— Şüur täräfindän ätraflı analiz edilib, obyektin tählükäsizliyi vä ya rifahı baxımından ähämiyyät käsb etdiyi
müäyyänläşdirilmiş informasiyalar;
— Analizi şüurun özünä vä bütövlükdä obyektä ağrı verän informasiyalar, o cümlädän, mäzmunu obyekt üçün psixi
travma säciyyäsi daşıyan informasiyalar;
— Şüur täräfindän analiz edilib tähtälşüura göndärilmäsi mäslähät bilinän hansısa bir informasiya iläsä assosiativ rabitädä
olan, onunla eyni vaxtda obyektä täsir edän, onun fonunda yerläşän bütün növ siqnallar;
— Uzunmüddätli yaddaşda çoxdan mövcud olan informasiyalardan hansısa biri iläsä assosiasiya yarada bilmiş yeni
informasiya;
— Obyektin emosiyalarına täsir göstärib, onda müäyyän (mänfi vä ya müsbät) täässürat oyada bilän informasiyalar;
— Obrazlı informasiyalar, o cümlädän, melodiyalar, peyzajlar, illüstrasiyalar vä b.;
— Qavranılan obrazlı informasiyalarla (mäs., musiqi, şäkil vä s.-lä) assosiativ rabitädä olan informasiyalar;
— Natamam, mäntiqsiz bir sözlä, şüurun qavramağa cähd etdiyi, lakin bacarmadığı, şüurun gärginliyini doğuran
informasiyalar, o cümlädän, dilemmalar, tähriflär vä s.;
— Şüurun (o cümlädän, aktiv diqqätin) hansısa dominant bir mäsälä iläsä mäşğul (aludä) olduğu zamanda, onun xüsusi
reaksiyasını doğurmayan, lakin hämin vaxtda paralel olaraq obyektin hiss kanallarına düşüb, onun hissiyyatını az da
olsa qıcıqlandırmağa müväffäq olan istänilän periferik siqnallar;
— Diqqätin maksimum yorğunluğu, yayğınlığı vä ya här hansı säbäbdän passiv olduğu dövründä verilän informasiyalar;
— Şüurun bir başqa mäsälä ilä aktiv mäşğul olduğu dövrdä onun fasilälärindä ani ortaya çıxıb, lakin därhal da itdiyindän
şüuru ätalätindän yayındıra bilmäyän informasiyalar;
— Yüksäk tähsilli vä ya analitik düşüncä tipinä mänsub insanlar az savadlı vä ya az analitik düşüncä qabiliyyäti olan
insanlarla müqayisädä rasional arqumentlärä daha çox meyllidir. Mäsälä ilä maraqlanan, düşünän auditoriya birbaşa
arqumentlärä meyllidir. Diqqätsiz auditoriyaya periferik (dolayısı) arqumentlär daha yaxşı täsir göstärir – bu zaman
«kommutatorun» xoşa gälän olub-olmaması mäsäläsi daha çox rol oynayır (eksperiment vä ya näzäriyyä: Chaiken
1980; Petty & others, 1981) ( 131 säh. 319)
— Müsbät emosiyalarla assosiasiya olunan informasiyalar (eksperiment vä ya näzäriyyä: Dabbs & Janis 1965; Petty &
others, 1993; Bodenhausen 1993; Schwarz & others, 1991);
— Obyektin formalaşmış ilkin mövqeyindän o qädär dä käskin färqlänmäyän informasiyalar (eksperiment vä ya
näzäriyyä: Elliot Aponson, Judith Turner & Merril Carlsmith – 1963) ( 131 säh. 327);
— Obyektin äks mövqedän xäbärdar olduğu vä ya yaxın vaxtda ola biläcäyi halda informasiyanın ikitäräfli, yäni
kontrarqumentlärlä birgä çatdırılması (eksperiment vä ya näzäriyyä: Jones & Brehm 1970; Lumsdaine & Janis 1953)
( 131 säh. 327)
— İki informasiya bir-birinin ardınca, dalbadal verilärkän: 1) Ägär onların verilmäsindän sonra müäyyän vaxt keçirsä,
onda ilkin verilän informasiya; yox ägär: (2.a) iki informasiyanı bir birindän böyük zaman käsiyi ayırır vä ya (2.b)
obyekt ikinci xäbärdän därhal sonra qärar qäbul etmäli olursa onda – ikinci informasiya daha yaxşı yadda qalır vä täsir
göstärir (Jones & others, 1968; Langer & Roth 1975; McAndrew 1981; Gary Wells & others, 1985). ( 131 säh. 327);
— Obyektin: a) müsbät münasibät bäslädiyi; b) näzärindä avtoritet kimi vä ya xüsusi kompetent sahibi kimi qäbul etdiyi;
c) onun öz qrupundan olan; d) gözäl görünüşlü (älälxüsus emosional xarakterli informasiya verildiyi halda) vä b. bu
kimi mänbälärin verdiyi informasiyalar;
Vä s. (älavä olaraq bax: burada, säh. 18, 62)
Kimisä tälqin edä bilmäk üçün dä lazımi komandanı mähz bu variantlara «tärcümä» edä bilmäk zäruridir.
