— Özünün müxtälif istiqamätlärdä yerläşmiş härbi qüvvälärinin sayı barädä kiçildilmiş informasiyalar «sızdırılır»;
— İqlim vä mäişät şäraitinin öz qoşunlarının mänävi psixoloji väziyyätinä mänfi täsiri şişirdilir;
— Öz qoşunlarının, silah vä texnikasının (o cümlädän, «konkret» istiqamätdäki qoşunların, silah vä texnikanın) «aşağı
keyfiyyäti» vä onların döyüş qabiliyyätinin «zäifliyi» tänqid edilir;
— Räqibin canlı qüvvä vä texnikasının härbi imkanları ähämiyyätli däräcädä şişirdilir (räqib komandirlärindä vä şäxsi
heyätindä äsassız özünäarxayınçılıq yaratmaq mäqsädilä);
— «Zäruri» ämäliyyat istiqamätlärindä aparılan döyüş hazırlığı tälimlärinin gedişi barädä televiziyada videomateriallar
nümayiş etdirilir vä ya informasiyalar «sızdırılır»;
Vä s...
Nümunä: Körfäz savaşı zamanı härbi ämäliyyatların başlanmasının häqiqi vaxtını azdırmaq mäqsädilä tätbiq edilän
bir sıra effektiv informasiya manipulyasiyaları:
Härbi ämäliyyatlara bir ay qalmış räsmi Bağdad härbi ämäliyyatların vaxtı ilä bağlı yer-yerdän beynälxalq kütlävi
informasiya vasitälärinin mälumat hücumuna märuz qaldı. Bu mälumat, hämçinin İrak müxalifätinin Säudiyyä
Äräbistanından yayımlanan radioverilişlärindä dä dönä-dönä xatırlanırdı, eyni zamanda, müxtälif käşfiyyat kanalları ilä
İrak rähbärliyinin öz älinä dä düşdü. Müxtälif «mötäbär mänbälärdän» alındığı qeyd edilän bu mälumatların hamısının
mäzmunundan hücumun vaxtının fevralın sonu vä martın ävvällärinä planlaşdırıldığı näticäsi alınırdı.
Hämin äräfädä mätbuata müsahibä vermiş ABŞ müdafiä nazirliyinin bir yüksäk väzifäli zabiti dä, iqlimin, ärzaq vä
su çatışmamazlığının şäxsi heyätin psixikasına, texnika vä silahların väziyyätinä, ümumän härbi hazırlığa mänfi täsir
göstäräcäyini näzärä alıb, härbi ämäliyyatların vaxtının fevralın sonu vä ya martın ävvällärinä täyin olunmasının
zäruriliyini vurğulayırdı.
Deyilänlärin kulminasiyası olaraq, härbi ämäliyyatlara bir-neçä gün qalmış ABŞ müdafiä naziri R.Çeyni televiziya
ilä çıxış edäräk ävvälki «Sährada Qalxan» ämäliyyatını xarakterizä edärkän, sözarası Körfäz müharibäsinä hazırlıqdan
da bähs edib bildirdi ki, İraka verilän möhlätin (15.01.1991) başa çatması, hälä härbi ämäliyyatların därhal başlanacağı
demäk deyil. Bundan älavä, dolayısı ilä çatdırdı ki, hämin vaxtda hücuma başlamaq üçün ABŞ qoşunları hälä tam hazır
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
79
deyil.
Hämçinin, härbi ämäliyyatların başlanmasına cämisi bir-neçä saat qalmış Ey-Bi-Si telekanalının müxbiri ABŞ
Milli Tählükäsizlik Şurasının ekstern iclası barädä mälumat verdi: «İrak qoşunlarının Küveytdän çıxması üçün verilän
möhlätin bitmäsi tarixi hälä ABŞ-ın avtomatik olaraq müharibäyä qoşulması demäk olmayacaq». Bundan älavä, bir
ABŞ informasiya agentliyi älinä keçän bäzi «mäxfi mänbälärin» informasiyasına äsasän däqiqläşdirdi ki, C.Buş hälä
İrakla müharibä barädä qäti qärar qäbul etmäyib vä «här yeni gün müharibänin qarşısını almaq vä sülh yolu tutmaq
üçün Bağdada yeni şanslar verir».
