«Qüvvälär (şäxsiyyätlär, dövlätlär...) äleyhinä fäaliyyätlär» [burada, säh. 125] vä
«
İ
İ
n
n
q
q
i
i
l
l
a
a
b
b
l
l
a
a
r
r
ı
ı
n
n
e
e
c
c
ä
ä
f
f
o
o
r
r
m
m
a
a
l
l
a
a
ş
ş
d
d
ı
ı
r
r
m
m
a
a
l
l
ı
ı
,
,
s
s
i
i
t
t
u
u
a
a
s
s
i
i
y
y
a
a
l
l
a
a
r
r
ı
ı
n
n
e
e
c
c
ä
ä
d
d
ä
ä
y
y
i
i
ş
ş
m
m
ä
ä
l
l
i
i» bähslärinä [burada, säh. 121]).
☯ ☯ ☯
I
I
V
V
.
.
2
2
.
.
3
3
.
.
2
2
.
.
1
1
.
.
P
P
s
s
i
i
x
x
i
i
d
d
i
i
v
v
e
e
r
r
s
s
i
i
y
y
a
a
Müxtälif vasitälärlä räqibä psixi travmalar vurulur. O cümlädän:
a) Ona emosional travmalar vurulur. Bu mäqsädlä: Keçmiş xoş güzäranı, hazırkı problemläri vä perspektiv
tählükäläri mütämadi näzärindä qabardılır – mäs., tählükä (zälzälä, hücum vä s.) gözlänildiyi şayiäsini yaymaq
vä ya real olaraq gözlänilän hansısa xırda bir tählükänin miqyasını şişirtmäklä; Äsäbläri ilä oynayan aksiyalar
häyata keçirilir – mäs., evinä gecälär anonim telefon zängläri etdirmäk, qäzetlärdä onun adından intim
mäzmunlu, tanışlıq mäqsädli vä ya evinin, bağının, maşınının vä ya digär näyininsä satışı ilä älaqädar müştäri
axtarışı elanı verditdirmäk; 01, 02, 03, 04 vä s. kimi xidmäti telefonlara zäng vurub evinä (älälxüsus, gecä yarısı)
täciliyardım, polis, yanğınsöndürän vä s. çağırtdırmaq yolları ilä; Gülüş hädäfinä çevriltdirilir; İstädiyi adamla
qovuşmasına, arzularının reallaşmasına vä s. maneçilik törädilir; äksinä, yaxınlarına ziyan vermäk, xäsarät
toxundurmaq, äziz bildiyi näyisä xarab etmäk, dağıtmaq vä ya ümumiyyätcä, oğurlamaqla ruh düşkünlüyü
väziyyätinä salınır; Onunla münasibät soyudulur, gärginläşdirilir, hätta käsilir, Ona qarşı här cür hörmätsizlik,
etinasızlıq, laqeydlik, biganälik, färqsizlik («Färqsizlik – nifrätdän dä betärdir!»), häqarätli münasibät göstärilir,
nümayiş etdirilir – mäs., onunla görüşü adi, soyuq, bäzän, hätta gözçevirmä ilä, fikirlärini, hisslärini rişxänd,
kinayä, mäsxärä, istehzalı gülüş vä s.-lä qarşılamaq, adını aşağı statuslu adamlarla bir cärgädä hallandırmaq, ona
bunların yanında yer ayırmaq vä ya ona aşağı statuslu adamlar vasitäsilä müraciät etmäk vä s. yolları ilä;
Müxtälif jestlärlä ona ähämiyyätsizliyi, näzäräçarpmazlığı çatdırılır – mäs., onun bayramlarının, älamätdar
günlärinin täbrikinä ikinci-üçüncü däräcäli bir şey kimi baxmaq vä ya ümumiyyätcä, unutmaq, xahişini, istäyini,
onunla bağlı hansı bir epizodu vä s. yaddan çıxarmaq vä s. yolları ilä; Düşmänlärinä onun yanında här vächlä
simpatiya nümayiş etdirilir; Qüsurları qabarıqlaşdırılır, vaxtaşırı bunlar tänqid edilir, äksinä, üstünlükläri adi bir
şey kimi qäbul edilir; Münasibätdä «Män» äväzliyinä daha çox yer verilir, bu söz daha tez-tez işlädilir; Arada
olan maddi alış-verişin däqiq hesabı aparılır; Münasibätlärdä tez-tez pärt, çıxılmaz, namünasib väziyyätlärä
