yarışında) täcrübäli oyunçular bäzän belä bir fänd işlädir: ävvälki oyunlardan än pis, än zäif täräf kimi tanıdıqları
birisinä (burada ata) lap ävväldän xeyli miqdarda stavka qoyurlar. O qädär dä täcrübäli olmayan yerdä qalan oyunçular,
mäsälädän därindän baş çıxarmadıqlarından, başqalarının nümunäsi timsalında oriyentasiya götürürlär ki, bunun üçün
dä, özlärindän ävväl kimä, hansı oyunçuya, hansı täräfä daha çox stavka qoyulması ilä maraqlanırlar. İppodromda,
mäs., bu barädä xüsusi lövhä olur. Oyunçular bütün täräflärä heç bir stavka qoyulmayıb vä ya çox az qoyulub, yalnız
birinin ardınca böyük stavka siyahısı düzüldüyünü, onun favorit seçildiyini görüb, onlar da buna stavka qoymaqda
davam edirlär. Kifayät qädär stavka toplandıqdan sonra, här işi qurub-qoşan ilk oyunçu yaxınlaşıb äsas stavkanı özünün
favorit hesab etdiyi äsl seçiminä qoyur vä täbii olaraq qalib gälib, bütün stavkaları täkbaşına vä ya çox az şäriklä älä
keçirir;
Nümunä 3: Koreya müharibäsi dövründä (1950-1953) dezertirliyin kütlävi xarakter olması vä buna paralel olaraq,
gözlänilän tählükälär, ailäsindäki faciälär vä s. barädä intensiv dezinformasiya yayıb, bundan sonra müxtälif eyhamlar,
ötäri sözlär vä s. vasitäsilä qaçmağın mexanizmini, yolunu, xäritäsini (mäs., şähär polisini zäif olduğu äraziläri)
öyrätmäklä Koreya 3 il ärzindä ABŞ-ın 160 minä yaxın (!) äsgär vä zabitinin dezertirliyinä nail olmuşdu (Bänzär
mövzularla älaqädar bax, burada: säh., 123, 123, 125)
e) Deyildiyi kimi äyani deyil, qiyabi şäkildä çoxluğun vä ya avtoritetlärin bu mäsäläyä münasibätdä mähz siz
deyän mövqedä olduğunu ona çatdırmaq da bu qäbildändir:
Liderlärin özlärini daim nüfuzlu, ali adamların arasında göstärmäyä çalışması, äksinä, aşağı statuslu adamlarla bir
görünmäkdän çäkinmäsi, yaxud söhbät zamanı yalnız bu kateqoriya insanlarla keçirdiyi epizodlardan söz açması, aşağı
statuslu adamlarla olan kontaktlarını isä ört-basdır etmäsi, yalnız qalib gäldiyi mäqamları qabardıb, mäğlubiyyätlärdän
söz açmaması vä b. bu effektin nümunälärindändir;
IV.2.1.2. QARŞI TÄRÄFIN ZÄIFLIKLÄRINDÄN ISTIFADÄ YOLU ILÄ HÄYATA KEÇIRILÄN TÄLQIN
Täsirgöstärilän şäxsin (suggerandın) färdi keyfiyyätläri faktoru:
Tälqin prosesindä rolu olan faktorlardan ikincisi – tälqinolunan şäxsin (auditoriyanın, resieptin vä s.) kimliyi
mäsäläsidir. Yäni bir adam tälqinä çox asanlıqla düşsä dä, digäri çätinliklä düşä bilär. Buna görä dä, bu faktoru
da näzärä almaq burada zäruri mäqamlardandır.