c) Şüur baryerini däf edäräk birbaşa olaraq tähtälşüura müdaxilä etmäyä imkan verän daha bir metod –
lazımi fikri obyektä obrazlı informasiyaların fonunda, onlarla kombinasiyada, assosiasiyada diqtä etmäkdir.
Hämin kateqoriyadan olan informasiyalarsa, qäti olaraq şüur müqavimätini doğurmadan, birbaşa uzunmüddätli
yaddaşa düşdüyündän, onlarla rabitädä, assosiasiyada olan bu lazımi komandanı da özläri ilä birlikdä ‘‘dal
qapı’’dan tähtälşüur sferasına daşıyırlar.
Nümunä üçün, mäs., estetik mäzmun käsb edän bütün növ informasiyalar – mäs., şäkillär, melodiyalar, ätirlär vä s.
(älavä olaraq bax: «Härbi (fiziki) täzyiq» bölümünün «Psixogen täsir generatorları» hissäsinä.
[burada, säh. 92]) deyilän kateqoriyaya aiddir. Bunların fonunda, onlarla müşayiätländirilän, bäzädilmiş istänilän növ
komanda, informasiya daha tez vä daha uzun müddät yadda qalır, obyektin täfäkküründä daha därin iz buraxır, daha
yaxşı häkk olunur, näinki monoton, bäsit, rängaränglik vä dinamiklikdän mährum olan yazı, danışıq, hadisä vä s.
Mähz hämin säbäbdän, uşaq kitabları mätnä aid müxtälif şäkillärlä bäzädilir ki, uşağın ifrat yaxşı inkişaf etmiş
obrazlı täfäkkürü bu yeni informasiyanı hämin şäkillä assosiasiya hesabına yaxşı yadda saxlaya bilsin; hämin säbäbdän,
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
66
böyüklär (älälxüsus qadınlar) üçün olan kitabların dizayn işinä xüsusi diqqät verilir; hämin säbäbdän, eyni bir äsärin
film variantı daha yaxşı yadda qalır, qavranılır, näinki, kitab variantı (çünki bu birincidä här şey dinamik vä
rängaränglik fonunda täqdim edilir); hämin säbäbdän, mnemotexnikada, istänilän yeni predmeti yadda saxlamaq üçün
onu här şeydän ävväl öz täsävvüründä maksimum parlaq vä häräkät edän, däyişän väziyyätdä täsävvür etmäk tövsiyyä
edilir; hämin säbäbdän, istänilän şeirin mahnı variantı daha yaxşı yadda qalır – çünki bu ikinci halda o, melodiya ilä
assosiasiyadadır; Hämin säbäbdän häzin musiqi fonunda edilän söhbätin, deyilän fikrin täsir effekti xüsusilä güclü olur;
Poeziyanın, gecänin füsunkar täsir gücü dä bununla älaqädardır; hämin säbäbdän, gänclär öz sevgililärinä näyisä zäruri
fikir çatdıranda bununçün ilk ävväl ya onun täsävvürünü, beynini rängaräng ideallar, xäyallarla doldurub sonra öz
fikirlärini çatdırır vä ya da bunu hansı rängaräng park gäzintisindä, film tamaşası zamanı vä ya ondan därhal sonra
edirlär – fäqät, bu cür obrazların, rängarängliyin dinamikliyin oyatdığı täässürat hämin mäqamda eşidilän, görülän,
duyulan, yaşanılan här bir elementi, detalı onlarla birlikdä birbaşa uzunmüddätli yaddaşa ötürür (qızlar da sonra
düşünürlär ki, axı necä oldu o mäni äfsunladı, tilsimä salıb başqa vaxt razılaşmadığım şeylärlä özüm dä bilmädän, razı
saldı vä onunla bağlı xatirälärisä indi heç cür beynimdän silä dä bilmiräm...).