düşmäsinä çalışılır vä bu väziyyätdän xilas etmäyä täşäbbüs göstärilmir; Onunla hädä-qorxu vä ya birbaşa güc
dilindä danışılır, konfliktlärdä kompromisä gedilmir vä öz yerini tanıması üçün tam mäğlubiyyätinä qädär
mübahisä davam etdirilir;Vaxtaşırı olaraq, panika, affekt, fobii, stress, şok, özünüitirmä, qorxu, vahimä, dähşät,
täşviş vä s. kimi mänfi emosional väziyyätlärä salınır – mäs., gözlämädiyi, mahiyyät vä mexanizmindän xäbärsiz
olduğu, hazırlaşmadığı, ävväl rastlaşmadığı, värdişinin, vaxtının, täcrübäsinin, mälumatının, imkanının, çıxış
yollarının mähdud olduğu vä ya heç olmadığı real vä ya illüzion situasiyalara salınır, mäs., söhbäti daim onun
zäif bildiyi mäsälälärin müzakiräsinä yönältmäk, hücumu ona mälum olmayan forma vä mäzmunda (mäs.,
maska geyinilmäsi, holoqrafik yolla qarşısında oddan, sudan vä s. xüsusi tählükä istehkamları çäkilmäsi, yolu
üstündä dähşätli säslär imitasiya etdirän qurğular yerläşdirmäklä oriyentasiyasının çaşdırılması vä s. yolu ilä),
o cümlädän, ona tanış olmayan vasitälärlä (namälum silahlar, alätlär, texnologiya vä s.-lä) aparmaq metodu,
görüntüsü vä ya täbliğatı ilä; zärbäläri onun gözlämädiyi vaxtda vä istiqamätdän endirmäklä vä s.;
b) Müxtälif informasiya manipulyasiyaları, dezinformasiya atäşi ilä oriyentasiyası azdırılır, işläri
dolaşdırılır, bununla da zehni vä praktik fäaliyyätdä dezoriyentasiyasına, gerçäklik barädä qeyri-adekvat,
illüzion täsävvürä malik olmasına, çaşmasına, aldanmasına vä s., son olaraq, özünün vä yaxınlarının, yaxud
istänilän zäruri täräfin, o cümlädän, dostlarının, hämkarlarının, hämvätänlärinin, müttäfiqlärinin, öz cäbhäsinin,
qrupunun, kollektivinin, täbäälärinin, elektoratının, vätäninin, dövlätinin, xalqının, öz härbi vä ya siyasi
rähbärliyinin, hansısa bir güclü şäxsin, qurumun, dövlätin, qüvvänin, täräfin vä s. zövq, baxış vä ya maraqlarına,
normalarına, prinsiplärinä, däyärlärinä, ideallarına vä s. zidd qärar qäbul edib, addım atmasına, onlara xilaf
çıxmasına, xäyanät etmäsinä, äleyh köklänmäsinä vä s. nail olunur;
c) Här vächlä özünüifadä täläbatına zärbä vurulur. Bu mäqsädlä: Daxili işlärinä vä ya şäxsi işlärinä
qarışmamaq bähanäsi, pärdäsi ilä problemlärinä, därdinä, xästäliyinä vä s. biganälik, laqeydlik göstärilir,
çätinliklärinin hällinä yardım edilmir, bunlarla baş-başa buraxılır; problemlärinin çözümünä müdaxilä etmäk
zäruräti yarandıqda isä mäsäläyä ona särf etmäyän kriteriyalardan, standartlardan, etalonlardan, bucaqlardan
vä s. yanaşaraq onun günahkar çıxmasına, müzakirä, mübahisä, diskussiya, «razborka» vä s.-lärdä onun räqibinin
haqlı bilinmäsinä, bunlarda ona särf etmäyän qärarlar qäbul olunmasına vä s. çalışılır; Sizinlä diskussiya,