Ümumi olaraq, yaxşı tälqin oluna bilän färdlärin başlıca älamätläri aşağıdakılardır, başqa sözlä, bu
älamätlärä malik şäxslär tälqinä daha tez düşürlär:
a) Fizioloji cähätdän – ağdärili, mavigözlü, sarışın saçlı (qızılaçalan sarışın yox) adamlar;
b) Emosional baxımdan – tez küsän, tez mütäässir olan, tez heyrätlänän, tez sevinib-kädärlänän, utancaq, qorxaq,
häyäcanlı, täsirgöstärän şäxsin qarşısında qorxu, häya, häyäcan vä s. hissi keçirän adamlar;
c) İntellektual baxımdan – az savadlı vä az täcrübäli, yaxud elmin humanitar sahälärinä meylli adamlar, eläcä dä, verilmiş
mäsälä üzrä aşağı kompetentlik däräcäsi olan şäxslär;
d) İradi baxımdan – daim itaät altında yaşamış, müstäqillik ruhu qırılmış («kölä psixologiyasına» värdiş etmiş), özünä
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
62
inamsız, aşağı özünüqiymätländirmä hissinä malik, bädbin, özünü gäräksiz hesab edän, psixi tempin yavaş tipinä
mänsub, täsirgöstärän şäxsin täsiri altına bundan ävväl dä düşmüş adamlar vä b.;
e) Sosial baxımdan – aşağı sosial statusu olan şäxslär vä b. täsirlärä, äsasän müqavimätsiz düşürlär;
Bunlar tälqinä daha tez düşän ayrıca färdlärin ümumi älamätläri idi. Cämiyyät daxilindä daha yaxşı tälqin
obyekti olan sosial qruplara aşağıdakılar aiddir:
Mülki sferada daha yaxşı tälqin oluna bilän vä ya tälqin obyekti ola bilän kateqoriyaya aiddir: özünün hüquqi,
iqtisadi, sosial väziyyätindän narazı olan qruplar, klanlar, täbäqälär, şäxslär, o cümlädän, väzifäsindän getdiyinä görä
incik qalanlar, siyasi vä ya iqtisadi iflasa uğramış şäxslär, seçkidä uduzmuş şäxslär, mähbuslar, xästälär vä b.; hämçinin
pasifistlär, nihilistlär, dissidentlär, bir sıra dini qruplar, ähalinin kasıb täbäqäsi, täläbälär vä b. istänilän ölkänin
tälqinähässas kateqoriyasını täşkil edirlär. Xarici qüvvälär vä müxalifät ähalinin äsasän bu kateqoriyaları ilä iş aparıb,
täbliğat üçün hädäf seçirlär;
Härbi sferada daha yaxşı tälqin oluna bilän vä ya tälqin obyekti ola bilän kateqoriyaya aiddir: Yeni formalaşmış vä
ya ehtiyatda olan hissälärin härbi xidmätçiläri; mühasiräyä düşmüş härbi xidmätçilär; härbi ämäliyyatlar zamanı böyük
itki vermiş hissälärin şäxsi heyäti; hökumätin siyasi kursundan vä ölkäni müharibäyä gätirib çıxarmasından narazı olan
härbi xidmätçilär; başqaları ilä müqayisädä nisbätän pis maddi-mäişät tächizatı olan hissälärin härbi xidmätçiläri;
aralarında sosial, milli, dini vä s. konfliktlärin qeydä alındığı bölmälär; räqibin milli azlıqdan olan äsgär vä zabitläri; vä
b. (Müharibädä psixoloji metodların konkret tätbiqi ilä älaqädar älavä olaraq bax: burada, sähifä 53, 62, 64, 71, 71,
78-79, 118, 127 vä s.-ä)
IV.2.1.3. SITUATIV FAKTORLARA ISTINADÄN HÄYATA KEÇIRILÄN TÄLQIN
Tälqin prosesindä rolu olan nüanslardan daha birisi – älverişli situasiya faktorudur. Yäni situasiyadan asılı
olaraq ayrıca färd vä ya toplumların tälqinähässaslıq qabiliyyäti käskin däyişir ki, bu da digär faktorların
stabilliyi şäraitindä tälqinin näticäsinä ähämiyyätli täsir göstärä bilir. Bu baxımdan, kimäsä näyisä tälqin edä
bilmäk üçün münasib vaxt seçä bilmäk vä ya qarşı täräfin tälqinähässaslığını artıran atmosferi süni şäkildä
formalaşdıra bilmäk üçün, kütlä vä ya ayrıca individlärin tälqinähässaslığını artıran situasiyaların xarakterindän
xäbärdar olmaq çox zäruri faktordur. Belä amillärin bir qismi isä aşağıdakılardır.
Müxtälif elmi cäräyanlarda «ikinci siqnal sistemi», «intellekt», «mäntiqi täfäkkür», «mücärräd idrak» vä s.
kimi terminlärlä adlandırılan, özünün tänqidi-rasional funksiyası ilä orqanizmin bir növ keşikçisi, qoruyucusu,
«senzurası» väzifäsini daşıyan şüur – insanın fiziki, emosional, intellektual vä iradi durumunun yalnız müäyyän
diapazonu hüdudunda fäaliyyät göstärib, bundan bütün känaraçıxma hallarında öz funksiyasını dayandırır.