Deyilänlär, istänilän adi fikri, komandanı, informasiyanı obrazlı informasiyalarla assosiasiya variantında
çatdırmağın tälqin effektini göstärmäk mäqsädindän iräli gälirdi. Lakin adi ünsiyyät zamanı bunların äksäriyyäti
yarayan deyil, çünki öz mähäbbätini meşälikdä, dağ döşündä, füsunkar täbiät qoynunda, özü dä mahnı vasitäsilä
çatdırmağı ancaq hindistanlılar bacarar. Yaxud öz ünsiyyätinin täsir effektini artırmaq üçün heç käs özü ilä
müxtälif söhbät mövzularına aid şäkillär komplekti gäzdiräsi, üstälik dä söhbät äsnasında, äyani väsait kimi
bunları bir-bir çıxarıb göstäräsi deyil. Lakin nitqin obrazlılığını, demäli, täsir gücünü artırmaq üçün elä nitqin
özünün bir sıra elementlärindän istifadä etmäk mümkündür ki, bunlar da, istänilän diqtäyä lazımi obrazlı fon
yarada bilir. Deyilänlär «bälağät» elminin çoxdan yaratdığı vä bugünkü elmdä «ritorik fiqurlar» adı ilä tanınan
ifadä elementläridir ki, bunların da äsas mäqsädi lazımi fikrin estetik xüsusiyyätlärini artırmaqdır. Bu fiqurlar
qrupuna qismän aiddir: metaleps, sinekdoxa, antonomeza, litota, mübaliğä, silleps, antifraza, allyuziya, metafora,
alleqoriya, kinayä, täzad, mäcaz, evfemizm, perifraza, inversiya vä s. (terminlärin izahı ilä bağlı ritorika,
ädäbiyyat, linqvistika vä s. sahäsindäki istänilän lüğätdän ätraflı mälumat almaq mümkün olduğundan, burada
onların şärhinä izafi yer ayrılmır. Här halda, bunlardan mäcaz, kinayä, mübaliğä, alleqoriya vä s. kimi
sadälärinin mänası, elä bilirik, hamıya aydındır). Başqa sözlä, nitqin bu ifadä elementläri ilä zänginläşdirilmäsi
onun obrazlılığını artırır vä istänilän fikrin täsir gücünü artırır. Ätrafdakılarsa bu adamı olduqca maraqlı, gözäl
danışıqlı şäxs kimi qäbul edirlär. O, hätta dönä-dönä eyni bir ähvalatı täkrar edib, ideyanı vurğulasa da, här däfä
bunu färqli stildä vä färqli fiqurlarla bäzäyib ifadä etdiyindän, deyilän dinamik vä rängaränglik tämin olunmuş
olur vä buna görä dä, ätrafdakılar onu täkrar kimi qäbul etmirlär.
Yekunda bir şeyi qeyd edäk ki, gözäl zahiri görkämli vä ya gözäl geyimli adamların täsir gücünün sirri dä
bundadır. Belä ki, onların bu cähätläri, onların istänilän fikrinä müvafiq estetik fon yaradıb, fikirlärinin
obrazlılığın avtomatik olaraq artırır.
IV.2.1.5. TÄLQIN TEXNIKASI FAKTORU
Tälqin aktında xüsusi rolu olan digär bir amil – tälqin texnikası amilidir. Yäni lazımi materialı (ämri,
komandanı, reklam rolikini, äsäri vä s.) obyektä necä çatdırmaq mäsäläsidir.