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
83
mübahisä, räqabätindä isä heç vächlä kompromis, şäxsi güzäşt, öz sähvini etiraf yollarını tutmayıb,
arqumentasiyanın vä analizin qeyri-korrekt metodlarından istifadä etmäklä här vächlä mäğlubiyyätinä cähd
edilir, tez-tez intellekti vä ümumiyyätlä, här sahädäki qabiliyyäti şübhä altına alınır, o cümlädän, mäsuliyyätli
mäsälälärdä nümayişkaranä şäkildä ona etibar edilmir, yaxud qrupun (kollektivin, cämiyyätin vä s.) taleyüklü
mäsälälärin müzakiräsindän täcrid edilir, burada räyi neytrallaşdırılır; Äleyhinä olan här bir şäxs, här bir qüvvä
dästäklänir (bax: «Müsbät sanksiyalar» bölümünä [burada, säh. 80]); Daim ona särf etmäyän standartlar,
kriteriyalar, planlar müdafiä olunur, mövqelär tutulur; äksinä, yaxınlarının psixoloji täzyiqinä nail olmaq vä ya
müdafiäçilärinin sayını azaltmaq mäqsädilä, «bir näfär hamı üçün, hamı bir näfär üçün!» prinsipini äsas tutaraq,
günahı müqabilindä cäza sanksiyaları täkcä ona yox, häm dä onun yaxınlarına qarşı tätbiq edilir; Müxtälif
yerlärdä yeri düşdükcä äleyhinä täbliğat aparıb, haqqında mänfi räy formalaşdırılır; Ona böhtan atılır, haqqında
şayiä yayılır, eyibläri, sirläri faş edilir, älälxüsus bu sirlär onlardan ona qarşı istifadä edä biläcäk täräflärä
çatdırılır;
Ümumiyyätcä, istänilän problem, bäla, uğursuzluq son näticädä psixi effekt törädib ruh düşkünlüyü,
çaşqınlıq, depressiya, apatiya, frustrasiya vä s. kimi mänfi emosional hallara gätirib çıxardığından, istänilän
vasitälärlä işläri dolaşdırılır, fäaliyyäti blokirovka olunur, yer-yerdän bäla yağışına, problem atäşinä tutulur, o
cümlädän:
☯ ☯ ☯
I
I
V
V
.
.
2
2
.
.
3
3
.
.
2
2
.
.
2
2
.
.
S
S
i
i
y
y
a
a
s
s
i
i
-
-
i
i
n
n
z
z
i
i
b
b
a
a
t
t
i
i
d
d
i
i
v
v
e
e
r
r
s
s
i
i
y
y
a
a
Räqibä sälahiyyätlär çärçiväsindä, o cümlädän, inzibati kanallarla täzyiq göstärilir:
İdarä säviyyäsindä: Müxtälif bähanäläri äldä äsas tutaraq räisin (direktorun, müdirin vä b.) hansısa işçiyä
mütämadi töhmät vermäsi, aylıq vä ya illik mükafatdan mährum etmäsi, vacib mäqamlarında ona işdän icazä
vermämäsi, älavä gälir götürmäk imkanı olduqda, onu bundan mährum etmäsi, öz xätti ilä dä belä bir imkanı
olarsa, näzarät edib, buna imkan vermämäsi;
Ali inzibati orqanların kimäsä täzyiqi variantlarında – onun lisenziyadan, rütbädän, güzäştdän, imtiyazdan
vä s. mährum etdirilmäsi, müxtälif bähanälärlä (vä ya bähanäsiz, filansız – gizlin olaraq) işığının, qazınını,
suyunun, kanalizasiyasının vä s. bağlatdırılması, käsdirilmäsi, işdän çıxartdırılması, onunla işbirliyi yapanların
cäzalandırılması yolu ilä boykot edilmäsi, äleyhinä sair kompaniyalar aparılması;