Hipnoz, mähz insanı bu diapazon hüdudundan känara çıxarmaq funksiyası daşıyır, lakin bu mäqsädli yeganä
vasitä deyil. Liderlär hämin bu alternativ vasitälärdän xäbärdar olmaları säbäbindändir ki, insanları özlärinin dä
xäbäri olmadan ayıq vaxtı «hipnoz» väziyyätinä gätirir, onları öz iradälärinin äsirinä çevirib, bir «zombi» kimi
mäqsädlärinin realizäsindä istifadä edä bilirlär.
Gündälik häyatda insan çox tez-tez elä situasiyalarla rastlaşır ki, burada o, şüurun täsirindän tam känar
väziyyätä düşür vä bütün fäaliyyäti qeyri-iradi, qeyri-şüuri şäkildä baş verir, mäsälän, şok, özünüitirmä vä s.
hallarında. Bu zaman ekstremal situasiyaya cavabän, ani olaraq orqanizmin bütün potensial müqavimät qüvväsi
dövräyä qoşulur, bilik vä häyat täcrübäsinä äsaslanan şüur (sol beyin) müväqqäti öz funksiyasını itirir vä
orqanizmin sonrakı (tählükä sovuşana qädär) bütün fäaliyyäti tähtälşüurun näzaräti altında, buradakı ilahinin lap
tävällüd günündän beyinä yerläşdirdiyi xüsusi özünüqoruma proqramları (instinkt) üzrä baş verir (bir sıra
hallarda, hätta insanda bu vaxt «faza sürüşmäsi»nin näticäsi kimi müväqqäti vä ya daimi olaraq müäyyän qeyri-
adi qabiliyyätlär dä oyanır).
İnsanı bu vä ya digär däräcädä bu cür şüursuz hala salan mäqamlar ümumi olaraq aşağıdakılardır:
1) Xarici fiziki-kimyävi täsirlärin (o cümlädän, qravitasiya, elektrik, maqnit vä s. sahä gärginliklärinin, akustik,
elektromaqnetik vä s. tezliklärin vä b.-nın) müäyyän normal hüdudundan känar häddi;
2) Emosiyaların maksimum gärgin vä süst halı;
3) Zehni ämäliyyatların mäntiqi-rasional, ardıcıl, sistemli vä ätalätli hüdudundan känar häddi vä s.;
4) Ac, yorğun, yuxusuz, xästä vä s. halları;
Nümunä üçün, mäsälän, aşağıdakı situasiyalar deyilän şäraitlärä aid ola bilär vä bu hallarında insanın
tälqinähässaslığı maksimum artır:
İldırımdan sonrakı isti yağışlı havada, maqnit anomaliyasında, Günäş aktivliyi dövründä, atmosfer täzyiqinin qeyri-
normal häddindä, gecä vä axşamlar vä s.
Panika, affekt, fobii, stress, şok, ekstaz, täşviş, häyäcan, äsäbi gärginlik vä s., väziyyätlärindä; hämçinin attraksiya
(mähäbbät, simpatiya), etimad, relaksasiya, insayt, trans, särbäst assosiasiya, eyforiya, mästlik vä s. hallarında, o
cümlädän, yaxşı ähval-ruhiyyädä, komfort şäraitdä olanda, mäsälän, heyran, şän, vä s. väziyyätlärindä;
Mänzärälärin, surätlärin, melodiyaların, poetik fiqurların, mäkani münasibätlärin, älamätlärin vä s. analizindä, ilkin
täässüratda, gözlänilmäz hadisälärdä, diksinmälärdä, qäfil xäbärdä, periferik qavrayışda, «seytnot» väziyyätindä,
dilemma qarşısında qaldıqda, az mälumatlı mäsälälär üzrä müzakirälärdä vä s.;
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
63
İnstinktlärä, täläbatlara vä s. uyğun fäaliyyätlärdä. Eläcä dä, «ustanovka»lara, värdişlärä, stereotiplärä, proqramlara,
formalaşmış räylärä vä s. uyğun, monoton, dövri täkrarlanan vä b. fäaliyyät növlärindä; Hämçinin, yorğun, yuxusuz, ac,
xästä vä s. hallarında;
Vä s... (älaqädar mövzular barädä bax: burada, säh. 18, 65).
