söyläyä bilärlär; Fikri täqdim olunan şäxs heç dä här hansı avtoritet sahibi olmaya bilär vä burada onun mövqeyini
qiymätä mindirmäk üçün avtoriteti süni şişirdilär; O, bu statusu avtoriteti öz şäxsi qabiliyyätinin, ağlının bacarığının
yox, hansısa ämi-dayının hesabına qazana bilär; Äks mövqedä olan da filan qädär avtoritet tapmaq mümkündür ki,
burada bütün bu deyilänlär gizlädilib ön plana yalnız seçmä avtoritetlär vä onların da yalnız seçmä fikirläri çäkilä bilär
vä s. ki, burada bütün bunlar gizlädilär; vä s.
f) Çoxluğa istinad metodu: Arqument kimi çoxluğun mövqeyinä istinad edilir, hansısa mäsälä ilä bağlı xeyli
adi adamın eyni mövqedä, fikirdä olması, eyni häräkät etmäsi izah, täsvir vä ya nümayiş etdirilir, säsländirilir,
nümunä göstärilir. Belä ki, äksär insanlar çoxlu adamın qäbul etdiyi mövqeyi daha çox ağıl prizmasından keçib
härtäräfli sınanmış, saf-çürük edilmiş fakt kimi qäbul etdiyindän, bu cür täsirlärä (sirayätlärä) dä, äsasän asan,
müqavimätsiz tabe olur, düşürlär vä oriyentasiyalarında qeyd-şärtsiz olaraq bununla hesablaşırlar (psixologiyada
«qrup täzyiqi», «çoxluğun zähmi» effektläri).
Psixoloji diversiya mäsälälärindä bu mäqsädlä seçmä avtoritetlärdän vä seçmä kütlä nümayändälärindän, onların da
yalnız seçmä davranış vä fikirlärindän nümunä kimi istifadä olunur ki, zahirdä bütün bunlar gizlädiläräk här şey
«hamının, o cümlädän, bütün ağıllıların ätraflı analizinä äsaslanan obyektiv, täräfsiz mövqe kimi» yozulur, täqdim
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
76
edilir. Hansı ki, mövqeyinä istinad edilän, fikri säsländirilän, davranışı nümunä göstärilän kütlä nümayändäläri
mäqsädyönlü seçilmiş şäxslär ola bilärlär vä bunlara zidd mövqedä olan da kifayät qädär şäxs tapmaq mümkün olar ki,
burada onların mövqeyi gizlädilär, üzä çıxarılanlarsa äksäriyyätin tämsilçiläri kimi täqdim edilär; eyni qayda ilä onlar
bu işdä şäxsi marağı, ambisiyası, qäräzi olan, hämçinin şirnikländirilmiş, qorxudulmuş, öyrädilmiş vä s. täk-tük şäxslär
ola bilärlär; yaxud onlar bir-birinin nümunäsi timsalında, sirayät mexanizmi üzrä, kortäbii surätdä hämin mövqeyä,
qänaätä gälä bilärlär vä ümumi räyi burada hansısa täsadüfi, ötäri impuls formalaşdıra bilär. Bir sözlä, bu fikir mütläq
äksäriyyätin obyektiv qäti qärarı yox, ayrı-ayrı individlärin säthi räyi ola bilär ki, burada o gizlädilär, här şeyä norma,
etidal, orta mövqe donu geyindirilär;
g) ’’İkili standartlar’’a istinad metodu: Arqument kimi qanun deyilän istänilän şeyä, o cümlädän, yazılmış
vä yazılmamış bütün qanunlara istinad edilir vä yeri gäldikcä bu, yeri gäldikcä digär qanun äsas götürülür, mäs.,
bir halda – dövlät, digär halda – adät-änänä, bir başqa halda – humanizm, tamam başqa hallarda – kişilik,
humanizm, etika vä s. qanunları. Bu isä «ikili standartlardan yanaşma» deyilän hala gätirib çıxarır.