1) Obyektin tählükäsizliyinä hädä törädän, vä ya här nä cürsä onun tählükäsizliyi ilä älaqäländirilän
informasiya ona daha yaxşı täsir göstärir: Mäsälän, aparılan eksperiment zamanı iki qrupdan birinä müvafiq
arqumentlärlä bildirilir ki, siqaret çäkmäyänlär uzunömürlü olurlar; ikinciyä isä bildirilir ki, siqaret çäkänlär tez
ölürlär (eksperiment vä ya näzäriyyä: Dawn Wilson & others, 1987, 1988); spirtli içkilärlä bağlı da bunun
analogiyası mövcuddur (eksperiment vä ya näzäriyyä: Claude Levy-Leboyer – 1988) ( 131 säh. 322);
2) Birbaşa görüşmäklä, şäxsän deyilän söz daha täsirli olur, näinki telefon, mäktub vä s. vasitäsilä deyilän
söz. Nümunä üçün, ABŞ-ın Miçiqan ştatında namizädlär seçicilärin bir hissäsinä – KİV vasitäsilä (19%),
ikincisinä – mäktub (45%), üçüncü hissäsinä isä – şäxsän görüşmäklä öz seçkiqabağı täbliğatını çatdırıblar
(75%). Näticädä, här variantın qarşısındakı mötärizädä göstärilän faiz göstäriciläri äldä edildi (eksperiment vä ya
näzäriyyä: Samuel Eldersveld & Richard Dodge – 1954; Eksperimentin variantları: Maccoby & Alexander
1980, Maccoby – 1980) ( 131 säh. 331);
3) Xäbärdar olmaq – silahlanmaq demäkdir. Qarşı täräfin gözlämädiyi, hazırlaşmadığı vaxtda göstärilän täsir
xüsusi effekt göstärir;
4) «Kommunukatorlar ardıcıllığı» effektindän istifadä etmäk xüsusi effekt göstärir. Bu zaman bir neçä
arqument bir näfärin yox, ayrı-ayrı adamların dilindän säsländirilir;
5) Xüsusi fändlärlä auditoriyanı öz qiymätindä vä ya mäsäläyä diqqätsizliyinä görä mäsuliyyät hiss etmäyä
mäcbur etmäk; Natiqin gärgin yox särbäst pozası; Eyni mälumatın dönä-dönä täkrar etmäk; Auditoriyanın
dağılmış diqqätini toplayan vasitälärdän istifadä etmäk vä s. dä tälqin prosesinin effektini artırmağa imkan verän
vasitälärdändir;
6) Özünü lap ävväldän täcrübäsiz, sadälövh kimi göstäräräk räqibi arxayınlaşdırmaq, passivläşdirmäk dä
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
67
gäläcäkdä ona lazımi informasiyanı maneäsiz qäbul etdirmäyä imkan verän vasitälärdändir.
Bäzi qızların özlärini här sahädä häddän artıq täcrübäsiz kimi göstäräräk, oğlanların himayädarlıq hissini doğurub,
sonra da onları üräkläri istädiyi formada istismar etmäsi, bäzi xarici siyasi radiostansiyaların öz verilişlärdä mäqsädli
şäkildä tez-tez texniki vä digär tez sezilä bilinän kobud sähvlär buraxıb, bununla da, tamaşaçı vä ya dinläyicilärdä bu
verilişin qeyri-professional säviyyädä, täläm-täläsik, xüsusi hazırlaşmadan täşkil olunduğu vä buna görä dä, konkret
mäqsäd güdmädiyi täsävvürü yaradılması vä b. bu qäbil fändlärdändir.
Bunlardan älavä, tälqin prosesindä xüsusi effekt äldä etmäyä imkan verän metodlardan daha birisi
«İnformasiyanın periferiyadan verilmäsi» metodudur. Bu variantın xüsusi ähämiyyätini näzärä
alaraq, o cümlädän, hipnozun da äsasında bu variantın dayandığını näzärä alaraq onun barädä xüsusi olaraq
ätraflı söhbät açırıq:
7) «İnformasiyanın periferiyadan verilmäsi» ilä aparılan tälqin
Şüurun funksiyasını blokirovka edäräk, lazımi informasiyanı birbaşa individin tähtälşüuruna çatdırmağa
imkan verän metodlardan daha birisi – onun aktiv diqqätini, şüurunu bir başqa mäsälä ilä mäşğul edib, lazımi
informasiyanı ona bu mäsälänin fonunda periferiyadan vermäkdir. Bunun üçün verbal vä ya qeyri-verbal (yäni
vizual, daktil vä s.) kanallardan här hansısa birindä, mäs., dildä, diqqätyayındırıcı fikir ifadä olunur, digäri ilä
(mäs., jest vä mimikalarla) zäruri olan äsas komanda, mäna diqtä edilir, formulä edilir (vä ya äksinä). Yaxud
eyni bir kanalda häm äsas komanda, häm dä diqqätyayındırıcı fikir ifadä olunur, sadäcä bu komanda, çatdırılan
hämin ümumi, lazımsız informasiyanın arasında bäzi fändlärlä informasiyadan färqländirilir – mäs., ayrıca
fikirläri, obrazları, simvolları vä s. müäyyän intonasiya, baxış, pauza, toxunma, jest vä s. maneraları ilä xüsusi
vurğulamaq yolu ilä. Bütün hallarda elä edilir ki, ötürülän bu älavä mäna, älavä täsir täräfdaşın diqqätini xüsusi
cälb etmäsin vä onun özü üçün näzäräçarpmaz qalsın. Onun tähtälşüuru üçünsä bu ötäri fakt näzäräçarpmaz
qalmır. Belä ki, här bir älahiddä mäqam, här bir ayrıca vurğulanan nüans burada xüsusi qeydä alınaraq bir-biri ilä
älaqäländirilir, müxtälif variantlarda kombinasiya ediläräk, deşifrälänir, mänalandırılır.