Nazirlik säviyyäsindä – xoşa gälmäyän hansısa idarä, birlik vä s. rähbärliyinin mütämadi yoxlamalarla
bezdirilmäsi, ona qurğu qurub cinayät kimi täsnif edilä biläcäk addımlara tährik edilmäsi, öz işçilärini onun
äleyhinä qaldıracaq tädbirlär häyata keçirilmäsi (mäs., bankdan işçiläri üçün mävacib ayrılmasını längidän
fäaliyyät aparmaq yolu ilä), işçilärinin ondan olan cüzi belä şikayätinin daha yuxarı säviyyälärä gedib
çıxmasının täşkil edilmäsi, räqabät apardığı firmanın, şirkätin vä s. ondan iräli çıxmasına kömäk göstärilmäsi,
müxtälif müqavilä şärtlärini cüzi dä olsa pozması hallarına görä ona güzäştä getmämäk, mäsäläsinin ali
dairälärdä müzakirä olunduğu halda bitäräf vä ya äleyh mövqe tutmaq vä s.;
Dövlätlärarası säviyyädä – räqib dövlätä öz müttäfiqläriniz vä ya sizin monopoliyanızda, näzarätinizdä olan
beynälxalq vä transmilli siyasi, hüquqi, iqtisadi, ictimai, humanitar, kriminal vä s. qurumlar, korporasiyalar,
partiyalar, seqmentlär (yäni etnik, dini, äxlaqi vä s. azlıqlar), diasporalar, häräkatlar, şäxslär, konsepsiyalar,
ähval-ruhiyyälär vä s. vasitäsilä täsir göstärmäk, özünün säs hüququndan istifadä edäräk, räqib dövlätin
maraqları äleyhinä olan qärarlara säs vermäk (o cümlädän, öz müttäfiqlärini dä buna qoşmaq yolu ilä), daim
xeyrinä olmayan layihäläri, ideyaları, platformaları, standartları, konsepsiyaları, fäaliyyät növlärini vä s. axtarıb
tapıb dästäklämäk, här addımda ona äks olan mövqe tutmaq vä b. bu kateqoriya täzyiqlärä nümunälärdändir.
☯ ☯ ☯
I
I
V
V
.
.
2
2
.
.
3
3
.
.
2
2
.
.
3
3
.
.
İ
İ
q
q
t
t
i
i
s
s
a
a
d
d
i
i
d
d
i
i
v
v
e
e
r
r
s
s
i
i
y
y
a
a
«Müharibädä qalib gälmäyin üç böyük şärti mövcuddur: bunlardan birincisi – pul,
ikincisi – pul vä nähayät, üçüncüsü – yenä dä puldur!»
Napoleon
Müasir siyasät vä iqtisadiyyatın aktiv elementlärindän biri dä müxtälif növlü iqtisadi diversiyalardır.
Bugünkü qloballaşma dövründä bunun aktuallığı xüsusilä artıb. Belä ki, bazar iqtisadiyyatı müxtälif növlü
ekspansiyalara geniş meydan açır. Bu baxımdan, yenicä öz müstäqil iqtisadiyyatını qurmaq istäyän Azärbaycana
qarşı transmilli monopolist korporasiyalar täräfindän bu metodların tätbiq olunması ehtimalı istisna deyil, eläcä
dä, Azärbaycan özü dä räqibi olan dövlätlärä bu metodların bäziläri tätbiq edä bilär. Müxtäsär formada bu
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
84
siyasäti belä formulä etmäk olar ki, bu cür täsir halında:
Müxtälif siyasi, iqtisadi, härbi, texniki, ideoloji vä s. täsir formaları ilä räqibin başlıca gälir yerläri
blokirovkalanır, bunlardan mährum olmasına, eläcä dä, olan särvätinin qeyri-sämäräli istifadä
edilmäsi ilä tükändirilmäsinä çalışılır.
Geniş varianta isä bunun variantlarının bir qismi aşağıdakılardır.