Necä ki, düşüncä sistemi, abstrakt täfäkkür qabiliyyäti inkişaf etdikcä insan händäsädä mähdud Evklid müstävisi
çärçiväsindän känara boylanıb çoxölçülü, çoxformalı vä çoxxassäli Lobaçevski, Minkovski, Riman, Finsler vä b. fäzalarını
görmäyä qabil oldu, eyni qayda ilä, bütün sferalarda hansısa vahid bir normanın, baxışın, qärarın ehkam säviyyäsinä
qaldırıldığı äsrlär çoxdan arxada qalıb – baxmayaraq ki, elä hämin dövrlärin özündä dä täfäkkürü yüksäk inkişaf etmiş
adamlar heç vaxt häyata birtäräfli baxmayıb, fakt vä hadisälärä färqli bucaqlardan baxmağı, onları müxtälif meyarlarla ölçüb
qiymätländirmäyi bacarıblar. Müasir dövr yüz milyonlarla baxışın, normanın çarpazlaşdığı, toqquşduğu, yaşamaq uğrunda
mübarizä apardığı rasional düşüncä dövrüdür vä än pisi dä odur ki, Yer üzündä eynän bir-birinin oxşarı olan iki mäxluq, iki
varlıq, o cümlädän, iki insan tapmaq mümkün olmadığı kimi, hamını eyni däräcädä qane edän, onların hamının zövq, baxış
vä maraqları ilä eyni däräcädä uyğun gälän vahid bir norma, kriteriya, fakt, predmet, qärar vä s. tapmaq da eyni qaydada
qeyri-mümkündür. İstänilän halda bunların nisbiliyi vä färqli nöqteyi-näzärdän häm yaxşı vä häm dä pis, häm doğru vä häm
dä yalan, häm särfäli vä häm dä särfäsiz olması näticäsini almaq mümkün olur. Bu da «ikili standartlar» adlandırılan vä
häyatın demäk olar ki, bütün sferalarında aktiv istifadä olunan bir normativ maxinasiya növünün meydana gälmäsi ilä
näticälänib.
Bu halda hadisälärä ikili, üçlü standartlardan yanaşılır, başqa sözlä, här mäqamda sizä särf edän hansısa etalon,
kriteriya, norma äsas götürülür, problemä hämin anda räqibin dä, mähz bu meyardan baxmasına çalışılır. Ädalät – hamının
arzuladığı vä än ideal hesab etdiyi sosial täsnifat növüdür. Lakin, eyni zamanda da, ädalätin nä olduğunu da demäk olar ki,
indiyä qädär heç kim däqiq izah edä bilmäyib. Uşaqla böyük arasındakı pay bölgüsündä bärabärlik prinsipinin äsas
götürülmäsi, yalnız uşağa särf edän meyardır, böyüyä yox. Äksinä, bu prinsipin äsas götürülmämäsi isä indiyä qädär
cämiyyätlärdäki bir çox bälaların mänbäyi olub vä olaraq da qalır. Bu baxımdan, istänilän situasiyada ädalät kriteriyası kimi
sizä särf edän istänilän qädär norma axtarıb tapmaq mümkündür, mäs., bir halda – din, digär halda – adät-änänä, bir başqa
halda – humanizm, dövlät qanunu, tamam başqa hallarda – etik-äxlaqi normalar vä s. kimi yazılmış vä yazılmamış
qanunların hamısı bu mäqsädlä yarayır. Özü dä, diskussiya boyu bu kriteriyanı axıra qädär däyişilmäz saxlamayıb,
müzakiränin sonuna qädär sizä särf edän gah bu, gah da o birisi ilä äväzlämäk mümkündür ki, bu da haqqında söhbät gedän
hämin o, «elastik standart» metodudur.
Eyni bir insan, özünün istäyindän asılı olmayaraq, doğulduğu gündän eyni zamanda, bir neçä färqli sosial arealın orta
mäxräcinä düşür, färqli sosial qrupun üzvü olmuş olur, mäs., hüquqi baxımdan – bir, milli baxımdan – digär, dini baxımdan
– üçüncü, sinfi, cinsi, mähälli, siyasi vä s. baxımlarından – tamam färqli insan qruplarının. İxtiyari mäqamda istänilän
insanın mövcud davranış vä düşüncä modelini, reaksiyalarını sair motivlärdän savayı, häm dä hämin mäqamda onun
täfäkküründä üzvü olduğu sosial qruplardan hansının norma vä däyärlärinin dominantlıq täşkil etmäsi mäsäläsi täyin edir.