İnsanı ayıqkän ‘‘hipnoz’’ edä bilmäk, bir «zombi» kimi idarä edä bilmäk üçün dä onun mähz bu hallarını
«tutmaq», tähtälşüuru ilä bu yolla birbaşa kontakt yaratmaq vä bundan sonra zäruri fäaliyyät proqramını birbaşa
onun tähtälşüuruna diqtä etmäk zäruridir ki, sonradan insan bu proqramın anadangälmä onun özününkü, yoxsa
özgäninki olduğunu ayırd edä bilmädän ona uyğun fäaliyyät göstärsin. Çünki komanda ona diqtä edilän vaxtda,
deyilän situasiyalar säbäbindän onun analizetmä qabiliyyäti dövrädän açılmışdı. Şüurun passivliyi säbäbindän bu
mäqamda diqtä olunan fikir, onun analizini doğurmur vä birbaşa olaraq tähtälşüur sferasına düşür. Tähtälşüursa
ona daxil olan informasiyaların hamısını, ağına-bozuna baxmadan, gäläcäk analizlär üçün stereotiplär,
«ustanovka»lar, meyarlar vä s. yerindä qäbul edir, komandaları icra üçün müvafiq orqanlara göndärir.
Nümunä üçün, mäsälän, mähz hämin bu säbäbdän, adi vaxtda ‘‘yola gätirilmäsi’’ müşkül olan qızları oğlanlar gecä
görüşlärinä, rängaräng mänzäräli park, mänzärä gäzintilärinä, romantik film tamaşasına, ildırımdan sonrakı isti yağışlı
hava gäzintisinä vä s. dävät edirlär. Çünki onlar hämin bu şäraitlärin insana psixogen täsir göstärmäsindän
xäbärdardırlar vä bilirlär ki, bu şäraitlär handa mänäm deyän qızı ‘‘äfsunlayab’’, “yumşaldıb”, “ağlını başından çıxarası”, onu
ävvälki rasional düşüncä qabiliyyätindän mährum edäsi vä onu öz ayağı ilä “täläyä” aparasıdır (bu tipli mövzularla
bağlı älavä olaraq bax: burada, säh. 32, 35, 40-41, 43...).
Şüur täbii olaraq, bu cür passiv väziyyätdä deyilsä, o, süni yolla passivläşdirilä bilär, yäni obyekt tälqin
prosesindän ävväl müxtälif vasitälärlä süni olaraq bu väziyyätlärä gätirilä bilär. Bu mäqsädä xidmät edän
vasitälärin bir qismi aşağıdakılardır:
a) Şüuru süni surätdä passivläşdirmäyä imkan verän metodlardan biri – individä müxtälif transgen
vasitälärlä täsir göstärmäkdir.
İnsanın bütün hiss kanalları üçünsä bu kateqoriyalardan olan kifayät qädär täsir formaları mövcuddur: mäs.,
— vizual kanal üçün – buz üstündä «üşüyän» ağqızılgül, al güllärlä bäzänmiş yaşıl çämändän axan gömgöy arx, Şimal
Parıltısı, qar yağması, bänövşäyi şüa vä s. kimi obrazlar, görüntülär, mänzärälär;
— eşitmä kanalı üçün – däniz läpälärinin, çay şırıltısının, meşä yarpaqlarının, küläk uğultusunun, ritmik vaqon
täkärlärinin, xäfif mehin, häzin vä ya rok musiqinin vä b. säsi;
— dequstral kanal üçün – müxtälif bihuşedici dadlar;
— parfümer kanal üçün – sakitläşdirici füsunkar aromatlar;
vä b. deyilän transgen täsirlär kateqoriyasına aiddir (älavä olaraq bax: «Härbi (fiziki) täzyiq»
bölümünün «Psixogen täsir generatorları» hissäsinä [burada, säh. 92]).
Lazımi komanda obyektä onun şüuru bu täsirlärlä kifayät qädär passivläşdirildikdän sonra diqtä edilir.