Ümumi olaraq, istänilän dövlätin cämi gälir sferalarına qismän aiddir:
Xaricdän tämiz kapital idxalı: O cümlädän, birbaşa maliyyä yardımları vä köçürmälär (göndärişlär, transferlär); qrant,
patent, qonorar vä mükafatlar; investisiya vä kreditlär; täzminat vä restitusiyalar (nä vaxtsa qarät olunmuş ämlakın
qaytarılması); emmiqrantların (bura köçüb gälänlärin) özü ilä birlikdä gätirdiyi mülkiyyät, dövlät borcları vä s.
formasında olan gälirlär;
Mähsul ixracından gälän gälir: O cümlädän, aqrar-sänaye, täbii särvätlär, işçi qüvväsi vä s.-in (o cümlädän, intellekt
potensialının), mädäniyyät-incäsänät mähsullarının (mäs., räsm işi, ädäbiyyat, film vä s.-in), informasiya (o cümlädän,
kompromat, kommersiya sirri vä s. formalı informasiyalar da daxil olmaqla) vä elmi-texniki-praktiki biliklärin
(hansılar ki, nou-xau vä lisenziyalarda täsbit edilir...), milli valyutanın (konvertirä olunmaqla) vä s.-in ixracından gälän
gälirlär;
Xidmät ixracından gälän gälir: O cümlädän, täsärrüfat-mäişät, mänzil-kommunal, maarif, hüquq, sähiyyä, tibb, bank,
rabitä, sığorta vä s. xidmätläri, injinirinq xidmäti (layihäläşdirmä, käşfiyyat vä s. kimi), mähsula satışdansonrakı xidmät
(mäs., tämir xidmäti), qulluq (mäs., xästäyä, mäktäbäqädärki yaşda olan uşağa qulluq) vä qäyyumluq (o cümlädän, bir
dövlätin digärinä qäyyumluğu, yäni protektorat) vä s. kimi xidmätlärdän gälän gälirlär, o cümlädän, müxtälif növlü
rüsumlar formasında olan gälirlär;
Digär qanuni fäaliyyätlärdän gälän gälir: o cümlädän, kurort-sağlamlıq märkäzlärindän, ölkädä beynälxalq konfrans
vä digär tädbirlärin keçirilmäsindän, turizm vä ziyarätgahlardan
7
, bädän tärbiyäsi vä idmandan, näqliyyat vä tranzitdän,
ticarätdän, mädäniyyät ezamiyyätlärindän (qastrollardan), lisenziya satışından, icarä (konsessiya) vä kirayädän, borc
faizindän (divident) vä s. gälän gälirlär, hämçinin vergidän, kömrükdän vä birbaşa olaraq dövlät inhisarında olan
iqtisadi strukturların fäaliyyätindän äldä olunan gälirlär;
Qeyri-qanuni fäaliyyätlärdän gälän gälir: Rüşvät, meşşanlıq, fahişälik, narkotika alveri, insan alveri, qarät (o
cümlädän, qarätçilik müharibäsi), qaçaqmalçılıq, reket fäaliyyäti vä s.-dän gälän gälirlär; vä s.
(Bir sözlä, dolayısı ilä ifadä olunsa, yäni dövlätin gälir mänbäläri bir täkcä neft sektoru ilä
mähdudlaşmır).
Özü dä, sadalanan mänfäätlär dövlät üçün bir täkcä büdcäyä älavä vergilär (istär fiziki vä istärsä dä hüquqi
şäxslärdän, o cümlädän, infrastrukturlardan) cälb olunması baxımdan deyil, eyni zamanda, häm dä dövriyyäyä
daxil olan älavä xarici valyutanın milli valyutanın kursuna täsir göstäräräk, onun mäzännäsini artırması
baxımından ähämiyyätlidir.