Bütün bu ämäliyyatların näticäsi barädä isä sonradan müxtälif ölkälärin mätbuatı aşağıdakıları yazırdılar: «Här şey
ağlagälmäz däräcädä gözlänilmäz baş verdi. S.Hüseyn vä onun ätrafındakılar demäk olar ki, hücumun ilk beş saatında
şok vä çaşqınlıq içärisindä oldular. ABŞ-ın härbi-siyasi rähbärliyinin bu täbliğat aksiyasının effekti göz qabağındadır»
(Suriyanın «As-Saura» qäzeti). «Ägär bir vaxtlar müharibä zamanı cänab general «QIŞ» barädä çox danışılırdısa, indi
artıq cänab general «MÄTBUAT» barädä danışmağın vaxtı çatmayıbmı – hansının ki, rolunun Fars körfäzindäki
ordudan daha artıq olduğu indi hamıya mälumdur» (Fransanın «Arme-dojurdyui» («Ordu bu gün») jurnalı)
.
Haşiyä kimi sonda qeyd edäk ki, artıq indi däqiq mälumdur ki, härbi ämäliyyatların 17.01.1991 tarixdä başlanacağı
ilä älaqädar qärar NATO-da hälä 1990-cı ilin dekabr ayından qäbul olunmuş vä axıra qädär dä däyişdirilmämişdi.
Bundan älavä, burada härbi ämäliyyatların başlanmasından sonra yerüstü hücumların häqiqi istiqamätini azdırmaq
mäqsädilä tätbiq edilän digär bir sıra effektiv informasiya manipulyasiyaları barädä:
Küveytä däniz täräfdän irimiqyaslı hücum olunacağı barädä inandırıcı illüziya yaratmaq işinä bütün ämäliyyat
boyu xüsusi ämäk särf olunurdu. O cümlädän, bu mäqsädlä hämin istiqamätdä olduqca böyük sayda däniz piyada
qoşunları vä desant-hücum vasitäläri yerläşdirilmiş, Säudiyyä Äräbistanı vä Yämän sahillärindä, piyada äleyhinä olan
minalar basdırılmış sahälärdän keçmäk, döyüş meydanını älä keçirmäk, düşmän ölkänin nisbätän därinliklärindä
ämäliyyat aparmaq vä s. mövzulu geniş härbi tälimlär keçirilir vä bütün bunların Qärb vä Äräb mätbuatında geniş
işıqlandırılmasına, televiziya kanalları ilä açıq nümayiş etdirilmäsinä heç bir maneçilik törädilmirdi. Mätbuata tez-tez
bu birläşmälärin aparacağı ämäliyyatı havadan dästäklämäk mäqsädilä, ona xüsusi aviasiya bölmäläri ayrıldığı barädä
informasiyalar «sızdırılırdı».
Bütün bunların näticäsi ondan ibarät oldu ki, ämäliyyatların ilk gününäcän İrak burada özünün beş yaxşı tächiz
olunmuş diviziyasını yerläşdirmäyä mäcbur oldu, hansı ki, häqiqi hücum İrakın bu baxımdan, än zäif nöqtäsi olan Qärb
täräfindän planlaşdırılmışdı vä buradan da edildi. Ämäliyyatın ortalarında qäfildän qäzetlär säs-säsä düşdülär ki, artıq
bir-iki günä bu ärazidän ämäliyyatın başlanacağı barädä «mötäbär informasiyalar» äldä ediblär. O cümlädän, Britaniya
teleradiokompaniyası «Bi-Bi-Si» guya, hansısa bir mötäbär mänbädän ABŞ däniz qüvvälärinin Fars körfäzindä hansısa
bir adanı älä keçirdiyi vä indi dä öz desant-hücum vasitälärini Küveyt sahillärinä doğru irälilädir. Bütün bunların
näticäsindä İrak oraya älavä olaraq daha iki yüksäk döyüş qabiliyyätli diviziyasını göndärdi ki, ümumi şäkildä yeddi
yüksäk döyüş qabiliyyätli diviziya axıra qädär burada fäaliyyätsiz väziyyätä salındı.