Rasional düşünmä qabiliyyätinin mähdudlaşması, bu halda obyektä hämin informasiyanı ätraflı analiz etmäk
imkanı vermir vä informasiya, müqavimätsiz olaraq onun tähtälşüur sferasına düşür;
b) Yuxarıdakı variant şüurun funksiyasını maksimal emosional komfortluq, äzälä relaksasiyası hesabına
passivläşdirmäk metodunu ähatä edirdi. Şüurun xarakteristikasında (bax: burada, säh. 18, 62, 65) qeyd
olunmuşdu ki, täkcä emosional süstlük deyil, eyni zamanda, maksimal emosional oyanıqlıq, yäni emosional
diapazonun bir täkcä aşağı häddi deyil, häm dä yuxarı häddi şüura passivläşdirici täsir göstärir. Bu säbäbdän,
obyekti täkcä emosional süstläşdirmäk deyil, eyni zamanda, aktivläşdirmäk dä analoji effektlidir. Başqa sözlä,
onu häyäcanlı, täşvişli, vahimäli vä s. väziyyätä salmaq, sevindirmäk, heyrätländirmäk, äsäbiläşdirmäk,
qorxutmaq, seksual qıcıqlandırmaq, mübahisäyä, münaqişäyä cälb etmäk vä b. da onun şüurunu müäyyän
säviyyädä blokirovka etdiyindän, bu halında da ona diktä olunan informasiya onun täräfindän lazımınca analiz
edilmädän, birbaşa olaraq tähtälşüur sferasına düşür. Yäni bu halda faktik olaraq, färdin (vä ya kütlänin)
tälqinähässaslığı artır vä istänilän täsirä, äsasän müqavimätsiz düşür (Mähz hämin säbäbdän, psixi oyanıq
väziyyätindä olan kütlä arasında sirayät çox sürätlä yayılır vä bu halında kütlä istänilän ağılsızlıqlara gedä
bilir);
c) Şüurun funksiyasını blokirovka edän mexanizmlärdän daha birisi – deyildiyi kimi täkcä emosional deyil,
eyni zamanda, häm dä fiziki passivlik vä gärginlikdir. Yuxarıda sadalanan transgen täsirlär emosiyaları maksimal
süstläşdirmäklä bärabär, faktik olaraq häm dä äzälä relaksasiyası, yäni fizioloji komfortluq törädäräk, fizioloji
orqan kimi, eyni zamanda, şüuru da maksimal süst väziyyätinä gätirir, funksiyasını tormozlayırdı.
Bundan älavä, fiziki dissonans, fizioloji diskomfort, yäni, mäs., obyektä işgäncä vermäk, onu yuxudan, sudan,
istirahätdän vä s. mährum etmäk vä s. dä, onun şüuruna älahiddä passivläşdirici täsir göstärib, onun tälqinähässaslığını
artıran, tähtälşüuru ilä älaqä yaratmaq işini asanlaşdıran äsas metodlardandır;
d) Yuxarıdakı mäqamın xüsusi variantı «Sensor depriviziya» («Sensor izolyasiya») effektinä äsaslanan
tälqindir.
Beynin normal iş funksiyasının başlıca şärti onun analizator sisteminä fasiläsiz surätdä xarici alämdän sensor
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
64
axının olmasıdır. Xarici vä daxili alämdän gälän siqnalların ümumblokirovkası, vä yaxud sensor axının
tormozlanması märkäzi sinir sisteminin tonusunu käskin surätdä aşağı salır. Baş-beyin yarımkürälärinin sensor
stimulyasiyası olmadan isä märkäzi sinir sisteminin digär şöbäläri dä orqanizmin adaptasiya davranışını tämin
etmäkdä aciz qalır. Sensor aclığın vä ya afferentasiya defisitinin kompensatoru olaraq isä, bu zaman älä keçän
ixtiyari täk-tük informasiya obyekt üçün adi vaxtla müqayisädä qat-qat artıq subyektiv däyär (vä demäli, täsir
gücü) käsb edir. Bu isä onun tälqinähässaslığının artması demäkdir vä manipulyasiyasına geniş üfüqlär açır.
Nümunä: 1978-ci ilin noyabrında Hayananın (Cänubi Amerika) Constaun şähärindä dini täşkilatlardan birinin 910
üzvü öz mäbädlärindä könüllü şäkildä intihar edib, dünyasını däyişdi (qeyd edäk ki, 1999-cu ildä Çindä dä dini
täşkilatlardan birinin üzvläri bu cür kütlävi intihar etmişdilär – müäl.). Mäsälä beynälxalq säviyyädä hay-küy qaldırıb,
etiqadın vä ya bu ideologiyanı yaradanların fenomenal gücü kimi hamını heyrätländirdi, maraqlandırdı.