Deyildiyi kimi, başlıca mäqsäd, istänilän vasitälärlä räqibin här sahädäki gälirlärini tromblayıb, älindän
çıxarmaqdır. Bu mäqsädi häyata keçirmäyä imkan verän vasitälärin bir qismisä aşağıdakılardır:
V.3.2.2.3.1) Siyasi, hüquqi, texniki vä s. formalı täzyiq formaları ki, bunlar barädä digär bölmälärdä
nisbätän ätraflı formada danışılır;
V.3.2.2.3.2) Härbi täzyiq ki, bu halda onun gälir gätirän sahälärinä qarşı müxtälif formalı diversiya-terror
ämäliyyatları häyata keçirilir vä ya räqib bütövlükdä hansısa müharibäyä cälb olunur;
V.3.2.2.3.3) İdeoloji täzyiq: Buraya onun gälir sahälärinä qarşı anti-reklam fäaliyyäti aparmaq (mäs.,
istehsal etdiyi mähsullarda xästäliktörädän inqredientlär aşkarlanması barädä şayiä yaymaq), müxtälif
dezinformasiya, şayiä vasitäsilä ixrac mähsulları (o cümlädän, bank vä infrastrukturları) ätrafında ajiotaj, panika
yaratmaq vä s. daxildir;
V.3.2.2.3.4) İqtisadi täzyiq: Buraya müxtälif iqtisadi diversiya vä sabotajlar, qiymät, taarif, pul-kredit vä
ödänc diskriminasiyaları, lisenziya vä vergi baryerläri, limitläşdirmälär, aktiv vä ya passiv boykotlar,
embarqolar, repressarilär, rüşvät vermä, biznes sirlärini faş vä s. kimi çoxsaylı vasitälärlä häyata keçirilän
manipulyasiyalar aiddir.
Bu sonuncu kateqoriyadan olan bäzi fändlär:
a) İqtisadi diversiyanın klassik variantı – dempinqdir. Bu halda räqibin bazarlarına
(daxili vä xarici
bazarlarına) onun istehsal etdiyi mähsulun nisbätän daha ucuz qiymätdä olan analoqu istehsal edilib çıxarılır.
Baxmayaraq ki, bu mähsul hämin ixracçının özünä dä baha qiymätä başa gälir, lakin uzaq mäqsäd naminä o, bu
müväqqäti itkiyä dözür. İtki isä, adätän digär sahädä äldä olunan qazancla vä ya alınan subsidiyalarla
kompensasiya edilir. İşin mahiyyätindän xäbärdar olmayan hämin räqibinsä müştäriläri, daha ucuz mähsul
dalınca qaçaraq, ondan uzaqlaşır, sähmdar vä särmayädarları bazardakı täbäddülatı hiss edäräk, kapitallarını daha
perspektivli olan bir başqa şirkätä yönäldir. Näticädä, hämin bu şirkät ya iflasa uğrayır, ya da iflasdan xilas
www.uemu.birolmali.com
Urmu Kitabxanasi
85
olmaq üçün profilini (istehsal oriyentasiyasını) däyişir vä bu bazarı ona qalib gälän räqibä güzäştä gedir (eynän
dä, bu profil üzrä bazarda indiyä qädär mövcud olmuş şirkätlärin, kompaniyaların hamısı). Näticädä, bazarda
monopoliya äldä etmiş diversant, bundan sonra bu sektorda qiymät siyasätini öz älinä keçirir vä bazara öz
şärtlärini diktä etmäyä başlayır. O cümlädän, indiyä qädär su qiymätinä satdığı mähsuluna bundan sonra «od
qiymäti» qoyaraq çäkdiyi xärci beşqat qaytarır;
b) Räqibin istehsal mähsulları lazımlılığına vä bahalılığına ähämiyyät verilmädän alınır, bir başqa bazarda
däyär-däymäzinä başdan edilir. Qiymät färqindän töräyän amortizasiya isä, digär sferadakı fäaliyyätdän gälän
qazancla vä ya alınan kreditlärlä kompensasiya etdirilir (daxili bazarda monopoliyaya maliklik şäraitindä,
äslindä heç däyärindän aşağı qiymätä satışa ehtiyac qalmır). Deyilän metodla räqibin täklifi qarşısında süni
täläb formalaşdıraraq, marketinq oriyentasiyası azdırılır vä o, istehsalının häcmini genişländirmäyä
stimullaşdırılır. Müvafiq mäqsäd äldä olunduqdan sonra isä mähsullarının alışı dayandırılaraq istehsalatı lazımsız
mähsul buraxan bir yığın dämir kütläsinä çevriltdirilir.