Yerüstü ämäliyyatların ilk märhäläsindä ABŞ diviziyalarından biri däniz täräfdän irimiqyaslı hücum görüntüsü
(imitasiyası) yaratdı. Cavab olaraq İrakın bu äraziyä olduqca böyük qüvväsini topladıqdan sonra, därhal da yerini
däyişib, qärb täräfdän häqiqi döyüş ämäliyyatlarına qoşuldu.
Hämçinin, Säudiyyä Äräbistanında cämläşdirilmiş qüvvälärin mümkün ämäliyyat planının müxtälif variantlarının
mätbuatda açıq diskussiya obyektinä çevriltdirilmäsi dä, yerüstü hücumların häqiqi istiqamätini azdırmaq işindä
olduqca böyük rol oynadı (Müharibädä psixoloji metodların konkret tätbiqi ilä älaqädar älavä olaraq bax: burada,
sähifä 53, 62, 64, 71, 71, 78, 118, 127 vä s.-ä).
IV.2.3. SANKSIYA
«İnsanları yaxından tanıdıqca heyvanlardan daha çox xoşum gälmäyä başlayır»
Hitler
IV.2.3.1.
M
M
Ü
Ü
S
S
B
B
Ä
Ä
T
T
S
S
A
A
N
N
K
K
S
S
I
I
Y
Y
A
A
L
L
A
A
R
R................................................80
IV.2.3.2.
M
M
Ä
Ä
N
N
F
F
I
I
S
S
A
A
N
N
K
K
S
S
I
I
Y
Y
A
A
L
L
A
A
R
R ...................................................81
IV.2.3.2.1.
P
P
s
s
i
i
x
x
i
i
d
d
i
i
v
v
e
e
r
r
s
s
i
i
y
y
a
a...................................................................82
IV.2.3.2.2.
S
S
i
i
y
y
a
a
s
s
i
i
-
-
i
i
n
n
z
z
i
i
b
b
a
a
t
t
i
i
d
d
i
i
v
v
e
e
r
r
s
s
i
i
y
y
a
a....................................................83
IV.2.3.2.3.
İ
İ
q
q
t
t
i
i
s
s
a
a
d
d
i
i
d
d
i
i
v
v
e
e
r
r
s
s
i
i
y
y
a
a...............................................................83
IV.2.3.2.4.
H
H
ü
ü
q
q
u
u
q
q
i
i
d
d
i
i
v
v
e
e
r
r
s
s
i
i
y
y
a
a...............................................................87
IV.2.3.2.5.
T
T
e
e
x
x
n
n
i
i
k
k
i
i
d
d
i
i
v
v
e
e
r
r
s
s
i
i
y
y
a
a ..............................................................87
IV.2.3.2.6.
H
H
ä
ä
r
r
b
b
i
i
(fiziki)
t
t
ä
ä
z
z
y
y
i
i
q
q ....................................................91
IV.2.3.2.6.1. Psixotron silahlar ...........................................................92
IV.2.3.2.6.2. Psixotrop preparatlar......................................................94
IV.2.3.2.6.3. Partlayıcı maddälär (eksplozivlär): ......................95
IV.2.3.2.6.4. Kimyävi silahlar.............................................................96
IV.2.3.2.6.5. Bioloji (bakterioloji) silahlar ...............................96
IV.2.3.2.6.6. Tektonik silahlar ............................................................96
IV.2.3.2.6.7. Genetik silahlar..............................................................97
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
80
IV.2.3.2.6.8. Zoo – silahlar .................................................................98
IV.2.3.2.6.9. «Humanist» adlandırılan müasir bäzi silah növläri .......98
Doğulduğu ilk gündän istänilän insanın daxilindä onun özü ilä birlikdä elä nähäng, gizli, sirli bir qüvvä dä
dünyaya gälir ki, sonradan bu qüvvä bütün häyatı boyu onun fäaliyyätinä näzarät edir, onun bütün davranış vä
düşüncäsinin istiqamätini müäyyänläşdirir. İnsan fäaliyyätlä mäşğul olduqda bu qüvvä ona sevinc vä säadät,
fäaliyyätdän qaldıqda isä – iztirab, işgäncä vä ölüm gätirir.