İstintaq näticäsindä aşağıdakılar mälum oldu: Deyilän mäbäd ilk öncä ABŞ-ın San-Fransisko şähärindä yaradılıb vä
buranın äsasän kasıb täbäqälärini özünä cälb edib, konkret etiqad ätrafında birläşdirib. 1977-ci ildä mäbädin rähbäri vä
buraya gälänlärin xarizmatik lider kimi qäbul etdiyi Cim Conson hansısa siyasi vä ya hüquqi problemlärinä görä San-
Fransiskonu tärk etmäli olur vä bir çox sädaqätli äshabları ilä birlikdä Hayanaya köçüb, buranın adamlardan uzaq
cängälliklärindä mäbädini bärpa edir vä onlarla birlikdä ayinlärini, märasimlärini icra etmäkdä davam edirlär. 1978-ci
ilin 18 noyabrında Cim Consonun vä ümumiyyätcä, täriqätin fäaliyyätini tähqiq etmäk üçün onların yanına
Kaliforniyadan konqressmen Leo R.Rayan vä onun qrupundan olan üç näfär gälir. Heç dä Cim Consonun xeyrinä
olmayan näticä ilä geri qayıdan bu dörd şäxs vä onlarla birlikdä buradan qaçmaq istäyän bir mäbäd üzvü Consonun
göstärişi ilä öldürülür. Bundan sonra özünün häbs olunacağını, birdän-birä beş adamın (hansılardan ki, biri väzifä
başında olan dövlät xadimi olub) ölümündä günahlandırılaraq än ağır cäzaya mähkum ediläcäyini, häyatının mänası
olan bu mäbädinsä dağılacağını därk edän Conson, bütün icmanı yığıb, özünün intihar edäcäyini elan edir vä hamını
buna çağırır.
İlk olaraq bir gänc qadın buna reaksiya verir (hansı ilä ki, Consonun şäxsi münasibäti olduğu ehtimal edilir). Körpä
uşağı ilä birlikdä, zähär dolu bidona yaxınlaşıb ondan uşağına da içirib, özü dä içir vä bir neçä däqiqä ärzindä canını
tapşırır. Bundan sonra, digärläri dä çox sakitçiliklä bidona yaxınlaşır, könüllü olaraq zähäri başına çäkib özünü öldürür.
Zähär içmäyän vä ya içänlär içärisindän xilas edilmäsi mümkün olan bir neçä näfär sonradan bildirirdilär ki, sanki, biz
tilsimä düşmüşdük, hamı bir zombiyä çevrilmişdi, hansı ki, indi biz bunu etmäzdik.
Bäs bu tilsimin sirri nädä idi?
Müxtälif sahä mütäxässisläri ilä birgä bu faktla psixoloqlar da mäşğul olub, mäsäläyä aşağıdakı aydınlıqları
gätirdilär. Fenomenä Los-Anceles universitetinin psixiatr vä psixoloqu Luis Colion Uestin aşağıdakı aydınlığı gätirir:
«Ägär mäbäd Kaliforniyada yerläşmiş olsaydı, bu hadisä baş vermäzdi. Lakin onlar başqa ölkädä, cängällikdä,
dünyadan maksimum täcrid şäraitindä yaşayırdılar. Bu da onları rähbär uğrunda bu cür addıma provakasiya etdirib.
Älälxüsus da, ilk addımı qadının atması, burada väziyyäti käskin blokirovkalayıb, kişilärä seçim imkanı qoymayıb».
İnformasiya blokadasının, sosial izolyasiyanın (yäni «sensor depriviziyanın») hansı gücä malik olduğu göz
qabağındadır.
Eynilä mähz bu säbäbdän, bir zaman qadınlar bänna vä tekstil mähsullarının (yäni härämxana divarları vä
çadranın) arxasında gizlädilirdi. Çünki, bu cür täcridlik qadının ätraf dünya, häyat barädä yeganä informasiya
mänbäyi olan ärinä bağlığını, etibarını, etimadını, onun qarşısında tälqinähässaslıq hissini qat-qat artırmış olurdu.
