqsädilä
älavä edilmiş xüsusi sirenanın säsi idi. Bundan älavä, Qarabağ müharibäsinin ilk illärindä Sovet Hakimiyyätinin
göstärişi ilä azärbaycanlılardan, hätta adi ov tüfänginin dä yığıldığı dövrlärdä, äliyalın yerli känd ähalisi
ermänilärdän aşağıdakı mexanizmli qurğu vasitäsilä müdafiä olunurmuş: adi traktor vä ya avtomobil mühärrikini
söküb silindrinin qapaq vä çarxqolu-sürgüqolu mexanizmini çıxarır, silindrä barıt vä kükürd doldurub porşeni öz
yerinä salaraq gözläyirmişlär. Ermänilärin hücumu zamanı bunlar bir-bir yandırıldıqca porşenin sürätlä silindrdän
çıxıb havaya uçması, äcaib säs yaradırmış ki, bu da ermänilärdä azärbaycanlıların ağır artilleriyaya malikliyi
täsävvürü oyadıb, onların azğınlığının qarşısını az da olsa ala bilirmiş) vä s. (Müharibädä psixoloji metodların konkret
tätbiqi ilä älaqädar älavä olaraq bax: burada, sähifä Error! Bookmark not defined., 62, 64, 71, 71, 78-79, 118, 127
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
72
vä s.-ä)
Aromat manipulyasiyaları (aromat dezinformasiyaları): Ätir manipulyasiyaları ilä oriyentasiyanın azdırılması
fändläridir. İnsan häyatında iybilmä digär bir sıra canlılarla (mäs., käpänäklär, itlär vä s.-lä) müqayisädä o qädär dä
aparıcı mövqedä olmasa da, här halda, insanlar bir-biri ilä, bir-birinin davranış vä düşüncäsi ilä mähz bu kanalla da, az
da olsa, çoxdan bäri manipulyasiyalar aparırlar – parfümeriya, qida aromatizatorları vä b. bu mäqsädin
mähsullarındandır. Äväzindä isä insanlar, iybilmä hissiyyatı dominant olan heyvanları bu xätlä aldatmağın çoxsaylı
variantlarını axtarıb tapıblar. Bunun tipik nümunäsi müxtälif tälälärdir ki, burada insanlar ät, yağ vä s. ätri yayan
Dostları ilə paylaş: |