Hämin gözägörünmäz, sirli daxili qüvvä – insanın täläbatlarıdır. Bu täläbatlar kitabın ävvälindä
sadalanmışdı. Hämin täläbatların ödänilmämäsi – insanın äzabına, iztirabına, narahatlığına, depressiyasına vä s.,
ödänilmäsi – sevinc hissi keçirmäsinä, häzzinä, daxili rahatlığına, här sahädäki potensiyasının yüksälişinä, bir
sözlä, xoşbäxtliyinä säbäb olur. Zira, xoşbäxtlik – insan täläbatlarının ödänilmäsidir (İnsanın özündä vä ya
övladında meydana çıxan müxtälif kompleksläri Freyd yeganä olaraq seksual sfera ilä älaqäländirirdisä dä,
äslindä, onlar bütün bu täläbatların hamısının bir vä ya bir neçäsinin ödänmäsindäki uzunmüddätli
problemlärlä älaqädardır).
Liderlär mähz insanın täläbatlar deyilän hämin bu ‘‘zäif nöqtäläri»ni görmäyi vä onlarla manipulyasiya
etmäyi mäharätlä bacarırlar.
Siyasätdä – maraq, fälsäfädä – motiv, psixologiyada – stimul, ädäbiyyatda – arzu, amal, istäk, ehtiyac,
säbäb, mäqsäd vä s. adlandırılan bu täläbatlarla manipulyasiya etmäyin metodusa birdir: öz täläbatları ilä qarşı
täräfin täläbatları arasında funksional asılılıq yaratmaq vä bu birincini ikincinin şärti kimi täqdim etmäk. Başqa
sözlä, öz iradäsini, istäyäni ätrafdakılar (vä ya konkret şäxs) üçün fäaliyyät norması, proqramı kimi täqdim edib,
bundan bütün känaraçıxma hallarını sanksiyalaşdırmaq: ona riayät edän şäxsin hansısa ehtiyac hiss etdiyi zäruri
bir täläbatını ödämäklä onu mükafatlandırmaq, riayät etmäyän şäxsin hansısa ehtiyac hiss etdiyi zäruri bir (vä ya
bir neçä) täläbatının ödänilmäsini dayandırmaqla (vä ya başqa yerdän ödänmäsinä mane olmaqla) onu
cäzalandırmaq. Özü dä liderlär üçün bu «cäza» vä «mükafat» alätläri hämişä maddi vä fiziki formalardan
färqlänir vä buna görä dä, başqaları üçün hämişä qaranlıq, möcüzäli, fövqäladä vä gizli bir qüvvä kimi görünür.