Deyilän mänada, känd yerläri ilä müqayisädä şähär yerlärindä (ümumiyyätcä, inkişafın aşağı pilläsindä olan
yaşayış mäskänläri ilä müqayisädä yuxarı pillädä olan yaşayış mäskänlärindä) qohumluq, dostluq, qonşuluq
älaqälärinin zäif olması, burada ailänin rolunun azalması, änänälärin (ümumiyyätcä, sosial näzarätin istänilän
formasının) täsirinin minimuma enmäsi vä b. da mähz hämin bu «sosial depriviziya» effekti ilä älaqädardır. Belä
ki, bu sonuncularda här bir ayrıca individin häyatında anonim, işgüzar, qısamüddätli, formal, säthi
münasibätlärin xüsusi çäkisinin artması hesabına, bir täräfdän – şäxsiyyätlärin inkişafına daha geniş imkanlar
yaranaraq, ümumilikdä cämiyyätin situasiyalara adaptasiya qabiliyyäti yüksälsä vä burada mädäni stereotiplär
rängarängläşsä dä, digär täräfdän – bu halda doğmalara, yaxınlara, ümumiyyätcä, ayrılıqda här käsä häsr olunan
vaxtın, diqqätin, ünsiyyätin ümumi çäkisinin däfälärlä ixtisara düşmäsi ilä cämiyyätdä sosial säfärbärlik,
mütäşäkkillik hissläri itir, şäxsiyyätlär täcridläşir, burada spesifik gärginlik mänbäyi meydana çıxır. Bu şäraitdä
insan başqaları ilä münasibätdä özünün çoxşaxäli färdiliyini büruzä verib, özünü härtäräfli täqdim edä bilmäkdän
vä başqalarını da bu keyfiyyätdä qäbul edä bilmäkdän faktik olaraq mährumdur (Maraqlıdır, inkişafın bu
baxımdan färqli pilläsindä olan müxtälif dövlätlärä eyni bir beynälxalq normalar, meyarlar, standartlar
prizmasından baxılması, münasibät bäslänilmäsi nä däräcädä düzgündür?), hansı ki, münasibät akvarelinin
mähdud olduğu känd häyatı (o cümlädän, sivilizasiya pilläsinin aşağı olduğu istänilän häyat) bu baxımdan
deyilänlärin diametral äksidir.
Müharibä zamanı – mühasiräyä düşmüş härbi xidmätçilär; uzun müddät räqibin arxa cäbhäsindä yerläşmiş xüsusi
täyinatlı qrup üzvläri; monoton mövcudluq şäraitindä (mäs., arxa düşärgälärdä vä ya uzunmuddätli marşlar rejimindä)
yaşayan hissälärin äsgär vä zabitläri; mülki ähalinin sığınacaqlarda yaşayan hissäsi, dövlätin öz ideologiyasının zäif
olduğu dövrünün vä ya ärazisinin ähalisi vä b. bu vä ya digär formada «sensor depriviziya» sindromunun täsiri altında
olan täbäqäni täşkil edirlär vä räqib täsirinä maneäsiz düşürlär (Müharibädä psixoloji metodların konkret tätbiqi ilä
älaqädar älavä olaraq bax: burada, sähifä 53, 62, 64, 71, 71, 78-79, 118, 127 vä s.-ä).
Adi vaxtda kimisä bu metodla tälqin etmäk üçün, sadäcä olaraq, onun uzun müddät evdän bayıra çıxmadığı
vä ya här hansı formadasa uzun müddät dost-tanışlarından täcrid olduğu mäqamı tutmaq, bundan sonra isä
yavaş-yavaş äsas täsir materialını diqtä etmäk gäräkdir.
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
65
IV.2.1.4. TÄLQIN MATERIALININ MÄZMUNU FAKTORU
Deyilänlärdän älavä, tälqin aktında xüsusi rolu olan faktorlardan daha birisi – tälqinolunan materialın özünün
mäzmunu mäsäläsidir. Yäni nä deyilir, deyilän material ağla, yoxsa emosiyaya täsir üçün hesablanıb,
birtäräflidir, yoxsa tamdır, vä s.
Ümumi olaraq, äsasän aşağıdakı informasiyalar şüur baryerini däf edäräk birbaşa tähtälşüur sferasına düşür:
Dostları ilə paylaş: |