Ambvivalentlik, insanın çox tez-tez «şeytan ämälläri»nä uyması vä ya meyl etmäsi, eyni situasiyalarda eyni stimullara färqli
insanların, färqli reaksiya vermäsi vä b. mähz bununla, yäni verilmiş anda individin täfäkküründä dominantlıq uğrunda bir-
biri ilä räqabät aparan färqli normalar (mäs., täbiät vä cämiyyät qanunları) arasındakı ziddiyyätlärlä älaqädardır (Mähz
hämin bu säbäbdän, cinayätkarlığın kökünün nä genetik, nä psixoloji, nä iqtisadi, nä siyasi, nä hüquqi, nä dä digär
vasitälärlä käsilmäsi mümkün deyil. Çünki cinayätkarlıq – verilmiş anda mähkämä sisteminin äsas götürdüyü norma vä
däyärlärdän yayınma halıdır ki, dünyada mütläq doğru (vä ya mükämmäl) norma vä däyärlär sisteminin hälälik mövcud
olmadığı säbäbindän isä, hämin mähkämänin qärarı da heç vaxt sosial nisbilik çärçiväsindän o qädär dä uzağa gedä
bilmir).
Verilmiş anda, täzyiq göstärilmäsi vacib olan şäxsä särf etmäyän bu cür baxış bucağı, kriteriya, mövqe axtarıb tapıb
seçä bilmäk, ona çox güclü täzyiq göstärä bilmäyin vasitälärindändir. Täbii olaraq, dästäklänmäsi vacib olan şäxs üçün buna
tam äks olan mövqe, baxış bucağı, däyärländirmä meyarı axtarılıb tapılır. Färqli qanunlar färqli cinayätlärä färqli alibilär
verir. Verilmiş anda kimisä günahlandırmaq üçün bunlardan – minimum, bäraätländirmäk üçünsä – maksimum alibi
veränini axtarıb tapıb, seçib müzakiränin şärtinä çevrilmäsinä nail ola bilmäk täräfdaşı, onun davranış vä düşüncäsini idarä
edä bilmäyin metodlarındandır. Nümunä üçün, mäs., mähkämälärdä väkil vä prokurorlar mähz bu metoddan istifadä edib
müttähimi, biri ‘‘aydan arı, sudan duru’’ kimi, digäri ‘‘cämiyyät üçün ifrat tählükäli bir qaniçän’’ kimi täqdim edä bilirlär.
Vä, ümumiyyätcä, äslindä väkil vä prokurorlar mähz bu «qanun sürüşkänliyinin» bähräläridirlär. Çünki mükämmäl qanunlar
üçün väkilin «gücündän» asılı olmayaraq heç vaxt cäza däyişmämäli idi. Hansı ki, bugünkü dünyanın än ideal hesab olunan
dövlätlärinin özlärindä belä müttähimin cinayätkarlıq däräcäsi ilä onun väkilinin gücü, väkilin gücü ilä isä müttähimin cibi
arasında birbaşa funksional asılılıq olduğu faktdır.
Eyni subyektivlik häyatın bütün sferalarındakı münasibätlärdä özünü büruzä verir. Necä ki, färqli kriteriyaları äsas
götürmäklä mähkämälärdä väkil vä prokurorlardan biri müttähimi «aydan arı, sudan duru» kimi, digäri «cämiyyät üçün ifrat
tählükäli bir qaniçän» kimi xarakterizä edir, eyni qayda ilä här käsin vä här şeyin «däyärlär şkalasındakı» yeri digär
amillärdän savayı, eyni zamanda, häm dä ona hansı etalon prizmasından baxılması amili ilä dä şärtlänir. Mäs., sälib yürüşü
vä işğalçılıq müharibäsinin sosial mänası sinonimdirsä dä, onların din vä dövlät qanunları baxımından olan mänası heç dä
ekvivalent deyil; yaxud oğurluq etmäk dövlät vä din qanunları baxımından cinayätdirsä dä, «vor zakonu» baxımından
normadır vä s. Eynilä şäxsiyyätlärin däyärländirilmäsi aktı da mähz bu mexanizm üzrä baş verir. Belä ki, räy vä zövqä
etalon olmadığı kimi, ayrı-ayrı şäxsiyyätlärin dä «däyärlär şkalasında»kı yeri, başqalarının hazırkı anda ona hansı
«ustanovka», stereotip, dünyagörüş vä s. prizmasından baxmasından asılı olaraq, ayrı-ayrı adamlar üçün olduqca geniş
diapazonda bir-birindän käskin färqlänäcäk. Yäni ona hansı prizmadan baxılmasından asılı olaraq, qähräman vä ya xain
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
77
olacaq.