Mexanizmin liderlärdän başqa heç kimä mälum olmayan, lakin gündälik häyatda öz işini qaydaya salmaq
üçün här käsin ayrı-ayrı vaxtda, täsadüfän, qeyri-şüuri istifadä etdiyi bu «cäza» vä «mükafat» alätlärinin
mäcmusu aşağıdakılardır:
1) Fizioloji täläbatlarla manipulyasiya:
Müsbät fizioloji sanksiyalara aiddir: insanın qidaya, suya, havaya, istirahätä vä s. olan täläbatlarını ödämäk. Mänfi
fizioloji sanksiyalara aiddir: insanı bunlardan mährum etmäk, gälir yerlärini bağlamaq, sağlamlığına xäsarät toxundurmaq,
hätta virusla yoluxdurmaqla olsa da belä; vä s;
2) Emosional täläbatlarla manipulyasiya:
Müsbät emosional sanksiyalara aiddir: Här vasitä ilä müsbät emosional hisslär, yaşantılar keçirmäsinä nail olmaq;
Mänfi emosional sanksiyalara aiddir: Yer-yerdän ona emosional travma vurmaq, här vasitä ilä onun mänfi hisslär,
yaşantılar keçirmäsinä nail olmaq;
3) İntellektual täläbatlarla manipulyasiya:
Müsbät intellektual sanksiyalara aiddir: täräf-müqabilä hansısa onun üçün häyati ähämiyyät käsb edän bir
informasiyanı vermäk vä ya başqa bir yerdän almasına yardım göstärmäk, işinä kömäk edäcäk sirri açmaq, zäruri ideya
vermäk, problemlärindän çıxış yolu göstärmäk vä s. Mänfi intellektual sanksiyalara aiddir: ona här hansı häyati
ähämiyyätli informasiya vermäkdän imtina etmäk vä ya almaqda maneçilik törätmäk, faktları ona yarımçıq, tährifolunmuş
formada täqdim etmäk vä ya häqiqätdä heç olmayan faktlar (dezinformasiya) vermäk vä s. Bir sözlä, mäntiqi analiz vä
näticäçıxarma qabiliyyätinä här vasitä ilä zärbä vurmaq, fikirlärinin cäräyan istiqamätini azdırmaq;
4) İradi täläbatlarla manipulyasiya:
Müsbät iradi sanksiyalara aiddir: qurmasına, yaratmasına, täşkil etmäsinä, bir sözlä, här cür özünüifadäsinä kömäk
göstärmäk, hätta adi söhbät etmäsinä, ideya vermäsinä vä s.-ä qädär; Mänfi iradi sanksiyalara aiddir: bütün bu sahälärdä
ona mane olmaq, hätta adi söhbätlärdä belä, başladığı mövzunun dästäk tapıb, davam etdirilmämäsi üçün därhal mövzunu
däyişmäk vä s.
☯ ☯ ☯
IV.2.3.1. MÜSBÄT SANKSIYALAR
Müsbät sanksiya dedikdä burada täräf-müqabilin şirnikländirilmäsi vä ya här hansı formadasa dästäklänmäsi
näzärdä tutulur. Bu kateqoriyaya qismän aiddir: ona qarşı hämişä hörmätcil, mehriban, gülärüz, diqqätcil vä
qayğıkeş olmaq; Onun hisslärinä, mänliyinä, räyinä, irqi, irsi, dini, milli vä s. heysiyyatına, adätlärinä vä s.
hörmät göstärmäk; därdinä şärik olmaq; problemlärindä kömäk göstärmäk; onunla öz aranızda olan ümumi
cähätläri tapmaq, bunları qabarıqlaşdırmaq; üstünlüklärini qabartmaq, vaxtaşırı bunları täriflämäk; eyiblärini,
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
81
qüsurlarını görmämäzliyä vurmaq; ona hädiyyälär vermäk; bayramlarını täbrik etmäk; arzularını, istäklärini, ad
gününü vä s. yadda saxlamaqla sonradan onda xoş täässürat oyatmaq; istädiyi adamla qovuşmasına, arzularının
reallaşmasına vä s. kömäk göstärmäk; här räftarla ona ähämiyyätlilik şüuru aşılamaq; ona etibar, etimad etmäk;
qabiliyyätläri haqqında yüksäk fikir söylämäk; münasibätlärdä pärt olmasına imkan vermämäk; onunla
diskussiyalarda istinad kimi obyektiv kriteriyalara äsaslanmaq; näticäni qarşılıqlı kompromis vä ya şäxsi güzäşt
yolu ilä häll etmäyä cähd göstärmäk; nitqdä ‘‘sän’’ (‘‘siz’’) äväzliyini daha çox işlätmäk vä s; eläcä dä, kollektiv
(qrup) yanında nüfuz qazanmasına kömäk göstärmäk, bunun üçün vaxtaşırı lehinä täbliğat aparıb, haqqında
müsbät räy formalaşdırmaq; kollektivin (qrupun) mänafeyinä uyğun häräkät vä sözlärini qabarıqlaşdırmaq,
mänafeyinä äks olanlarını ört-basdır etmäk, rasionallaşdırmaq; mübahisälärdä täräfini saxlamaq, haqlı çıxarmaq;
kollektivin taleyi ilä bağlı müzakirälärdä onun da iştirak etmäsinä çalışmaq; onda olmayan müsbät cähätläri,
başqalarının müsbät xidmätlärini dä, onun adına yazmaq; eyiblärini bäraätländirmäk; onunla dost olan här bir
käsä dä hörmät göstärmäk; vä s.