Metodun variasiyaları:
Ämtää ondan alınıb satılmır, ehtiyat anbarlarına yığılaraq saxlanılır. Müäyyän hädd toplandıqdan sonra geriyä – elä öz
bazarlarına qaytarılır. Bazarın formalaşmış täläb-täklif balansının käskin disproporsiyası isä, akselerativ faktor kimi,
räqibi sürätlä iflasa uğradasıdır. Yuxarıdakı haldan färqli olaraq, näticäni nisbätän qısa müddät ärzindä äldä etmäyä
imkan verir;
Hämin ämtäänin analoqu bir başqasından alınaraq kütlävi partiya ilä räqibin äsas ixrac bazarına çıxarılır (ortaya çıxan
amortizasiya yenä dä deyilän mänbälär hesabına tarazlanır). Bu variant lazımi effekti yuxarıdakından da tez vaxtda
äldä etmäyä imkan verir.
Här iki variantdan, hämçinin hansısa malın (o cümlädän, aksiyanın vä ya hansısa müässisänin «näzarät paketi»nin)
däyärini kifayät qädär aşağı salıb älä keçirmäk halları üçün dä aktivliklä istifadä olunur;
Hämin ämtäänin analoqunu özünüzün istehsal etdiyiniz hal üçün onun maya däyärindän aşağı qiymätlä bazara
çıxarılması fändi – räqiblärin müştärilärini ällärindän alaraq bazarda monopoliya qazanmaq vä räqibläri
müflisläşdiräräk bazardan sıxışdırıb çıxarmaq mäqsädi üçün istifadä olunur. Bu yolla bazarda qazanılan dominant
mövqe ävvälki itkiläri kompensasiya etmäyä imkan verir;
c) Bir başqa hal üçün bu fänd räqibin qiymätli kağızlarına, o cümlädän, valyuta sisteminä qarşı tätbiq edilir.
Bunun üçün milli valyutası böyük partiyalarla konversiya ediläräk (başqa valyutaya çevriltdiriläräk)
dövriyyädän çıxarılır, bununla da, faktik olaraq, dövlätin daxili borclarının artımına zämin yaradılır. Ähalinin
alıcılıq qabiliyyätini bärpa etmäk üçün dövlät Bankının valyuta emissiyasından (dövriyyäyä älavä pul
buraxmasından) sonra, toplanan valyutası mübadilä ediläräk dövriyyäsinä qaytarılır ki, bu da arxasında ämtää
dayanmayan saxta pul kütläsi («ölü kapital») kimi inflyasiyaya gätirib çıxarır.
Yeri gälmişkän bir şeyi qeyd edäk ki, İslam ölkälärinin bugünkü iqtisadi geriliyinin dä başlıca säbäblärindän biri –
mähz bu «ölü kapital» amilidir. Belä ki, İslam dininin borca görä faizi (sälämi) qadağan etmäsi, burada bankların özünä
kapital cälb etmäsi işini başlıca stimuldan mährum edir ki, bunun da näticäsindä, ähali färdi olaraq dövr elätdirä
bilmädiyi pul ehtiyatını ya «kasıbın malı göz qabağında olar» prinsipini äsas tutaraq özündä saxlayır, ya da onu yaxşı
dividentlär ödäyän xarici banklara yerläşdirir. Näticädä isä, kredit, särmayä defisiti ucbatından ölkänin bir täräfindä nä
qädär real planlar, layihälär häyatakeçmämiş yarımçıq qaldığı halda, digär täräfindä xärclänä bilmäyän böyük pul
kütläsi dövriyyädän känarda toplanıb qalır, yaxud da immiqrasiya olunur.
d) Mähsulları saxtalaşdırılır. Belä ki, istehsal etdiyi mähsul onun yarlığı, adı, standartı ilä, lakin ondan qat-
qat aşağı keyfiyyätlä istehsal edilib onun ixrac bazarına çıxarılır. Bununla da mähsullarına qarşı inam qırılır,
müştäriläri älindän çıxarılır vä faktik olaraq, iflasına zämin yaradılır;
Dostları ilə paylaş: |