Deyilän mänada tälqin üçün diqqätin istänilän vasitä ilä «tutulub saxlanılması» metodu burada yararlıdır,
mäs., adi çaşdırıcı, tärpänmäz, särt baxışla, müxtälif diqqätcälbedici predmetlärlä, äl-qol häräkätläri ilä, zahiri
görkämdä edilän aşkar däyişikliklärlä vä s.
Adi hipnoz mähz bu variantın növmüxtälifliyidir. Burada ilk ävväl obyektin diqqäti hansısa bir parlaq predmetlä cälb
edilir, «tutulub saxlanılır», lazımi säviyyä äldä olunduqdan sonra, verbal üsulla ona yatmaq barädä komanda diqtä
edilir. Lakin bu klassik hipnozun metodudur. Färqli xalqların, färqli mäktäblärin hipnoz metodları da bir-birindän
färqlänir. Belä ki, aktiv diqqäti «zäbt etmäk», «tutub saxlamaq» üçün burada hansısa bir parlaq cisimdän istifadä
olunurdusa, bäziläri bunu üçün ekstaz yaradan musiqidän, bäziläri müxtälif toxunmalardan vä s. istifadä edir. Lazımi
komanda isä bunların aralığında müäyyän tilsim, ovsun kimi oxunur.
Deyilän mäqsäd üçün adi maraqlı söhbät özü dä kifayät qädär effektli vasitädir. Belä ki, burada äsas mäsälä
– täräfdaşı aludä edib, onun bütün diqqätini näyinsä üzärindä cämlämäkdir ki, maraqlı söhbät dä bu funksiyanı
uğurla yerinä yetirä bilir (hansı söhbätin täräfdaş üçün maraqlı olub, hansının maraqsız olduğunu necä täyin
etmäk üsulları isä «Särbäst assosiasiya metodu» bölümündä [burada, säh. 31-dä] ätraflı izah edilib).
Adi söhbätdän tälqin aläti kimi istifadä halında, ävvälcä, müxtälif älamätlär, simptomlar äsasında diqqätini cälb edib,
onu söhbätlä aludä etdiyinizi müäyyänläşdirirsiniz. Lazımi fikir bu mäqamda sözgälişi ortaya atılır vä täräfdaşın onu
analiz edib, düşünüb rasionallaşdırmasına macal vermämäk üçün därhal da, diqqät ävvälki mäsälänin üzärinä qaytarılır,
mövzu yayındırılır vä ya söhbät äsnasında äsas fikri «sözarası» çatdırıb, sonra analiz etmäsinä imkan vermädän diqqäti
bir başqa mäsäläyä yönäldilir, mövzu däyişdirilir, araya «söz qatılır» vä s. Bununla da onun täräfdaş täräfindän çox
tezliklä unudulmasına nail olunur. Lakin onun tähtälşüuru isä bunu unutmur. İnformasiya, faktik olaraq, obyektin hiss
kanallarına düşdü vä onun hiss reseptorlarını qıcıqlandırdı. Şüur özünün ätalätliyi ucbatından onun tählilinä
köklänmäyä macal tapmasa da (yäni obyekt onu ätraflı analiz edib därk edä bilmäsä dä), hissiyyat, faktik olaraq, ona
reaksiya verdi. Bu aniliksä heç vaxt izsiz itib getmir. Ümumiyyätcä, isä, näinki bu, hätta hissiyyata ötäri dä olsa düşän
istänilän siqnal heç vädä izsiz itib getmir vä här hansısa formadasa reaksiya doğurur. Belä ki, bütün deyil, yalnız bäzi
hiss edilänlär därk edilir vä hiss edilib, därk edilmäyän informasiyalarsa, itmäyib, birbaşa tähtälşüur sferasına daxil