Bundan älavä, onun «reytinq şkalasında»kı yerinin, yäni cämiyyätdä sosial statusunun yüksälmäsi istiqamätindä iş
aparılır. Bunun üçün, onun qabiliyyätläri, bacarığı, unikal xüsusiyyätläri, perspektivläri, uğurları, täbliğat hädäfi olan täräflä
arasında olan müştäräk cähätläri seçilib qabardılır, äks täräflär här vächlä gizlädilir. Uğursuzluqlarına, problemlärinä haqq
qazandırılır, bunlar adi hal kimi täqdim edilib adiläşdirilir. Kütlä nümayändälärinin, müxtälif avtoritetlärin onun baräsindä
olan az-çox müsbät fikirläri tapılıb geniş reklam etdirilir, xüsusi vurğulandırılır. Bu, böyük äksäriyyätin mövqeyi kimi
yozulur. Müvafiq halda bu mäqsädlä saxta, äsassız, mänbäsiz informasiyalardan istifadä olunur vä ümumiyyätcä,
dövriyyädä onun mänafeyinä uyğun istänilän forma vä mäzmunda mütämadi olaraq saxta informasiyalar yayılır.
Fäaliyyätinä här cür şärait yaradılır, o cümlädän, maliyyä, tribuna vä s. baxımından.
Nümunä üçün, mäs., idarädä rähbärin işçiläri stimullaşdırması kimi mäsälälärdä: öz ämäkdaşlarının real nailiyyätläri
barädä professional ictimaiyyätin mälumatlandırılması (mäs., layihänin bütün müälliflärinin şäkli ilä birlikdä jurnalda
mäqalä verditdirmäk yolu ilä), ämäkdaşa täşkilatın adından onun yüksäk professional säviyyäsini vä xidmätini täsdiqläyän
täşäkkür mäktubu vermäk, älavä tähsil almasına kömäklik göstärmäk, prestijli stajirovka keçmäk, auksioner olmaq hüququ
vermäk, daxili bankdan istifadä üzrä hüquqlarını genişländirmäk, firmanın hesabına özünün vä (ya) ailäsinin istirahät
etmäsini täşkil etmäk, şäxsi işlärindä müväqqäti olaraq firmanın avtomobilindän, şäxsi ämlakından istifadäsinä icazä
vermäk vä b. bu vä digär işçinin xidmätini dolayısı qiymätländirmäyä imkan verän bu qäbil müsbät sanksiyalardandır.
Deyilän dästäk özü vä ya platforması sizä yaxın, yaxud heç olmazsa, räqibinizä zidd olan istänilän täräfä tätbiq edilir ki,
bu da räqibinizä qarşı onlardan da bir alät kimi istifadä etmäyä imkan verir.
Bütün hallarda bu yardımın, dästäyin häcmi, miqyası, lazımi täräflärdän kimlärin sizä särf edän, sizin mäqsädinizä
uyğun olan yolda daha çox iräli getmäsi meyarı ilä ölçülür. Yäni bu yolda daha iräli gedänlär vä ya daha çox canfäşanlıq
edänlärä daha çox yardım edilib, kömäk göstärilir, dästäk verilir – sanksiya da, hämçinin.