Göstärilän metodla istänilän adamı läkälämäk, yaxud istänilän häräkäti bäraätländirmäk mümkündür. Bunun üçün,
sadäcä olaraq, müvafiq etalon axtarılıb tapılması lazımdır. Mäs., Azärbaycanın milli eposu olan «Dädä Qorqud» äsärindä
mänfi vä müsbät qährämanların yerinin aşağıdakı qaydada däyişdirilmäsi kimi:
Hansısa bir etalonlasa baxdıqda burada ähdinä, eşqinä, äqidäsinä sadiq olan – Beyräk vä ölkänin qanuni hökmdarı olan
Qazan xan – müsbät qährämandır. Äclaf, xain, xäbis Aruzsa – mänfi qähräman. Lakin mäsäläyä tamam başqa bir etalonla
baxdıqda isä, äksinä, siyasätsiz, dünyagörüşsüz, «män häsrätlimdän dönmäräm», «män Qazandan dönmäräm» vä s. kimi
äqidäsilä bütün ömrünü puç etmiş Beyräk vä arvad hesabına väzifäyä gälib, sonradan da ömrünü «ov ovlamaqda, quş
quşlamaqda», «yeddi illik şärab içmäkdä» keçirän vä buna görä dä, ölkäni yağı tapdağına märuz qoyan Qazan xan – mänfi
qähräman, äksinä, Aruzsa – müsbät qährämandır. Belä ki, o, ölkänin güc naziri väzifäsinä öz qılıncı, gücü, zähmäti, qeyräti,
qanı hesabına yüksälib, ömrünü döyüş meydanlarında, vätäninin ärazi bütövlüyünün, särhäd toxunulmazlığının
müdafiäsindä keçiribsä dä, indi bütün bunların müqabilindä onun qazancı vaxtaşırı tähqirlär, häqarätlärdir. Artıq o, öz
funksiyasını başa çatdırdığına görä hamı ondan yaxa qurtarmağa can atır, onun qılıncı ilä qurulan dövlätdä artıq başqaları
qohumbazlıq edib väzifä bölüşür, yeyib, içib, kef çäkir, onu isä qara çadırlara göndärirlär vä mäsäläyä qanuni don
geyindirmäk üçün bähanäläri dä bu olur ki, «filankäsin oğlu var, filankäsinki yoxdur» (?!?). Bütün bunlar da «märdin
qovula-qovula namärd edilmäsi» mäsäläsinä gätirib çıxarır vä Aruz qisasçılıq mövqeyinä, öz hüquqlarının müdafiäsi
mövqeyinä keçir vä s.
Beläcä, istänilän häräkäti lazım olduqda mänfi, lazım olduqda isä müsbät bir şey kimi xarakterizä edib, qälämä vermäk
mümkündür.
Burada belä bir kiçicik qanunauyğunluq da qüvvädädir. İnsanlar adätän müsbät münasibät bäslädikläri adamlara –
onlara särf edän, mänfi münasibät bäslädikläri adamlara isä – onlara särf etmäyän meyarlar prizmasından baxırlar. Mähz bu
säbäbdän, «mähäbbätin gözü kor olur» ifadäsi yaranıb vä hämin säbäbdän, varlı, pullu, imkanlı, väzifäli, güclü adamlar
häyatda hämişä haqlı olurlar. Onların än alçaq häräkäti belä, başqalarının näzärindä çox tez bäraätlänir, bäzän hätta
qährämanlıq kimi görünür: onların hakimiyyät marağı – azadlıq iddiası kimi; qorxub qaçması – xilas olmaq kimi; itkisi –
qaçılmaz qurban kimi; cäfäng danışığı – därkedilmäz müdriklik kimi vä s. yozulur. Çünki qanunu (däxli yoxdur dövlät,
yoxsa adät-änänä qanununu) yozanlar hämişä onlara särf edän maddäläri äsas götürüb, onu onun özünä särf edän
etalonlarla qiymätländirirlär. Bu zaman, hätta yazılmış qanunlarda onu bäraätländiräcäk bir mäcällä tapılmasa belä,
yazılmamış qanunlara, o cümlädän, insaf, mürvät, humanizm, namus, dädä-baba qaydaları vä s.-ä äl atılır. Bu, qeyri-şüuri vä
ya şüurlu edilän yaltaqlığın müqabilindä isä ondan nä vaxtsa, nä isä ala biläcäklärinä ümid edirlär vä ya elä hämin anda
alırlar. Äksinä, onlara nä indi, nä dä yaxın gäläcäkdä elä yaxşı bir şey väd edä bilmäyän fağır, kasıb, väzifäsiz, gücsüz
adamlar isä başqalarına sanki, mane olurlarmış kimi daim qara prizmadan görülür, hätta sakit oturmasında da cinayät tärkibi
axtarılır, hätta sükutunda da qrammatik sähvlär tapılır: Varlı, güclü, väzifäli şäxslär täräfindän deyilärkän alqışlanan, tärifä
layiq bilinän eyni bir söz, onların dilindän eşidildikdä gülüş doğurur vä häqarätlä qarşılanır. Bu birincilärdä igidlik kimi
yozulan hal – onlarda giclik; alicänablıq kimi yozulan hal – onlarda israfçılıq; mülayimlik kimi yozulan hal – qorxaqlıq;
vüqarlılıq kimi yozulan hal – özünü çäkmäk; müdriklik kimi yozulan hal – onlarda olanda boşboğazlıq kimi yozulur.