olur, oradan äbädi olaraq färdin gäläcäk bütün fäaliyyätinä aktiv täsir göstärir. Adi halda tähtälşüura daxil olan siqnallar
yolunda şüur adlı senzor, filtr, klapan yerläşdiyindän, adätän orqanizm ona edilän zärärli müdaxilälärdän sığortalanmış
olur. Bu halda isä, diqtä olunan ötäri komanda şüur «senzorunun» täftişinä märuz qalmadığından, orqanizmin instinkt
deyilän avtomatik mexanizmi onu ‘‘täläb olunanadäk’’ ‘‘qrifi’’ (burada – ustanovkası) ilä ‘‘dal qapı’’dan uzunmüddätli
yaddaşa göndärir ki, şüurun «boş vaxtında» analiz olunmaq üçün geri çağırılsın. Lakin elä burada da hämişälik olaraq
ilişib qalır, çünki o, deyilän prinsip üzrä lazımi qaydada verilibsä, elä sonradan da xatırlanmayıb, unudulasıdır. Bununla
belä, bu unutma, yalnız mäntiqi täfäkkürä aid mäsälädir, qeyri-mäntiqi täfäkkürä, o cümlädän, tähtälşüura yox. Fäqät
tähtälşüur, uzunmüddätli yaddaşa düşmüş digär bütün siqnallar kimi onu da, şüur «senzor»undan keçib, ätraflı saf-
çürük edilmiş informasiya sırasında qäbul edäcäk vä sonrakı ämäliyyatlarında stereotip, «ustanovka», meyar, transfer
vä s. kimi daim näzärä alacaq, qärarlarında onunla hesablaşacaq.
«İnformasiyanın periferiyadan verilmäsi» ilä aparılan tälqinin än ideal nümunäsi – «25-ci
kadr effekti» hadisäsidir ki, onun barädä burada «Härbi (fiziki) täzyiq» bölümünün «Psixotron
silahlar
» hissäsindä [bax: burada, säh. 93] ätraflı danışılacaq. Bu halda obyektin aktiv diqqäti söhbätlä yox,
hansısa bir filmin süjeti ilä mäşğul edilir vä lazımi komanda bu filmin lentinin här 25 kadrından birindä
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
68
yerläşdirilir. Näticädä, filmin qayäsi, fabulası ilä aludä olan şüur, bu aniliyä köklänä bilmäsä dä, iyirmibeşdäbir
saniyä müddätindä görünüb yox olan bu kadrdan gälän siqnallar faktik olaraq göz analizatorlarına düşüb, onu ani
dä olsa qıcıqlandırdığından, yuxarıda deyilän mexanizm fäaliyyät göstärmäyä başlayır.
Sadalananlardan savayı, deyilän «İnformasiyanın periferiyadan verilmäsi» ilä aparılan
tälqin» digär bir sıra yerlärdä dä geniş tätbiq olunmaqdadır, mäs.:
Müäyyän edilib ki, sürücülär üçün yol känarında här beş-altı yüz metrdän bir bir-iki yol işaräsi qoymaqdansa, onları
cämläyib här iki-üç km.-dän bir 7±2 sayda (yäni 5-9 arası) yol işaräsi qoymaq onların sürücülär täräfindän yadda
saxlanılmasının effektini artırır. Belä ki, sürücü bunların här birini şüur süzgäcindän keçirib, üstündä düşünmäyä macal
tapmadan hamısını kompleks şäkildä fiksiya etdiyindän, qavrayışı da impulsiv säciyyä daşıyır vä beyinä partlayış
dalğası şäklindä daşınır.