Bir sözlä, kiminsä sizä xeyirli olan zähmätini äväzsiz qoymayıb, här däfä nä iläsä (adi täşäkkürdän tutmuş,
zähmäthaqqına, väzifäsini, rütbäsini yüksältmäyä qädär) mükafatlandırmaq, onun növbäti däfälärdä dä, sizin
tapşırıqlarınıza can-başla getmäsinä säbäb olacaq. Äksinä, sizä zidd addımların här birinin qarşısına bir «kozır» qoymaq, här
cähdini müvafiq sanksiyalarla müşayiätländirmäk çäkindirici effektlidir. Täzyiqlärinin güzäştlärlä deyil, adekvat
sanksiyalarla qarşılaşdığına adät edän täräf-müqabil gec-tez sizinlä münasibätin haqq-hesabını därk edäsidir. Gündälik
münasibätlärdä bu sanksiyaların realizäsi adätän tääccüb (heyrät)
münasibätin soyudulması
(isi
dilmäsi)
xäbärdarlıq (täqdir)
sanksiya kimi müräkkäb märhälälärdän keçir.
Yuxarıda göstärilänlärdän savayı, täräflärin bir-birinä münasibäti faktoru, onların här birinin färdi xüsusiyyätläri,
tapşırığın täsir göstärilän şäxsin mänafeyi, ävvälcädän formalaşmış täsävvürü vä s.-lä uyğunluğu, qärar qäbulunda alternativ
variantların olub-olmaması, vaxt ehtiyatı, situasiya vä b. kimi faktorlar da ünsiyyätin näticäsinä täsir göstärän amillärdändir.
☯ ☯ ☯
IV.2.3.2. MÄNFI SANKSIYALAR
«Mäqsäd – vasitäläri bäraätländirir».
Makiavelli.
Mänfi sanksiyalar hämin bu müsbät sanksiyaların tam äksini täşkil edir.
Sosial sferada, göstärilän täläbatları müxtälif iqtisadi, siyasi, härbi, mädäni, texniki vä s. maraqlar äväz edir
vä buna görä dä, burada bu sanksiyalar da müxtälif iqtisadi, siyasi, härbi, mädäni, texniki vä s. täzyiqlär
formasında tätbiq edilir.
Nümunä üçün, mäs., Ayrı-ayrı situasiyalarda ayrı-ayrı beynälxalq normaları äsas götüräräk hansısa dövläti günahkar
çıxarmaq, onun iqtisadi, siyasi vä s. blokadasına nail olmaq, ‘‘daxili işlärinä qarışmamaq’’ pärdäsi altında problemlärinä
biganälik göstärmäk, qarışdıqda isä ‘‘ikili standartlardan’’ yanaşmaq, ‘‘obyektiv informasiya vermäk’’ pärdäsi altında
müxtälif radiostansiyalar, yaxud digär kütlävi informasiya vasitäläri ilä dövlätin beynälxalq alämdäki, dövlät
rähbärininsä ölkä daxilindäki nüfuzuna zärbä vurmaq, ‘‘insan haqları’’ pärdäsi altında dövlätin daxili işlärinä qarışmaq,
müxalifäti, yaxud digär här hansı milli, irqi, dini, sinfi, cinsi vä s. azlığı dästäklämäk (bäzän maliyyäläşdirmäk),
bununla da, daxili gärginliyä, zäruri halda üsyana, hakimiyyät çevrilişinä vä s. nail olmaq (özü dä, bu zaman üsyankar
täräfi mütämadi olaraq müxtälif kütlävi informasiya kanalları vasitäsilä zäruri mäslähätlär, fäaliyyät proqramları,
käşfiyyat materialları, analizlär, proqnozlar vä s., bir sözlä, «podskazkalarla» tächiz etmäk – täbii ki, hansısa siyasi
şärhçinin, müxbirin, alimin, anonim mänbäyin vä b. dili ilä), ölkä daxilindä diversiyalar törätmäk, panika, şayiä
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
82
yaymaq, ölkäni beynälxalq münaqişälärä cälb etmäk vä s. kimi metodlarla dövlätlär öz räqiblärinä qarşı «soyuq
müharibä» aparır, täzyiq göstärir, äks metodlarla isä onlara xidmät göstäränläri mükafatlandırırlar.
Aşağıda bu sanksiya növlärinin täsviri vä metodları barädä ätraflı söhbät açılır (älavä olaraq bax, burada:
Dostları ilə paylaş: |