Onların cinayäti dä beläcä – onlara särf etmäyän kriteriyaları, maddäläri äsas götürmäklä «isbat» edilir. Hätta bäzän
qanunlarda onu günahkar saya biläcäk bir maddä tapılmasa belä, hämin gündän etibarän yenisi yaradılıb, elä ilk däfä olaraq
onun özünä tätbiq edilir. Fäqät, dünya qäddarlıq qanunları üstündä bärqärardır vä burada gücsüzlär mähvä mähkumdurlar.
Adi mäişät säviyyäli müzakirälärdä bir halda – dövlät, digär halda – din, üçüncü halda – adät-änänä, dördüncü halda –
etika, beşinci halda – humanizm, ädalät, kişilik, insaf vä s. prinsiplärinin äsas götürülmäsi dä bu qäbil spekulyasiyaların
nümunälärindändir. Özü dä, dost-düşmänliyindän asılı olaraq bir halda bu, digär halda o biri kriteriyanı äsas götürmäkdän
savayı, hätta eyni bir müzakiränin özündä belä axıra qädär vahid bir kriteriyanı äsas götürmäyib, särfälilik mäqamından asılı
olaraq, gah bu, gah da digär kriteriya prizmasına keçmäklä istänilän adamların, istänilän halın, istänilän davranışın
bäraätlänmäsinä, lazım olmayanların isä hätta lal-dinmäz oturmasının, hätta özünü öldürmäsinin belä mühakimä olunub,
cinayätkarlıq kimi qiymätländirilmäsinä nail olmaq mümkün olur.
Bura qädär sadalananlar, äsasän sinxronik (eynizamanlı) mövcud olan norma vä däyärlärlä edilän manipulyasiya halının
nümunäläri idi. Bundan älavä, bu metodun daha bir növü dä mövcuddur ki, o da diaxronik (müxtälifzamanlı) norma vä
däyärlärlä edilän spekulyasiyadır. Bu variantın äsasında isä o prinsip dayanır ki, bu gün norma hesab edilän şey, sabah
patologiya sayıla bilir vä äksinä. Beynälxalq sferada ärazi mübahisäsi ilä bağlı hansısa bir problemä münasibätdä kimä, nä
vaxt, necä särf etmäsindän asılı olaraq, vasitäçi vä ya hakim mövqeyindä çıxış edän dövlätlärin bir halda bu, digär halda o
biri dövrün siyasi xäritäsini, ärazi bölgüsünü äsas götürmäsi bu qäbildändir.
Eyni zamanda, mäntiqdäki «Evatl paradoksu»nun hälli dä bundadır, çünki mäsäläyä yalnız bir standartdan
yanaşılmalıdır.
Bütün bunlar hämin «ikili standartlar» metodunun detallar säviyyäsindä çalarlarını açmaq mäqsädindän iräli gälirdi vä
sosial nisbiliyin variantlarını ähatä edirdi.