Eksperimentlärdä (eksperiment: Norman Miller & others – 1976; MacLachlan & Siegel – 1980; Foulke & Sticht –
1969; hämçinin, Peng & others, 1993; Smith & Shaffer 1991) müäyyän edilib ki, sürätli (yüksäk templi) danışıq daha
inandırıcı täsir göstärir. Bu halın özü dä «İnformasiyanın periferiyadan verilmäsi» effekti ilä
älaqädardır. Belä ki, bu halda da obyekt informasiyanın mäzmununu analiz etmäyä macal tapmadan onu beyninä
toplayır ( 131 säh. 315)
«İnformasiyanın periferiyadan verilmäsi» metodundan tähsil sistemindä dä istifadä etmäk
mümkündür. Belä ki, ibtidai tähsili härfläri öyrätmäkdän başlamaqdansa, bütövlükdä ayrı-ayrı sözläri öyrätmäkdän
başlamaq, hätta beşikdä olan uşağa da kitab oxumağı öyrätmäyä imkan verärdi. Bunun üçün, sadäcä olaraq, ayrı-ayrı
sözlär aydın şriftlä vä iri härflärlä böyük väräqdä yazılır. Sonra här gün bunlardan beş-altısı (daha däqiq deyilsä, 7±2-
si) sürätlä uşağa göstärilib, gizlädilir vä här däfä dä, här birinin mänası izah edilir. Paradoksal da olsa... körpä ona
cämisi bir däfä göstärilän bu sözlärin 70-80%-ini yadda saxlayır. Paradoksun hälli isä ondan ibarätdir ki, ävväla – körpä
bu sözläri, müxtälif härf kombinasiyası kimi deyil, ayrıca obraz kimi qavrayır vä buna görä dä, onun «analizi» ilä
uşağın obrazlı täfäkkürü mäşğul olur vä istänilän obrazlı informasiya kimi o, birbaşa olaraq onun uzunmüddätli
yaddaşına düşür. Bunların ona ani göstärilib gizlädilmäsi isä beynindäki reqressiv prosesläri azaltmaq vä hälä
formalaşmamış şüurunu stimullaşdıraraq bu yenilik ätrafında säfärbär etmämäk mäqsädindän iräli gälirdi. Nähayät,
beşikdä olan uşağın belä şeylärä qabil olmasının absurdluğu onunla aradan qalxır ki, körpä uşağın öyränmä qabiliyyäti,
yaddaş imkanı böyüklärinkindän qat-qat yüksäkdir vä bu baxımdan, uşağın yaşının bu işdä az olması işin ziyanına yox,
äksinä, nä qädär az olsa bir o qädär çox xeyrinädir.
Deyilänlär, bu metodun müxtälif tätbiq variantları olub, ümumi mexanizmi daha ätraflı açmaq mäqsädilä
täsvir olunurdu. Sadalananlardan älavä, obyektin fikirlärinin dolaşdırılması (mäs., müxtälif yalan mälumatlar,
gözlänilmäz häräkätlär, mäntiqsizliklär vä s. vasitäsilä), onun «seytnot» väziyyätinä salınması (mäs., qärar
qäbulunda täläsdirilmäsi yolu ilä), hämçinin onun çıxılmaz väziyyätä, ekstremal şäraitä salınması, dilemma
qarşısında qoyulması, söhbätin onun zäif bildiyi mövzular üzrä aparılması vä b. da, şüuru blokirovka etmäyä,
«dövrädän açmağa» imkan verän bu cür vasitälärdändir;
8) Pilläli tälqin:
Tälqinä imkan verän daha bir metod – lazımi komandanı subyektä bütövlükdä deyil müäyyän porsiyalarla,
hissä-hissä, tädriclä diqtä etmäkdir (älavä olaraq bax: «Riskli fikirläri necä ifadä etmäli?»
bähsindä, sonuncu metoda. [burada, säh. 43]).
Mäqsädinizi birdän-birä kompleks variantda ortaya qoymaq, täräfdaşı hürküdüb, onu qätiyyätlä müdafiäyä
köklädiyi vä müqavimätä vadar etdiyi halda, äksinä, pillä-pillä irälilämäk, täräfdaşa adaptasiya üçün möhlät verir
vä onun «ustanovka»larını, stereotiplärini addım-addım qırır. Kiçicik güzäştläri özü üçün qeyri-mäqbul hesab
etmäyän täräfdaş, hansısa situasiyada ona razılaşa bilir. Lakin bu xırda addım, bütövlükdä onun özünä baxışını,
Dostları ilə paylaş: |