Beynälxalq siyasätdä ikili standartların tipik nümunäsi – «demokratiya», «insan haqları» vä s. kimi däyärlärlä
edilän spekulyasiyalardır. Hansısa bir problemä münasibätdä güclü dövlätlär, özünä särfälilik mäqamından asılı olaraq, gah
«demokratiya», gah «insan haqları» (yaxud «azlıqların hüququnu dästäklämäk»), gah «daxili işlärinä qarışmamaq» vä s.
prinsiplärindän hansısa birini äsas götüräräk (vä ya müdafiä edäräk) özlärini vä ya öz müttäfiqlärini daim haqlı çıxarır,
bäraätländirir, hansısa münasibätdä, müzakirädä vä s. özlärinä särf edän qärar qäbul olunmasına nail olur, äks metodlarla isä
– räqiblärini vä ya här hansısa formada täzyiqä layiq bilinmiş täräfläri nahaq çıxarıb, sanksiyaya märuz qoyur, dämir
qanunlar çärçiväsindä itaätä mäcbur edirlär. Hansı ki, mäzmunu, dövlätin hüquqlarını tanıyıb, ona hörmät etmäkdän ibarät
olan «daxili işlärinä qarışmamaq» prinsipi – daxili işlärä müdaxiläyä yol açan «insan hüquqları» prinsipi ilä; mahiyyäti
çoxluğun azlıq üzärindäki qeyd-şärtsiz diktaturasının tanınmasından ibarät olan «demokratiya» prinsipi – çoxluğun
qärarından istisna täläb edän, ona «veto» mäzmunu käsb edän «azlığın hüququnun müdafiäsi» prinsipi ilä; «ärazi
bütövlüyünä hörmät» (vä ya «särhädlärin toxunulmamazlığı») prinsipi – «xalqların öz müqäddäratını häll etmäsi»
prinsipi ilä vä s. heç vächlä uzlaşa bilän mäsälälär deyil.
Eyni qayda ilä, särfälilik yerindän asılı olaraq bir halda – nisbi, digär halda – mütläq säs çoxluğunun, üçüncü halda –
konsensus prinsipinin, eyni quruluşa malik böyük dövlätlärdän birini – imperiya, digärini – federasiya, üçüncüsünü –
çoxmillätli respublika kimi täsnif etmäk, mübahisäli mäsälälärdä bir halda – bärabärlik; digär halda – ädalät prinsipinin
äsas götürülmäsi vä b. da bu kateqoriyadan olan beynälxalq hüquq vä ya siyasät spekulyasiyalarındandır. Nümunä üçün,
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
78
mäs., bu sonuncu haldakı mäsälädä, yäni bölgü mäsäläsindä, problemä birinci halda bölünän malın däyäri baxımından
yanaşılır vä bundan da täräflärä eyni säviyyädä pay ayrılır ki, bu halda da: Ävväla, burada zähmätkeşlä avara, acla tox,
läyaqätli ilä layiq olmayan vä b. arasında färq itir, bunların hamısına ümumi mänfäätdän eyni säviyyädä pay ayrılır, onlara
eyni hörmät göstärilir, vä ya «bärabärlik» adından çıxış edäräk layiq olmadığı torpaqdan, maldan başqaları ilä eyni hüquqla
ona da pay ayrılır; İkincisi isä, burada eyni bir predmetin zaman vä mäkanından asılı olaraq ayrı-ayrı adamlar üçün färqli
däyär (‘‘subyektiv kurs’’) käsb etdiyi näzärä alınmır (Mäsälän, eyni miqdarda su sährada susuzluqdan yananla çayda
boğulan adam üçün eyni qiymätdä deyil, eläcä dä, suyu qurumuş gölmäçädäki balığa bugünkü bir stäkan su, sabahkı bir
därya sudan daha qiymätlidir vä s.). Bölgü mäsäläsinin deyilän ikinci variantında, yäni ädalät variantında mäsäläyä
täräflärin özünün däyäri (xidmäti, ehtiyacı...) baxımından yanaşılır ki, bu halda da: Ävväla, burada här şeyi sıfırdan
başlayanlarla irsän mal, mülk, särvät, nüfuz vä s. sahibi olanlar arasında heç bir färq qoyulmur, halbuki onlar öz
potensiallarını reallaşdırmaq üçün bärabär imkanlara malik olmurlar; İkincisi, burada subyektlärin däyäri faktik olaraq
dövlätin (cämiyyätin, qrupun, beynälxalq alämin vä s.) iqtisadi, siyasi, sosial, mädäni durumundan, meylindän vä s. asılı
olmuş olur, onların däyişilmäsi ilä älaqädar däyişir (‘‘inflyasiyaya uğrayır’’), härçänd subyektlärin özläri bu müddätdä
mäzmunca heç bir däyişikliyä uğramayıb, lap ävväldän necä vardırlarsa eläcä dä qalırlar. Mäsälän, burada härbi, iqtisadi,
sosial, yoxsa mädäni problemlärin aktuallaşması ilä älaqädar olaraq, gah diplomat vä härbçilär, gah biznesmen vä
iqtisadçılar, gah elm mädäniyyät xadimläri, gah da bir başqaları ön plana keçir, ‘‘däyärlänir’’, yerdä qalanlar
‘‘däyärsizläşir’’. Yaxud da, eyni bir durumda dövlätin (qrupun) kursunun däyişilmäsi ilä ‘‘däyärlär şkalasında’’ da
yerdäyişmä baş verir. Mäsälän, bir halda – Qärb, digär halda – Şärq yönümlü siyasätçilär, bir halda – Şimalla, digär halda –
Cänubla iqtisadi älaqäläri olan biznesmenlär ön plana keçir vä s. Bütün bunlar da son näticädä täkcä varlı vä kasıb, yaxud
onların övladları arasında deyil, hätta eyni täbäqädän olub, eyni imkanı, qabiliyyäti, xidmäti vä s. olanlar arasında da ayrı-
seçkilik, färq yaranmasına, insanların, qrupların, dövlätlärin, cämiyyätlärin vä s. däyärinin, taleyinin täsadüflärdän asılı
olmasına gätirib çıxarır.
Mähz hämin bu ikili standartların näticäsidir ki, bäzi-bäzi dövlätlär hansısa gücsüz bir dövlätdä seçki zamanı baş verän
hansısa bir naqisliyä göräsä beynälxalq säviyyädä hay-küy qaldırıb, onu sanksiyalara märuz qoyduğu halda, digär täräfdä
Säudiyyä Äräbistanı, Küveyt, İordaniya vä digär bu kimi, ümumiyyätcä, heç bir seçki sistemi olmayan dövlätlärlä qardaşağa
ola bilir. Yaxud eyni bir ölkänin bu başında kimäsä vurulan bir silläyä görä hämin dövläti «insan haqlarını kobud
pozmaqda» ittiham edib, az qala ona müharibä elan edäcäyi halda, hämin dövlätin bir başqa başında – öz müttäfiqi olan bir
başqa dövlätin qılıncından güclä can qurtararaq meşälärä, çöllärä säpälänän milyonlarla insanın haqqına göz yumur vä s.
Ermänistan kimi dövlätlär mähz bu kimi äclaflıqların törämäläri vä övladlarıdırlar. Dünyada ädalät vä ädalätli qanunlar
mövcud olmuş olsaydı onda alman faşizmini vä ya äräb terrorunu görän gözlär çoxdan ermäni faşizmi vä terrorizmini dä öz-
özünä görärdi, daha zorla göstärändä dä üzünü yan çevirmäzdi...
Yekunda, ümumiyyätlä, «İnandırma, aldatma vä dezinformasiya» bähsi ilä älaqädar bir şeyi
qeyd edäk ki, äslinä qalsa, tälqinin özü dä, inandırmanın maksimal formasından savayı özgä bir şey deyil.
☯ ☯ ☯
Härbi sferada informasiya manipulyasiyalarından härbi qüvvänin, sängärin, dislokasiya yerinin, silah vä sursat
anbarlarının, kommunikasiya vä enerji bloklarının, rezidensiyaların vä digär strateji ähämiyyätli obyektlärin yerini, sayını,
formasını, älamätini; härbi planları; hücumun vaxtını, istiqamätini, xarakterini; yüksäk rütbäli härbi personların iş vä häyat
rejimini vä s. räqibdän gizli saxlamaq, onun bu sahädä oriyentasiyasını azdırmaq vä s. mäqsädläri üçün istifadä olunur ki, bu
kateqoriyadan olan fändlärin bir qismi aşağıdakılardır:
— Sähv istiqamätdä irimiqyaslı hücum hazırlığı illüziyası yaradılır;
— Qoşunların bir başqa istiqamätdä yerläşdirildiyi imitasiya etdirilir;
Dostları ilə paylaş: |